~laskuja~

 ~kyllä se oli, holjaa peliä~ (huoletonta ennen, kun syötiin samasta vadista kaskuja 

kertoen, vrt. vakavat pöydässä istujat, vastakohtia)

~mull oli vähä holja olo ku se mestari mun oikein haukkus~ (teettää työnsä toisilla 

ja haukkua päälle, mannejen kammottavasta luonteesta)

~oli sih holjan näköstä niirem pirstaaminen, isoja miähiä kaikki~ 

(jalkapallon peluu, vrt. "ammattiurheilu")

~voe holja ku se on hyveä juuva~ (sahti, sanan juuret tuohen mahlassa)

~tosta Eetusta ja Maijasta tuli sitteh holiakas kimppu~ (kimppu eli pari)

~kyllä sillä ihmisellä on nii holjakas luanto~ (huoleton)

~niih holjakkaastis se kukku~ (heleästi, käki)

~kylymäh holjakka ilima~

~ilema on muuttuna holjakammaks~

~seihtemä suavija tul selviä holjakkua~ (sahtia tehtäessä, omat ja vieraat sahdit, 

vieraat=viljasta)

~tupa holjaotuu jos pittää ovvee aok~ (jäähtyy)

~Heposaarikko ov vaan semmosta notkomaata, semmosta holjomaata, perätis semmosta kiviholjoo~ 

~vein sitte itäholjulle sen, kovaa holjuu oli~ (veneen luotoon, kivikkoa)

~järvniity mäes o holjust paekka, ei tiäd mist kolost konttis löytä~ (konttis eli jalkansa)

~kauhee holjune kari, ei ruahon tippaa~ (ruoho=luoho, vrt. luonto, luoda-sanan johdannaisia)

~o se semmone holjukko ettei sin pääs ko lindu~ (kivikko)

~sitte kuifhan holkan peele, ei aurinkhon~ (holkan eli riu´un, parkittu nahka)

~holkaten kans tehtiin ettei pantun nauloja ollenkaam~ (yhistettiin laudat ponttiin, 

nauloja vanhempaa perinnettä)

~sem piti luihaan kiilata, ettei se päässy holkkaahmaan~ (ylitornion kieltä)

~kyllä se holkeri syöpi, rasvales se on oikein ahneh hän~ (holkeri eli jäähai)

~Seppola s on holkerimpyytäjä~ 

~tuli holkka jäsenhen~ (väsy)

~laskee holkka konthin~ (jalkoihin)

~pantii laskuu maetoo, niitä ol pienempiä ja suurempia holokkareita~ (laskuu eli leiliin)

~holkkaus~ (suksen pinnan koristeuurre)

~tynnyri om pitkämpäi, holkki pystyssä~ (holkki=saavin tapainen kannellinen astia)

~holkim pääl oli kannessa läpi, josta kiulu mahtu~

~täytyy viejä toi kaljaholokki rantaan kun siello varija paassa~ (kuumaa vettä)

~pitkäkaulaset pieksutha ne naisil ol voa, nahkanauhoil holkeis kiin~ (holkki=kengän 

nauhareiän vahvikerengas)

~hirvensarvesta ne teköö teällä tuottuisia päitä ja holkkiloita~ (omat holkit)

~airon terrääj jätettiiv vestäisä semmonen holokki silleppuolem misä se vastas vetteen 

että se hyvin halakas vettä~ (muhoksen kieltä)

~holkki~ (kolo tuvan orressa johon luomapuiden napapuu nojasi)

~tual loodas ova viäläkki semse housu mihi on teht, virkat housu holki~ (virkatut koristeet, 

naisten alushousujen lahkeissa, vrt. suojelevat)

~holkottelvattel laskua ja laskus ol pieniä kivosia~ (leiliä pestäessä)

~kara nii verkalles holkotta~ (kara eli juoksee, vrt. karata)

~se susi oli lähtennyp pois holkottaa~ (hattulan viimeiset sudet)

