~laskuja~

~otta tommose hopelo jutust reera, ei niis mittäm perä ol~ (reera eli selvää)

~kyllä mä olin hopelo, kun menin sellaashen joukhon~ (joukkojen vältteleminen)

~noon kamaloota hopeloota, nua mukulat~ (mu-kula, mu=maa)

~vanhi veljes tul sellaiseks, vähä kerraltoa hoperoks~ (höperöksi, o=ö)

~suuret silimät ko hoperolla~ (vrt. haltijoiden kuvaukset)

~jokka oli oikein hoperoita miestem päällem mutta naisista ne ei välittänym mitää~

(homot, ei kuulosta salatiedolta, mainintoja vähän)

~siltä män muisti hoperoks~

~voisha niist sellaisia ninku säkkihoperoita soaha~ (nokilaisista eli nokkosista)

~unmielissä hoperoip~

~sokkee kävelläh hoperoetteloo ja haparoep overripoja~ (sokeista 77-kertainen

määrä havaintoja homoihin verrattuna, helpompia huomata, sensuuri

vai uusi ilmiö)

~elä hoperraj jootavia~ 

~se puhhuu puurot ja heinät sekalutta, se on semmonen hopertaja~

~hualiks sä tommoste mukulitte hopinost jotta~ (lasten höpinöistä)

~tyhjie hopisie eikä mitiem perie~

~kuusiin kupisemaan honkiin hopisemaan kuuta tapailemaan päiveä ihailemaan~

(loitsujen kieltä)

~ei ne niitä oikein hopinhes seisomhan~ (hoputtaneet, lapsia)

~se vain hopittaa kulkua, ko ei se ylön kova ole~ (pohjantuuli, lautan kulkua)

~se on leohka ja puhhuoh hoplattaa, sill ei oo oekeata vasunoa~

(vasunoa eli käytöstä, vieraat piirteet)

~ei suatu syyvvessä hoplija, vaekka oes jiätykkiip perreem mahaks~

(perheen mahaksi, viimeiseksi pöytään)

~ko mää itekkin tämne hopo ole, et mää niim pali puhele~ (vrt. hoopo, 

itsensä tunteminen)

~kuinka siitä tuallaanen hopotes on tullu ja vanhukset on niiv vakaasen oloosia~

(hosuva, kiirehtivä, nuoresta)

~uun sammu vaekka minä sitä poekoo hopoti monta kertoo niettä kouhi kekäleitä 

että pallaavat tarkkaa~ (uuni sammui, hoputin)

~sitä soa hopottoo ja hopottoom mutta ei siitä tulem mittääv valamista~

(ei hoppu hyväksi)

~sil ov viakas kiäli ja sitä tullee sitä hopotusta vaa~

~se män hopottamaa~ (lukemaan loitsuja)

~ihraa ellim mihkä ne huulijaa hopotti, liekkö ne kironnuv vai siunannu~

(luusäryn parantajat eli noidat, vrt. ellentää=ymmärtää)

~hiliaksensaj ja juanehensav vaij jott ei väsyysi, jott ei kovi hopottaasi~

(hosuisi, oma ja vieras työ)

~tuulet tulee, kuv valakeja nin hopottua palaessaa~

~rejes männiän tälin tyhö~ (tädin tykö)

~hoppahokka~ (närhi)

~ei saa olla hoppahuuli mailman tavaralle~ (tavaran keräämisen myöhäisestä

alkuperästä, pidä se mitä oikeasti tarvitset / mistä saat voimaa,

turha tavara=vie voimaa)

~voi senkii hoppakopra ko laskit senkii putuvammaa~ (lappeen kieltä)

~minä menin sihem permannolles sit ja kiärsin semmosen rinkil liirulla ympyrkäisen 

ja menin ittes sinnes sisää hoppaloittin siäl sitte ittekseni yhtä ja toist huulillani~ 

(taikaa tehdessäni)

~niitä saa kurua aina teijän nuttuhinna ko te hoppanat revittä knapit vaattehista~

(lapsille, kurua=ommella, vrt. kuroa)

~voi ko sais vielä sitä hoppatassua~ (hapanta kermaista liemiruokaa)

~kyllä noilla hoppatossuilla tottumatom pia harakan ampuu~ (kompastuu, 

vrt. väärästä teosta saatu huono onni)

~s oli hoppavoita, sellaasta pehemoosta ohkaasta~ (vastakirnuttu voi)

~hoppis korkealle, että kasvaa suureks~ (lasta nostettaessa)

~aamusti kunn ei ollu mitää hoppuu~ (hoputtomat aamut, vrt. skouluihin 

ja toisten töihin kiirehtivät, aamupäivä=luonnostaan liikkeen aikaa, 

ongelmana se että liike ei tule omasta tahdosta, taustalla vieraaseen 

pakottaminen)

