~laskuja~

 ~verhot tulliit horrii täytie~ (vaatekoita)

~kahoppas, mite hor on hakant nua vuattiet~

~miä kerröö aina järestää, tuoha se horrii mistä sattuu~ (marjat)

~ku horittiin nii kurkkuki selkes~ (hörpittiin lämmintä)

~älä nys sillai sitä maitoos hori~

~minä oliv vähälikka, minä syrjästä horin~ (hörpin pienenä, astian syrjästä,

ennen oman lusikan saamista)

~älä siin tyhjiä hori, ymmärtäähä sen nyj joka miäs~ (naisista puhumattakaan)

~kyllä on harvaa horikkoo~ (metsää)

~se kun korsatah horikoetti, ettem minä moatas soanna~

~vasta pitteä tehä tasane, horilol ei uo hyvä kylpii~

~juur niinku sian horinaa~ (musiikki radiossa, vrt. vieraiden laulujen

pakkosoittaminen, 10 vuodessa vanhentuva "pop musiikki") 

~horinaa ja porinaa ku entisesä talosa, ku isäntä piikaa piti~

(kuinka suuri osa nykysuomalaisista väkisinmakaamisesta alkunsa saaneita,

voitteko "geenitutkijat" selvittää)

~olen oikeiv vihain tost alituisest nauruh horinast~ (vihaiseksi tekevä nauru)

~se uj jo olluh horiskona vuosittain, ei se muistam mittää eikäpä puhukkaam mittää~

~se on yli kaheksan kymmenen ja sitte se on hyvin kerkeä ja semmonen että se ei 

oom mikkääh horisko~ (kaksi ääripäätä)

~ja nelijätoista vuotta vanhaksi, piettiin sitä koiraa vain se sitte rupesi horisee 

että rupes seinästäki raappii uloski mistä kohti sattu~

~nuorenah9an nyt tehleäm mitä vaaj ja nauretaan horistaan~ (naurun aika,

vrt. naurun tappavat "skoulut", monilla vie koko loppuelämänsä saada naurunsa

takaisin)

~se poika siä horistaa keveellä~ (palokärki)

~kornatah horistoa nui ettei siinä kukoan soam moattuva~ (kuorsaa)

~sitte alako horistuop peähän niinkun uni että minä oon kirvonnut tielle~ (kirvonnut 

eli pyörtynyt)

~min olen kans mailmasa niitäki horitellu~ (rekilauluja, vrt. horista)

~kyllähän se jo koittaa tehä horittaa, mutta ei se vielä siltä käy~ (lapselta,

oma oppiminen=tulee luonnostaan, vain vieraaseen täytyy pakottaa)

~horittivat koprillaaj ja porskuttivat jalollaan~ (lapset vedessä, kesä!)

~ei hän muuto viäl oikke uskalk kävelk kum pakka horjattelema vaa mut nojamyäre mene et pahus o~

(kävelemään opetteleva lapsi)

~näkihän sen, että uupunus se uli kum perse alako kahempuolee horijahella~

(ajetulla hirvellä, vrt. suksilla ajaminen)

~horjahtoaha eläikii neljält jalalt taikk ihmine yhölt älylteä~

~siinä horiahtaa pia, vanaha ihimine~ (portaissa, vieraiden rakentama mannesuomi)

~em minä toki langennukkaam muutev vaee horijahin niin sillonkos äekäsi kylykeen~

(äekäsi eli pisti, kylkiin säteilevät selkävammat)

~horjati jalkan ja ny o nin kippi eten tahrk kävelemäm pääst~

~älä ans se lapse vaa niskatas horjatta~

~kerrankos sit ihmiin horjahtaa ja tekie ereyksen~

~se ol näil vanhoil aina sellanen tapa että s ei juur horjahtan~ (vaka vanha)

~kasvatak lasta luonteesak mukkaan, niin se ee siitä horjahak~ (omaa eli

luonnollista kasvatusta, vrt. luonteen muuttaminen pakolla, "skoulut")