~lapsil tulloo paksut korvat, ko niil yle aikaa holkutaa~ (jankataan, holhotaan, 

omasta vanhemmuudesta, tilaa antavaa)

~mei lapset holkkusiit monta mottusta päivää, jot lähetää marjoi poimimaa, lähetää marjoi poimimaa~

(hokivat, toistivat)

~ei pie enne hollaa huutaa enneko asjan näkköö~ 

~kakarat villiintyy jos ei yhtäh niit hollaile~ (keskitie)

~johan se tuo vanahim poeka holttaelloo nuorempijjaan~

~piliveh hollakkeita kun taevaalla männäh hussotti~

~hollari~ (seinähirsien päitä yhistävä kara)

~hollarit ol vähäl luomapuum malliset, mutta ne ol ylläältä kappeemmat, että vyyht hyvästi män~ 

(hollarit eli kerinpuut)

~nythän ne alakoa jo keskenkasvusina hollastaam mäillä yöhö asti~ (nuoret mäillä,

vrt. kadunkulmissa, ostoskeskuksissa, "edistys")

~paatis oli kahe puale aasit mist paattii sai hollata~ (aasit eli tukipuut,

jäällä kuljettaessa)

~hollattiiv vaa, toisiinsa varraan siihe~ (kiukaan tulipesän kivet)

~nek kaustat hollasit sitä~ (rekeä)

~hollas sää tätä ruhta kum mää soura~ (ruuhi eli luuhi)

~meni sitte se kuuti puomasta jolla hollattiin sitä purjetta~ (kuuti eli jalusköysi, 

puomista, purjeveneessä)

~jos lyhyv varsi on nii ei sitä hollaa isoa kallaa~ (lyhytvartisella atraimella)

~no ei suinkhan tua oo koskaan sun yles hollannukkaav vai ooksä niin kauhiasti laihtunu~ (vaate)

~ei sitä hollaa niim pitkälti yhtenä päivänä kulkee~ (liike ja palautuminen)

~kyl stä semmosta hollataan ettei ehtoosta puhrel lopu eikä aamusta päevä~

~ihmise hollava kyläl, et Mäkilä Miina o pikkassi päi~

~no kirp hyppä kyl hää aika hyvä, hyvä holli mut tää torak ni tää lenttä~

~kurkiaiset ol ihan notkollaa, ku ol niin pitkä holli~ (kurkihirret, isossa pirtissä)

~sit neolottii hollisap peähä aena kiinni, samalla mitalla aena~ (verkkoihin, tuohiset kohot)

~se saattaa niin että yösyvämen aikanaki pimiässä saapuvat, ku pitkältä hollilta olhan tuomassa~ 

(poroja, sodankylä)

~lähettiin kaventammaan semmoselta hollilta että se passas puihim peälle~ (merran kehys, 

verkkoa tehtäessä)

~tiärettiim miltä hollilta se tuli se tuuli~ (pilviin katsomalla)

~ennen ku ol tuul tuolla hollilla se ol varma tieto että tulee lahnoja~

~viijellen hollillem pitää männä saekkuuron vaan ei tulla meijän yltö~ (vrt. neljälle)

~oli niin hyvälä hollila se minun asiani, mutta meni mythyn~

~sul on se ämpäri nii huonola hollila että se kohta pyllähtää kumhoon~

~minä makasi oekee pitkä holli~

~minä nukuim pitkät hollit~

~kielejjuures oj ja jänteht, että kiel suussa pysyy, muutehaa ei sill olis mitää hollii~

~o hulluu hollii, ninko Haman Iisun vahvan olo~ (huhua, lapsella olo)

~hollihirsi tällättiin ettei rati mennyl läjään~ (taitekaton harjahirsi, rati=rakennus)

~hollihirs~ (lattian kannatinhirsi)

~hollihirsi tuola vintilä, poikki, että se kousaa seinät, ja koukuila kattokaaret~

