~laskuja~

 ~mei mäk on hivehiekkaa se on ko jauhoo ikkää~ (meiän mäki)

~kahrenlaisia kakaria, toiset on tummahivenisiä ja toiset vaaleita~

(tummahipiäiset kantasuomalaiset)

~kyllä se ylkämiäs siellä nykkin yätä oli, vaikke sieltä kuulunu hiven kavetta~

(tytön aitasta)

~lunta sataa hiventelöö hiljallensa~

~ei siit suurin keliä tu, kun sit lunta ni vähän hiventelie~

~rupes hiventelemiäl lunta, kum minä luulin suojan tulevan~

~mäntykin on sittev vahva runkoltaan että se sitten hiventel aina sit samaa

vahvuutta ennen kö se rupes suorrasti~ (kasvamaan, mäntytietäjät)

~se lyöp vata veteläks ja hiventeä nii kauva ku ver tuluo~ (ulostaessa verta,

pukamat vai suolistotauti)

~ku lapsell ol mahapuruja ja se itki ni sanottii et sitä hiventää~

~sattaa hiventää hienosti vähän lumen kypenijä~

~sattoo hivertellöö hienosittae lunta~

~taitoa ruveta talavii tekemää kun siellä ihah hivertelii lunta~

~että unikakkinen tulloo ja se alakaa hellästih hiverrelläs silimäluomie,

alakaa hiverrelläl lapsen silimie~

~sielä läks satamaa, mut hiljasta hiverröstähä se o~

~siinä suap nenneesäh hiverteem montaek kertoo~ (hieroa, omat ajanmitat)

~pyhäoamuna minä sen ensi kerran kuulin laolooh hivertävän~ (pääskysen)

~rupes lunta sattoo hivettelemään~

~Tiina nauroo hivettel kun sae uuven mekon piälleen~ (uuden mekon ilo)

~sitä näytti hivetin olevah halloo, pimentopaikkaan kohois~ (kohosi halla)

~ves men koses nii kovaast, että silmät hipen~

~kun minä katon auringo pimennystä nii minu silimän hiven~

~see hipenee hiljakseen~ (rusketus)

~lapsella on mustanhiveet hiukset~

~kyllä siittä poijaasta tullee vanhemmiten yhtä mustahivvee ku isänsäkki~

(vaaleammat lapset)

~punahivee~ (punertava kangas)

~hivikkö vei venettä eteenpäin~ (tyyntyvä iltatuuli)

~mää olim peevä reisus eik saanu yhtikä syär, ehto erel rupes joo rinna alt nii hivistämä 

ettei tahtonu voerak kot kestä~ (perttelin kieltä)

~hiviäine on niim pikkanen kala ett ei sitä osoa oikee ies puhkova, siltääv voal 

lyöjääm pataa~ (pieni kuore)

~ei piräh hiviööräs sellaasta jot ei kumminkaas saa~

~se hiviööttöö aina toisen omaa~ (vieraita piirteitä)

~semmonen kumma olennoltaa, ja nauroo hivottaa~ (vrt. hullut)

~on tuulta hivottanu yöllä~

~kyl ne siinä hivvuu jääk ko virta syyvvää niitä aina ja aurinko päältä hauristuttaa~

(jokijäitä)

~pantiim piäniä hakoja vallan toista toiseem mutta niin n oon hivunuj jo pois~ 

(omat sillat=väliaikaisia, luontoa myötäileviä, vrt. maata ja vesistöjä vastaan

rakennettu mannesuomi)

~noi kivet tua koskesa on koviv vetensyämiä ja hivuneita~

~jokainel laillansa hivuu~

~haukkaa hautaa kiukaalta~ (haudutetut kiuasruuat)

~ompas ne persumukset jo ohkoseks hivuneet, sitä vaille ettei o ilmi läpi~ (akaan kieltä)

~se hivumal lähtyö pois~ (tauti, hitaasti)

~ni se hivuu tänäkin kevännä lum päivämpaisteella eikä tu kunno keseä~ 

~se on kaikkein kurijinta sairauvesa ollaj ja hivua~

~sehään se rintatauti sen Maijan hivo, vuaskauret pit vallassah~

~mikääs sen Jooskan nii lopen kuitiks on hivonne~ (kymin kieltä)

~tänä vuon tuo kesäkii hiuvuu nii hiljaksee~

~se sen ko ain hivu meihe päi~ (ihmistä kohti tulleet hirvet, ennen pyssymiehiä)

~niku pilvet hiljakkaista hivvut sinnä~

~mut se muistakii ettet hivu minnuun käsiks~ (omien liittojen säännöt,

jokaisella omansa)

~sit vasta se rupi aikaa myären hivuumaa~ (koivun mahla)

~hivuaa tuone myötävirralek ku virta sitä painaa~ (lohipadon selkä, kolarin lohenpyytäjät)

~se osaa kipiimpiä paikkoja niin tarkoon hivutella~ (hieroja)