~siinä kankaall om moni horijahtanus syrijäpolulles siinä kun or ristiirrastiim polokuja~

(omat ruuhkat)

~ja sit hä horjattus siit~ (putosi telineiltä ja kuoli, "työtapaturmat")

~kyllä sitä näel liukkaalla pijah horjahtuu~

~selk horjattu~ (venähti)

~jalka horjahtuu joko polvesta taikka nuppiluun tyköö~ (nuppiluun eli nilkan)

~on horjakkata kävelläk kun on liukasta~

~tuolla mökin kohalla horijausiv väärällep polulle~

~se horjahutti selkääs~

~tais tulla min kahvistain sellaist horjoppii, kun ei ollu pahlettun enempää~ 

(horjoppii eli laihaa)

~s oli horiju sittev veres~ (horju eli kiikkerä, kapea vene)

~horjuu ja torjuu, peä punaine ja juur karvaine~ (mikä se on.. muurain)

~puut horjuu tuulessa~

~se kaik horjuu, ei jaks viel käyvä~ (käyvä eli kävellä, lapsi)

~se horjuu eis taas, ei se pijäl luppaostaa~

~horjuruoho~ (kihokki)

~älä liekku langettele hopiasta horjuttele~ (vrt. kätkyt)

~minua meinas horjuttaak, kun ma nousir rappuja ylös~ (vieraat raput)

~kova löyly minuu aina horjuttaa~ (saunassa)

~minua pyrki viemää tiev vieree ja horjuttammaa~ (pyörryttämään)

~sitä horijutti ruuvvampuute eikä mikkääm muu~ (oikeat ongelmat)

~pirä nyy varas ettes put vetten ku sää menes sen oja yli, see porras o horjuvaine~

(lasten opastaminen turvalliseen elämään)

~sellaine horjuvaine luonto ettei tanant ittijeä~ (vakiintunut kehenkään,

vapaiksi luodut)

~kum mä menin airan yli niin repääsin housuni notta tuli oikeen aikamoone horkama~

(lapuan kieltä)

~eihän tuastoo menny mettäsika, kun on nuan mälytöön horkama maahan~

(mäyrä, kolo)

~miäs vetelöö tiällä niim pitkiä horkamia~ (askelia)

~ole ols semmone horkankippi jo viikkottaisi, ei ol nälk ei tul uni, en tiär mikä oikke vaeva~

(viikkoja kestävät oireet, vrt. sisätaudit, verenhukka)

~kun horkka alakaa puistella ja ruppee peittee alle umpipiähä nin kohta oh hiki~ 

(horkka eli vilutauti)

~niin sitä horkka puisti van siitä se asettu~ (nopeasti asettuvat taudit)

~horkka ol semmost merkillist, vilut sit vaa, se tul joka kolmas päev~ (vrt. meni ohi)

~se om muannuh horkassa jo monta päevee~

~eikös tuota horkka puistellek, kun on vilu, jotta värissöö ihan~

~se otti iha niiko horkala kii, se värisyytti~ (taudin alkaessa)

~horkk ei taho et hänt naurettas~ (vrt. elävinä olentoina pitäminen)

~kun horkka paskal istuu ja vares valkijaa näyttää~ (vrt. harakka, har-akka)

~huus ku horkka~

~nukku vaan semmosta horkkaa~ (puoliunta, horrosta)

~olkaas likat hiljaa kun äite oj jo ihan uneh horkkaam menossa~

~siit on ihlan horkka pois~ (taju)

~onko siin koko jutus mitäh horkkaa~ (järkeä)

~ei sillä Miinala ole tullu sitä kylläilemhän lähtyä, vaikka son ollu siinä lähön 

horkasa monta päivää~ (lähön horkka)

~mitä hiä lörpöttellöö tuo mei ämmä, jot horkka viep kanapesäst munat~ 

(horkka eli hilleri)