(kousaa=tukee, kaaret=vasat)

~hollilauta~ (katon päätyyn kiinnitetty vaakalauta, yhistää räystään suuntaisia painopuita)

~hollimalaka~ (vaakasuora kattoriuku, pitää paikoillaan harjalta räystääseen ulottuvia 

malkapuita)

~holliparru oli siällä permannon alla~ (kannatinhirsi, poikittain vasojen alla)

~hollipuu oli ulko ovessa, meni ku vipu nuskasta nuskhaan~ (nurkasta, ulko-oven sidepuu)

~hän koett olk kippiäspäiten töis vaa mut kyl hän nii hollitoine ol et valla hoiproittel~

~et se nin kaelak ja sälkkär ja holletoine se poik onkin ku vanhemaise nin tykevi ja rapassi 

ihmissi o~ (mynämäen kieltä, kaelak=hintelä, sälkkär=hento, tykevi=tukevia)

~isoja laenneen hollosia tuhuvvaa ranttaan~

~koitas tulla äitin tyvö holloopoikana~ (isona poikana, kävelemään opettelevalle)

~tuulla hollotteloo~ (vrt. hollola, vesimeren rannassa)

~aenahan se nyt joku susi oj juosta hollottanna~ (paltamon sudet)

~jopa se nyt tuultah hollottaa, ihan ku talavsyvämmellä~

~ei Nuottasaari oikja saari ol, pien holma vaa~ (pieni saari, luoto)

~sellases holmass on olemiist~ (asumista)

~Sinerväh holmass on tänä vuanna paljo mustikoita~ (metsäsaareke, haka)

~vene on soaren holomassa~ (suvannossa)

~holomaken niin kum pentukoera~ (poika)

~koerah holomakko~ (iso ja ahne koira)

~iso holomikka ku hukka~ (koira)

~tuolla soaren suojassa se oesi jo vähän holomeampi kun sinne peäsisi~

~kun tuuli alakasi holometa päästäisiin nuotalle~ (tyyntyä)

~oma holmihauta~ (Melkkalan ja Siukolan talojen yhteishauta)

~makaa nys sukuus holmihaurassa meirän hautuumaalla~ (omat hautuumaat,

vrt. omituinen vieraiden keskelle hautaaminen, "kristityiksi" pakotetut)

~holomkiv ol neliskanttine~ (uunin savuaukon tukkimiseen käytetty kivi)

~ne holovikivet ne oli siinnä pesäl laessa~

~holomilaovatpa ne on nimeltää jotka kerran korreammastih höylätää~ (vuorilaudat)

~holmreikii pantii sit sellaiset pienet kivet, ettei peäst nii kovast lieskoamoa~

(sisäänlämpiävän uunin savuaukkoihin)

~holovisaunoja oj jo palijo, vaan niisä om pakkasella paha kylypijä, 

kuurasa on seinät ja kylymä vesi tippuu niskaa~ (saunoja joissa savujohdollinen 

holvikiuas, myöhäistä perinnettä)

~koeraha juossa holomottelloo joka koha~

~katsuo holmottoa suu auk, niiko varis ikkeä~

~tua koira on sellaanen holmu~ (ahmatti)

~mistä liet tult holmuilemmaa~ (susi, savitaipale)

~syärä holomuaa kun näläkäänen susi~

~holomusi~ (revontulet)

~kum peän tuska tulloo niim minä peän holommuun niin kun saonassa veen kansas, 

eipä peätä kolotakkaa~ 

~niim pysy kom padas, vesi kaljo holos~

~äänikin tullee ko honka holost~

~jos siihel lua polluun ni taas ko tullee tuiska ni se lykkää sen täyteen se holo~

(täyteen lunta, talvipolun, kovettuu uuden lumen alta)

~vanhana vappuna käki huutaa vaikka honkan holosta~ (vrt. käen pyhät)