~ei tässä mittääh hoppua o~

~ei hopul hyveä tu~

~mikäs hoppu teitil täs on, olkai nyh huomenien astikka~ (oma eli hoputon

elämä)

~ei hoppu hyvään soata, jos ei hoputakkaa elä~

~eijj ouh hoppu hyväks eikä kiirek kunnijaks~

~eehän tämä moalima ole hopulla tehty~ (vrt. tämä maailma, oma ja vieras,

luonnollinen ja luonnoton)

~ei siihen aikhaan olluk kelhää hoppua~ 

~ei jumala hoppua ole luonu ko se mailman loi, ihminen soon itte hopun tällänny~

(vrt. vieras ihminen, "valtaa pitävät")

~jos oli hoppu ampuminee ei ainakhan osannu~ (osannu eli osunut)

~ei tässä mihenkhään jouva on niin hoppuja istumisia~ (vieraille vastaan 

laittaminen, omasta kiinni pitäminen)

~kel ol paljo tyttölöi nii sitä olkii huolta ja hoppuu~ 

~miul ol hoppu koko päivän, jot mite sie sielt selkenet kottii~ (vrt. huoli,

hopusta syntyvä huoli)

~ei nyt ouh hoppuu jotta jiäpi talaven allek~ (talven eli lumen)

~mie annan kaik asjai jumala huostaa, ja itsei hänen hotteihies, kyl hiä minust 

hopu pittiä~ (minkä jumalan)

~mei ukko on nii hiljane, jot hää ei pahhaa sannaa hopu sano kennelkää~

~sielt ei jeäkeä pois ne vanhat tavat viel hopus~ (eräästä talosta, 

omasta kiinni pitäneet)

~se ee hopussa tulek kartanolle~ (palokärki pihalle)

~ei hopuis käy luatimaa, opi puhumaan~

~itte ne ravut sillo syätih, ei niil sillo ollu sellast hoppuu ku nykyäh~

(myyntiin pyytämisen myöhäisestä alkuperästä, "markkinatalous")

~se on semmonen hoppuhousu tuo tyttö ei sillä kulu aeka kotona~

(levottomat jalat)

~älä hoppuule, ei hätä oos sellaanen, son pieni ja punaanen~

(kaikki elää, hätä=hata)

~älä nyh hoppuilek, kyl sinä nä ehlit saalav vähemmälläkiin~

~äetisäj jo hoppuili jotta nyt se on eksynnä taepalellen~

(taipaleelle)

~joku hoppuiloo nii ettee se tulet tehyks mitä se meinoa~

~ei tässä vielä tartteh hoppuilla om meillä aikaa~ (hiljaa hyvä tulee)

~ku Helke itki ja tursusi ja hoppuili kouhluun~ (itkien eli pakolla, 

mannesuomessa ensimmäiset 15 vuotta menee aivopesukoneiston kourissa,

seuraavat 15 vuotta aivopesusta vapautumiseen, monet eivät löydä

omaa elämää koskaan, mikä toki tarkoituskin, hukassa olevat ja

heikkomieliset=parhaita orjia ja kuluttajia)

~on se ollu se Värjö-äiäki meleko hoppunen äiä~ (värjö-äijä, 

vrt. varjo, vrt. värjötellä)

~tuo akka se un nii hoppusa lähölleen, ettei tahok keretät tupakkipiippua 

sytyttääj jos mieli sem matkaaj joutua~ (lähtö=liikkeen aikaa)

~siinä ko paikal löytää, siinä täytyy olla hoppusa~ (hilloja poimittaessa,

omat hoput)

~net annoit sitä hoppujuomaa synnyttäjälle~ (synnytyksen edistämiseksi,

vrt. kaljaa, sahtia)

~on kiire kun hoppulan pirulla~ (vrt. suojelushenkien eläinhahmot)

~hoppupussit~ (kivekset, menossa mukana)

~hoppusahti~ (valmistui yhdessä yössä, tavallisen sahdin viedessä

viikon pari)

~tyhjeehän tässä on koko hoppuunti~

~se on niih hoprakka liikkummaa~ (hoprakka eli sukkela) 

~minä kun oun koettana hoprehtia tämän neolomisen kanssa~

~hoprinkopriainen~ (sarvijaakko)

~jos rupes tul leviämmää nii sitte hopsalla hosuttii~ (tulta, havuhuiskalla)

~tuli hopsaa se voi, kohhoo eikä tivisty~ (hopsaa eli kuohkeaa, voista)

~hei hopsaa, sano mäkisaksa~ (vrt. mäkiryssä, indot=taivaan palvojia,

asuinpaikat pitäisi olla helposti erotettavissa suomalaisten

asuinpaikoista)

~hopsahtelee joka paikkaa, eikä sen töistä tum mitää~

~se on sellaih hopsahlos, se lentää nurkast nurkkaa~

(vieraina pidettyjä piirteitä)