~horkkaheinä~ (lutukka, käytetty horkkakuumeen hoitoon)

~horkkahyttynen~ (suuri hyttysen näköinen hyönteinen)

~horkkakuumme~ (vilutaudin aiheuttama kuume)

~ihmine pölästy, siis tuli horkkatauti, piti pölässyttää takasi jällee, siis antis tautiki~

~horkkatupakka~ (mahorkka)

~olen ollu täsä lähtemisen horkkeesa~

~sekin on ollu vähän siinä naimisen horkkeesa~

~horkkel o paremmi semmone isommampualeine simp, ninko vähä erilaatune~

(horkkel eli isosimppu)

~horkkeli o kirjava vatta alt eikä ol sarvii mut ei niit syär, ne lipotaa takas merree~

(merikalat)

~horkkeli se oj ja simppu~

~on nii ahne, että horkkii toesennii osa~

~hätistä sitä kissoo kauvemmaks siitä ku se horkkii nuita kaloja~

~tuo Pekka se un sitte paha kun se ensiksi horkkii lihat kupista~

~elä käsilläsi horkir ruokie~

~ei oo menemistä järven jäälle, aivan on horkkoja ympärihinsä~ (onttoja onkaloja, 

kevätjäät)

~horkkoonen~ (hiekansekainen löyhä maa)

~ensiuunin leipä pakkas tulla horkkoosta~ (huokoista)

~neva on niin horkkoosta jottei se pirä~

~niistä rieväjauhosta tehty rieska oli horkosta~ (kuohkeaa)

~älä viä pa pelliä kii, siinä on horkosia~ (sinisellä liekillä palavia kekäleitä)

~älä sii iäs horkot~ (iäs eli jatkuvasti)

~horloi~ (kankaasta tehty sääskiteltta)

~horloppi~ (pirtin muurin ja seinän väliin jäävä loukko / porstuan perällä oleva

kamari / ruokakomero, vrt. horin loppi)

~laron ympärill on kasuanu hormaa ett aiva korpi~ (hormaa eli maitohorsmaa)

~mikä heijän nimesät tietää, mikä vihatun horma~ (nimien myöhäisestä alkuperästä,

oma kieli=vähäsanaista, isotunteista, vrt. lasten puhe)

~mees sanotan sita forma~ (kelta ja mesiangervoa)

~hormahaudetta~ (tehtiin ruokahaluttomuuteen)

~hormaheinä sano pappakii ain~ (maitohorsmaa)

~hormansokkeri on mettiäisen ruokaa, niinku sirappi, mutta laastat ja valkeat~

(mettiäisen eli kimalaisen)

~se o hormasko akka~ (suulaasta ja isokokoisesta, horsma=iso heinä)

~paap pellik kiinnij jotta tännek kylymähän tupahan tulis jotakih hormetta~ (lämpöä)

~ei uuni enää paistas siä ei oo kuj jotaki hormetta jäliellä~ (jälkilämpöä)

~ei siel ennää paljo löylyy oo, mutt oha se vähä hormia~ (saunassa, vrt. hormi)

~on tämä vesi jo meleko hormiaa~ (haaleaa)

~horni läks uunim perältä ja aukes takaseinälle~

~siitä män hormi katolle mihkä haejut män ja muut tivut~ (takasta, hajut ja tivut)

~onkohan formit tulhe oikein muurattua koska on huono veto saule~ (muuratut hormit)

~palakeesta kun tulloo se torvi joka mennöö ahjoon niin sen nimi om pajan hormi~

(palkeet ja ahjot, omilta kuulostavia sanoja, lainasanojen määrää=liioiteltu)

~hormirreikä muurataan ahajompohojan tasalle~

~horminsuun eissä ei soa olla muuta ku palavia hiiliä~ (palkeiden ilmatorven ahjon 

puoleinen suu, pajojen rakennetta)

~niil ol semmoist hornit~ (kolot, ketuilla, vrt. horna)