~muuri holossa kuivattiin tallukkaita~ (kolossa, h=k=x)

~kalliot ja kiveä ja holoa~ (rautakankaraksi kutsuttu paikka, rauta=lauta=luta)

~vettä tuli holonaa~

~semmonen holokka, holottaa saarnata~ (hölöttää, o=ö, oma ja vieras saarnaaminen,

vastakohtia)

~holomatti se oli, ei yhtään ajatellum mitä suustaam päästi~ (vrt. holopekka,

voimasanojen ja toteemien yhteydestä)

~on se semmonen holontorvi, ettei sitä kehtoo kaavan kuunnella~

~miu anoppin ol semmone holoppa ko mesä honka~

~holosorsa~ (telkkä)

~vaik oli holostooppi poika siiski ain saottii kyyks~ (naimatonta miehen veljeä, 

kydyksi, vrt. kyy, kidi)

~se on simmonen holosuu konei mittään pirä takanas~

~senkih holosuu, kaik asiat siukih pitää puhuu~

~se ol tyttön olles sellaine holoti, hoasto mitä sattu~

~ves juoksuo holottoa~

~tuulla holottoa kylmästi~

~tuolta ijästä toas koko kesän tuultah holottaa~ (vrt. kaakosta, lempeät kesätuulet, 

ystäviä, unkarin istvan)

~se kum männäh holopasoo joutuin~

~minähän hiihttoah holopasim pitkie taepalie~

~ei ne tommotteet holpakot ollun ne nutut~ (ennen, väljät)

~ei sillä tavalla holpattu vettä kun nyt~ (saunassa, vrt. hikoileminen ja ulkona 

vilvotteleminen, tuntuu luonnolliselta)

~minä eksyksissä päiväkauen holopottelin~ (eksyminen=aiottua pidempi reissu)

~pual päivää puhoo holpottaa, eik ol ei asian vikaakaah~

~niistä tuloo sellaasia holppia kun ei oo isää~ (pojista, retkuja)

~äetihän tuuvah holoputti minun sieltä mökiltä ja minä tartunnit tänne~ 

(10-vuotiaana kajaaniin)

~kevväällä siinä holseessa kun ei ajot ennääk käynyn ne niitä halkoja hakkas~

(holseessa eli sohjossa)

~siellä on ny oekia holsekkeli, on lumi aevan hyyhmänä~

~emmää tämmättellä holskanteella viitti lähtee~ 

~varahit tämä holstekkeli tänä vuanna tuliki~

~meijänki ukolta se män toine puol ruumista iha holteettomaks ku se viime talvena halttaatu~

~ei ol käsiis mitääh holttii, tauti vei kaik~ (vrt. holtiton)

~jos vain yksikin tenava sairastaa ni kohta mult o holtti pois, ei tuut töistä mitää~

(holtti eli voima)

~pitää sit sen verta holttii oleh ittelläh nuarel piijal, ettei hual kaikkiist harrooksiist~

(vastoinkäymisistä, vrt. harata vastaan)

~järetyyttä ol lapsis jos niit ei holtint~ (hillinnyt, vrt. järjetön)

~n on sellaaset holtittomat ja vetelät~ (lapsihalvauksen sairastaneen jalat)

~käs on mänt nii holtittomaks~

~se on nii holtito ja kirpoi, ehä sillä suan nostetuks mittää~ (puutuneella kädellä) 

~se oli niin hirviä tärähys, se vei aivan holtittomaks~ (putoaminen)

~tuo Matti sae lievän laakin että sillä tuo oekea puoli on aevan holtiton~

~minnä liä kaik voimmat häven, nii on holtitoint toi olu~ (olo)

~tää ov vanha mökki, tää oj jo holtitoine~

~se oli simmonen holtitoij järvi että sinne olis vaikka upponu~ (veteläpohjainen)

~soon nin holtiton noitten kapineittens kans, noon hujan hajan~ (lammin kieltä)