~hopsasi lasta~ (läppäsi, oudoksuen)

~katos noit flika hopsakoi, tual mennän taas jo et luulis valkkia hännä al oleva~

(menevät likat)

~sellaih hopsakkahaa se on ollu ijää~ 

~hopsakmaisilt oikke ne näyttävä, mutt ei ne huari ol, ne o semmossi pikkuhassui~

(omat hassut, vieraat huorat, whore)

~taita lakat hopsakoittemast kun tlee ikkäs~ (vallaton nuori)

~älä huolih hopsakoera~

~pittää hopsie~ (kypsät hillat astiaan)

~ei hyvät hopsimal syär~

~hopsii hilloja~ (hotkii)

~muttem minä se hopsotuksia muista~ (loitsuja)

~istuttiij ja juteltiij ja pilettiin sellaist hopsotost~

~minä kun lähin hopsottammaan kiireestir rappuita~ (putosin päälleni,

vieraat raput=vieraat vammat)

~akka mie kylpöö hopsotal lasta~ (akka eli jahka)

~komia kaati kun on hopsotit olokapäillä~ (kaati=esiliina,

hopsotit=röyhelöt)

~jo sinä jäit, mene mene hopunkytkää perässä~ (lapselle)

~poijille tuli hopullainen lähtö, ko emäsä kerkes karpi kourassa~

(karpi eli vitsa)

~aevan se nylykimellä lähtöö hopusti~ (tuohi)

~sielä äkkinäinen mettästäjä saattaa hopusti eksyäki ku sielon niin suuret mettäkairat~

(kairat kemissä, vrt. mannejen "paperitehtaat")

~toinem puu lahhoo paljon hopumasti, ku se että toinen~

~itte nek kuothiin nuota, hopusti nek kuothii meiläki~ (vaatteet, hoppu myönteisenä 

sanana)

~yks rastas se hoppuvoa, tuo vits, tuo vits~ (kyntörastas)

~hossaa töitten kans ja hoputtaa toisia~ (vieraat piirteet, vrt. kädettömät "pomot")

~kuinka mä nuan horahrin~ (erehdyin)

~nys se unohtu, kum mie sit toista horaili~ (laulua, vrt. hyräilin)

~kylhän siin nyh horakoittetten kun on äitennem pois~ (lapset elämöivät,

vrt. hor-akka)

~horanko~ (sammaleisten kivien, kantojen ja juurien välinen kuoppa)

~pitkä miähen horanko~

~tulleehan se poikittainenki horarantu ko jää kuvikkaasa vaatteesa joku värilanka 

välillä kutomata~ (horarantu eli virheraita, kankaassa)

~alastih horastelloo siinä, ee pav voatteeta peälleen~ 

~no paetasillasko sinä horastelet vielä ja aarinko oj jo hoitoitualla~

(hoitoitualla=korkealla, hoi, toi, tuolla)

~hoastellah horastelloo tuulta taevasta~

~nyt se saeras jo horroo~ (hourailee)

~se voa omijaah horas~

~elä horraa~ (vrt. horise)

~onko se Matti, vai horaako mun silimäni~

~tuun nyr ryyppäähän kuppi horetta~ (kahvia, vrt. omista heinistä

keitetyt kahvit)

~olin jo ehtoolla semmoses unenhorees~

~mie olin viel unen horreis ko sie tulit~

~vanhuuttaa se jo horeksii, ei sen kaikis puhheis perrää oo~

~kyllä ne siä mettäsä siittä horhasta jostakil lovesta vettä löytää~

(horha=jyrkkäreunainen / kostea notkelma, syvänne tai rotko /

syvä ja kapea järven lahti / joen uoma)

~siin oli syvä horha ja äkkinäinen nousu~ (vuoren kupeessa)

~se Rontoh horha oli semmonen syvä ja ruma horha, syvä monttu ja siinä kahalem 

pualer rumat vuaret~ (rumat=isot, vrt. lumat)

~oli niitä tuala pitkin niitä semmosia horhia ja jokivarsia~

~ei must ollus siihe häthäm mitää horhaa~ (apua, älyä)

~ei siäl oom mitää horahaa koko mökis, siäl on aiva päätöön kansa~

~pitää sitä piänempiänsä horhata vähä ja kattua niiren perhän~

~taikinajjuuri tehtii hiuka horheeseev vettee~ (haaleaan)

~horhienperhonen~ (nokkosperhonen, herää aikaisin)

~horhitellas sinnej ja tänne~ (yritellä)

~jotka asuu sahir rannal sanovatten aina kuulevah horhoamiist, 

vaikka mihkä meneevät, kun ovat tottunnu niin sih horhoamiseh~ 

(sahin eli kosken, sahti-sanan alkuperää)

~nauroa horhottoa~

~se kum männäh horhottaa~ (vrt. hörhö)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)