~sen alatik kulukoo semmone aeka iso hormi, sinnes soppii monta kymmentä henkee~ 

(ison kiven alle, vrt. hiidenkivet, hiisien eli luolamiesten asuinpaikkoja)

~puust on tehty pulukottimet petäjästä pelekottimet jonnep piikki pistetään 

horniin holotettaan~ (loitsujen kieltä)

~hormikivet pit ollav velem pesemiä kiviä ja sit vasten nol tuotava järver rannast~

(alimmat kiuaskivet)

~paa hornikiv paekolleen, jotta uun ei jiähy~

~hormikiv~ (kivi jolla savuaukko suljettiin)

~ja sit or rauniois hormuja~ (maitohorsmaa, hor-mu, hor-ma)

~kuv vormu rupes kukkiin nin se oli sitte heinäaika~ (vormu eli horsma)

~ojavvarsisa se kasuaa formu semmosisa joutomaisa~

~siinä kasos formua ja vaaramavvarsia~ (vaarama eli vatun)

~kuv vormuk kukostaa~ (mesiangervot)

~formukukka~ (maitohorsma, vormunkukka)

~vormukukkane~ (mesiangervo) 

~vormullehti~ (mesiangervo)

~vormuruoho~ (mesiangervo)

~älä hormuu jot et läkähy~ (ahmi, tukehdu)

~mitä sie hormuut, syö ihmisiks~

~rikkaat ne hormuu kaikki mualiman tavarat ihelleen~ (ahnehtii, rohmuaa)

~särvintä täytyy syöjä seästim mukaa eikä hormuumalla~

~tämon tämän seutukunnan korkein mäk, tästä näkköö ihan hiiteen jos hornaannii~

(hiidet ja hornat, vrt. horna=kolo, vrt. uhrikummut ja syvänteet)

~kiehuu ko hornankattila~ 

~tupa on kylymä kuh hornan tuutti~

~kylmä ko hornas~ (kylmät hornat, vrt. uhrikolot, kivikot)

~ol niin kylömä jotta ihan horna puistel~ (horna puisteli, vrt. horkka,

vrt. alisen / tautien haltijat)

~ol vai taik snää ole hornankiukkas~ (hornankiukaat, vrt. hiiden)

~se on joutunu hornan kitaha~

~mene hornan koloon~

~meh hiijeh hornah~ (hiijen hornat)

~minä kävih hiijjessääh hornassaa astik~ (kaukana)

~mäneh hornampilivellen nyt~

~mäneh hornankuusseen~

~monta kertoo kun puotaan kallionkolloon, niin sillon sanotaan, mikäs hornan 

hiitehinen teällä~ (vrt. kallion koloissa eläneet hiidet, maan vanhempi

alkuperäisväestö)

~hornnaanko hiäl liem männyt tuas kuv viippyy niin kauvvan~

~johan sinn oot ihah hornassa, ku et tiijjäv viikompäevie enneä~

(omat hornat, vieraat viikonpäivät, torstai=thor´s day)

~missä hornassa sinn ot ollu~

~menkööv vaikka hitosta hornaan, ku vaim meijjän sivu mennee~ (hitot ja hornat)

~mitäpä kun on hornassa ne petäjät~ (hornassa petäjät)

~tämä nyt om menny hornhan~ (hornaan, päin honkia)

~siinon hommoa hornaksii~ (loputtomasti)

~että kun on aika iso reikä, kalliopohjanen on se horna~ (kallioihin yhistetyt

hornat)

~se o uneh hornassa vielä, vähä pöppörässä, sei oo oekeen selevä~

~tää ov vähä sellaist hornaa vettä~ (haaleaa)

~ohhan tääl vähä hornaa tääl tuvas, mup paleltuis tääl ajan kans~ 

~hornnaenen kaekkijjaa, minkälaenen tuo nyt ol~ (omat voimasanat)

~om musta kuh hornaene~ (mustat hornat, vrt. tummaihoiset, noen peittämät)