~eihä siintä viellä mihin ole, nuorha se on ja viellä liijan holtiton~ (lapsi)

~holtittomaks haakuttiij, jos jätti ove aaki~

~tulest tän, tääll on marjoi oikke holtittomast~

~se on rättä holtta, mehtäholtta ne sane, kun ol neäs tiheät ysöt mehät~ (vrt. hölttä)

~voi mikä holttana tuasta Annukan tantusta tuli~ (väljä, tantusta eli koltusta)

~katajasta veännettyv vihta~ (yhisti airon hankaimeen)

~siinä holussa, vainion syrjässä, jossa se oja juaksi~ (uomassa, syvänteessä)

~elä nyt kaekkee holluuta että toesillekkii jiäp~

~meijän kyliss eij ooh holovaeltu viinaen kansa~ (omat ja vieraat kylät)

~jopa se nyt alako holovaellav veellä maalimaa~ (kovasta sateesta)

~oli sitten semmosista munkkikivistä holvattu oikeen se katto~ (irtokivistä, 

kellarin katto)

~no se semmoseks harvaks holvattiin se, se tulipesä~

~pitää huanes tiätystip paremmil lämpöösenkin kun on ulukua holovattu~ (vuorattu) 

~vesi teke veren töit, se holva ojakki~

~vettä tulla holovas taivaa täyveltä~

~se on veen aekana uppeessa, kuitenniv vesi yli holovaa~ (rantakivestä,

veen aika)

~ei sunkaan tuonnek kehtoal lähteä kun tuolla laella tuota vettä holovovaa~

~niitä joskus holovattihin korkiallek kättev välisä~ (lapsia)

~huh, huh, sielo oikija holove~ (holve eli rankkasade)

~siinä sitä huasttooh holoventtaat ne ei valihes sanojjaan~

~ou holoventamata, mäne töilles mokoma~

~se tyhjee voah holoventaa~

~heiluu ku sip holvetissa~ (vrt. sipi helvetissä, 

vrt. helvetinjärvi)

~ei kipenäp pääs ikäm pesäsuust lentämän ku meneväh holvi lakke~

(omat kipinät, vieraat muuratut holvit)

~toisis isois talois ol kivempalasistakin muurattu holvia että säily paremmiv valkia~

(isot eli vieraat talot)

~holmiks~ (sanottiin kiukaan alaosan kivirakennelmaa / uunin pesän kattorakennetta 

/ koko pesää)

~iso kärm luikaut semsse kive holmihi~

~se holv ol pari kols sylttä pitk ja siäl ol surempesä ja siält holvest saatti 

surempoikki kiinekki~ (mynämäen viimeiset sudet)

~kettu meni mettäsian holvist sissää~ (mettäsian eli mäyrän, hiekkamaiden elukoita,

vrt. tyhjät nykykankaat)

~se on aika holmi~ (syvä kuoppa)

~mäeh holoma~

~pihlas kasvoi siinä kallioh holomassa~

~voi veikkone, ku se ol holma se tupa~ (iso)

~mitä se pirtti semmonen holma tarttis olla~

~eiks ne teirä holmat ok kans kyllä kylmiä~ (isot eli kylmät talot, myös likaiset, 

ellei orjia siivoamassa)

~holvi~ (saunan lauteiden alus, vrt. holi, hovi)

~tonttu, talon haltia, vielä joskus parakin pistäyty lämmittelemässä~

(saunan muurin holmassa eli kolossa)

~tuokee lapset holmii puita kuivamaa~

~ku se kiukoa ol herent sit se kivi pistettii ettie siihe holmie, ettei piäst vari pois~

(holmi=uunin otsan savuaukko)

~viimme syksynä tehtiiv vasta nyt tää holmikivvas~ (savuaukollinen, jota ennen 

sisäänlämpiävä eli savusauna)

~holvene polk ko men sin Palomäkke~ (louhikkoinen)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)