~tuat minon selkäjäin nii koskii eik ol kutaah, kuka sit hiljakseh hivottelis~

~kipijöitä käsijä ei oikein kärsi hieruva, ku sievästi vain hivutella~

~kovin noi kivet ov veteh hivuttelemia~

~taisippa palihhala käeläki hiutella selekää~ (miestensä selkää, naiset saunassa)

~kun se näin hivuttellee karvoja, niin vierhaja tullee~ (kissa)

~vihtoinkaa kylpiistii ja hivuteltii vihtoinkaa toiseltaki selkä~

~kaim minä tästä lähären hivutteleen kotiop päin~

~turha sitä o nii tahhaallisest hivutella~ (tahhaallisest eli rauhallisesti)

~tuola Kirstulan kohralla kun tultiin kotio, rupes lunta hivuttelee~

~kyllä siäl vähä lunta hivuttelie~

~ei siellä kunnolla saap pikkuseh hivuttelii~

~se oli kovvaa hivutosta käsillekkin~ (liistekatiskan teko)

~kyl noit särkevi pakaroi ols hyvä hiukaa hivuttaa~

~mun käreni jäykisty lapjon varres ojaa luores et mää en saanu oikjaks ku hivuttamal~

(vieraat työt, vieraat vaivat)

~suanet on niin kuivannee, tarttee niit vähä hivuttaa~ (suonet eli jänteet)

~mää hivutin stä tästä rintanin alta aina hiljaa joka päivä~ (kipeää sydänalaa, 

sydän, keuhko, vatsa ja lihasvaivat, jälkimmäiset yleisimpiä)

~hivuta sitä poikaa vähä ohovaaselta kup paat nukkumaha, niin sitte se pian nukkuu~

(ohovaaselta eli ohimoilta)

~poskee hivutetaaj ja muikistetaan, sit saalaan nauraan~ (lapsi)

~hivuta vähä miu sarventaijjain ko nii luisteloo~ (lantioita, kivistää)

~hivuttelii mitähä hivuttelii ei siitä työmiehe roato parane~ (terveyden vievät 

vieraat työt, luonnon vastaisia)

~hieroij ja hivutin ku mulla suonia veti~

~hiä ku hivutti sitä voita palal, niiku ei ois ruatsint sitä siihe pannakkua~

(oma voi, vieraat maitotuotteet)

~veihel hivut koivu jälttä~

~oekkeej jeättäöskeli on niin kotvampa soat hivuttoo ennen kum peässöö~

(hivuttaa suksen pohjia)

~varvusta oekeen semmoset paksut luuvat ja hyvin tynkimäeseksi sittä ne ja niillä 

stä hivutettiin sittä, hartievoemasta~ (lattiaa pestäessä)

~kiikavvalkia otethan puusta hiuttamala~ (vrt. kitka, kemin tulen tekijät)

~net piti tällä laila pestä hiuttaak käsissä~ (paidat)

~Antti se män sitte nurkkoa vasten ja hivutti selkeän siiheen~ (hivutti eli hieroi, 

maksuton oma hoito)

~minkä lienee saanuh hivuttavan tauvvin siellä Ameriikassa~ (ulkomailta saadut taudit, 

oikeasta suomesta saa vain menolippuja)

~nii hivottaa tuat lapajain jo usiamman päivän~ (lavan ympärillä oireilevat

yläselkävaivat)

~hivutti hiilet uunis, vet vasta mustinna ruuhuun~ (ruuhun=uuninsuun syvennykseen)

~ne hivuttaa nuo poekapennut sittä voatetta hirveesti~

~se hivuttaa siält altapäim missä virta vetää~ (vesi jäätä)

~pittää täst alkaa hivutaijja sinne kotmökil lapsii lukemaa~ (kotimökit,

oikean suomen luonteesta, luonnonmukaista harva-asutusta, kaupunkien vastakohtaa)

~se laps vua hivuttaiksee likemmäks, vaikkei jalat vielä kannattaskaa~

~hivutaksempas vuan minun viereen~ 

~hivuttamapuu, se on käyrä ja siinä on poikkipuolin uurroksia~ (puu jolla silitettiin 

kenkää, puilla lukemattomia omia käyttötarkoituksia, kaataminen ei ole yksi niistä,

vrt. metsien kaatamiseen erikoistunut "suomen valtio")

~pien lapsukainen lattijalla hivutteleksen~

~Toro-Teea keve kolmes hivutussaunasaki se fleinis tähre, mut ei sii mikkä auttan~

(saunan voimista, ei auta kaikkeen)

~hivutustauvirroppi~ (keitettiin saunayrtistä, koiruohosta, siankärsäheinästä, 

koiskaheinästä, pietaryrtistä, noriheinästä ja kuusenneulasista, sihdattiin ja 

lisättiin liemeen muurahaisviinaa)

~rupul, kouhkotaut ja lavataut, muut tauvit ol kaik hivutostautia~

~hivutostaot om pitkätekoeneh hienostaan tappava taot~

~siin on ollus se hivutustaoti pian kaksikymmentä vuotta vaen yhäs se vaen ellää~

~niinhän se männä hivuutti minun ohitte mettiä myäten ettei minun pitännyt sitä näkemän~

(heinolan kieltä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)