~pussoo niij jotta koko piän suuhusah hornasoo~ (omat ja vieraat pusut)

~männäh hornasoo~ (menee joutuisasti)

~minä syyväh hornasin siinä, enkä minä siinä kaovan viipynä~

~kalja ko ol härmint aikaase, ni siihe pantii hornakkaa vettä sekkaa~ (haaleaa)

~katso kui tulloo hornakka ilma~ (pilveen mennessä)

~älä mää paljai päi paa kaulavaate päähäis siel käyp nii hornakka tuul jottahan~

(kanneljärven kieltä)

~tupa käi nii hornakaks ko lapset hilppasiit kaike päivää ies takasii tuos oves~

~uun on voa vähä hornakka, ei siel enneä paistu~

~kyl snä flik vähä kamal hornak ole, kutes yhtä yät ene koton pys~ 

(yö=nuorten aikaa)

~hornakukka~ (keltakukkainen heinä)

~ei ne muuta ook ko hornahenket ko siälä kummittellee~

~kyllä meni hornan kuiluun~ (tietymättömiin)

~kum pilikkopimiällä lähin see hullun kansat tuosta Vääränkorvan alta venneellä 

kosken yli, vai jo minua pelotti hornasti~ (hornasti eli kovasti)

~tuuli hornasti~ (tuuli kovaa)

~ryökäles vieköön kut tuo äijä hornaa lujaa~ (kuorsaa, uneen ja tajuntaan

yhistetty horna)

~voe hornatti aenaek ku sinukkiv vielä näkkee~

~no se meni juuri hoornathin koko hoito~ (hukkaan)

~pitää hornaottoa huonetta, jotta se soa er haisun~ (hornaottoa eli lämmittää)

~kyllähän sielä tuvas jonkimmoosta hornett oli mutta palelim mä yhtä kaikki~

~olin une hornias~

~on se ilama nyv vähä horniempaa~ (lämpimämpää)

~on se viä vähä hoornia tuo uuni~

~ei sit saa kiahuh laskii taikinavettä, lämpymän horniaks vaa~

~ensiksi piti tehät tuli kottaam paa alle~ (kodat!)

~lämmittivät tuon saonan niin huolimattomasti että ei ook kun vähäsen hornea 

vaen tuo kiuvas~ (puolangan kieltä)

~tul taas sellasta horneeta~ (syksyn tullessa)

~se tein huone ei talveel olt lämmin, miust se oli hyvin semmone hornee~ 

~hornneepa sitä ol laettoo asialle~ (saamatonta ihmistä)

~on horneeta, voepko se tulla~ (epävarmaa)

~paampahan tuon lapsellen, se on vähän horneimpi~ (parempi, puhtaampi,

lapsille parasta)

~pittää sitä mullai olla vähä horneempata ainaki pyhänä~

~laskeppa tuonner rannalle, se on horneampi siellä soutoa~

~joka paikas sie liikut ja hornehlit~

~se hornenee ilima kun se tyvenee~ (lämpiää)

~elä hornnik kaekkea, jätäm minullenni~ (ahmi)

~tuul hornii niil lämpestä~ (lämpimät suvituulet)

~hornikko~ (ryteikkö)

~käöppä Eino halakoja rantteelta pittää kaet tätä pirttiä tännäep päevänä 

vähää hornistaa~ (lämmittää, rantteelta=halontekopaikalta)

~se on nyp parasta teijäm mennäs saunahan ennenko se hornistuu siellä, 

liika kylymäks~ (hornistuu eli jäähtyy)

~on nämä huoneet vähä hornistunuk ku lämmitettii~ (lämpöön yhistetty sana)

~johan tuoll on ilima sevveran hornistunu että tarkenee kesäketineissään olla~

~vee annettii ensii hornistuaj juurisaavissa ja sitte siihel lisättiir ruvisjauhoj~

~ei siel saunas olluk ku vähäh hornua~ (haaleaa, vähäistä lämpöä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)