~laskuja~

 ~puun horosa~ (kolo, onkalo)

~istu ko tont horosas~ (tontuista puhuminen, "varsinais-suomi")

~kum mee oltiin Takakallijolla marjassa ni toi meiräm poika lankes semmoseeh horooj ja satutti ittens~

(lopin kieltä)

~sun horos näkkyy~ (jalkojen väli)

~älä ota sitä ämpärii, se o vuotava horo~

~tuola pannus olis horua jos kelepaa~ (laihaa kahvia, vrt. omista aineksista tehtyä,

vrt. hors-ma)

~kyl minä nauronkiin nettä jos kuka kuul niin horoks luul~ (hulluksi)

~em muista, mistä horost se miäs sano olevaans kotosin~ (ihmeestä)

~meniv vähä une horroo~ (horrokseen)

~semmonen horoheija, puhhuu eikä tiijä aetoo eikä laetoo~

~s ei siit osa olla horoolemata~ (hulluttelematta, kujeilijoiksi syntyneet,

vrt. näyttelijät, viihdyttäjät)

~sä oles se iankaikkine horokoevas~ (horokoivas, suupaltti)

~kyl sie oot yks horokorva~ (huonosta kuuntelijasta)

~kyl se saap hyvääst alaas mitä vaa, soon oikeh horokulkko~ (kurkku)

~viraaton jättää oven horollensa kun koira~ (vrt. virraton eli tavaton, 

virtaset=jokisuomalaiset)

~vaik onkii tälläset horomat ni yhes nurkasha mie vaa aina elän~ (horomat eli isot huoneet)

~menhän istumhan horomessua tuanne päivälakkookshen~ (päivän lakkoos, paisteesta)

~minnä horonhäntäh se puukkuveitti on juasso~ (juossut, elävä olento)

~jouvatta männä horon häntää~ (hännäkäs olento)

~nakka horonperseheh~ (huono kirves)

~silmiltää ois soma, mut muute on sellane horontaine~ (pitkä ja laiha, 

vrt. lyhyet kantasuomalaiset)

~se on semmonen horoperse että myötääsäs se homisoo sillä takapuoli~ 

(väärän ruokavalion oireita)

~siä siit olet yks horopers, jos miä sinol mitä annan, nii ei se sinon takanas pesää tiä, 

kyl siä panet sen meneeh~

~Anni kun on ollu semmonen horoperä ikäsäk~ (huolimaton)

~se tarjos yhtä ja toista ja puhu hyyvää ja horossii, mut en mie uskont sitä~

(vrt. harasoota, mannejen harhaanjohtava tekopirteys, vrt. "myyntimiehet")

~horoskorvin kuuntelin~ (korvat höröllä)

~nauro horottel, ei välittännyt torumiisist ollenkaan~ (nauru=puolustuskeino)

~sisseä lämpis horottel~ (savutuvan kiuas)

~kaikellaista hyö kehtaatkii nauraa horottaa~

~puutteleesiv vähä paekkoja nuihen housusa poloviin, oesit tuo paremman näkönen 

kun aevan aaki horottamassa~ (puuttelisin eli harsisin)

~kun on tervennä ja on toemeentulo niin eihän sitä kum männäh horottaa vaen~

~vesi juakse horotta~

~pitäs noita uuve tuva seinii rivetä not ei tuul horottas iha läp~

(rivetä eli tilkitä)

~tyttö siihe sijjaa kasvaa horottaa iha silmis~

~keitä vähä sitä horovettä~ (hotivettä) 

~se horpasi vellii vatin syrjäst~ (hörppäsi)

~Ieva ol sellanen horpakko~ (lörpöttelijä)

~se tahtoo tyhjee horpakoetella myötääsä~ (oudoksutut tyhjän puhujat)

~kun horpakoettelee niin toeset valapastuu~ (kuorsaa)

~astui horppai vaan yli airan~ (hirvi, vrt. harppasi)

~isävainoa ol sellaine et se hoastel kaikk asjat, samallaine horpoti ku minäkii~

(vainoa, vaina, vrt. isävanha)

~meeh horpottiin~ (hiiteen, vrt. horroksen kautta hiiteen)

~en tahr nukku, viimäs yä meni vähä unehorppesse, mut heräsi koht taas~

(unen horroksessa)

~ain se on senttä niinku levänneks, vaikkei olsis ku vähä unehorppes~

~kyl mää jo vähä oli simmottes une horppees, muttem mää viäl ollu nukattannu~

(horpe ja uni)

~em mää viel nukkun ollu, oli vähä unehorppeis~

~elä meeh horppiim mum marikkooni~ (mari eli marja, pyhiä paikkoja)

~mä horpi stä vähä kii ettei se repee enempää~ (horpi=harsin, kursin)

~kylpäs nyt tuuloo horrajaa~

~kuutele korvah horrelas~ (höröllään, kuunnella=kuutella)

~ne o nii horrelaissi~ (leveitä, liekkoja, mämmin paistamiseen käytetyt tuohiropeet)

~tuokoa kapal horria~ (vrt. kappa kaupalla)

~piimää ja vettä panniit sekasii, ja se ol horrii~

~ompahan tuas nuita ahvenen hottiaisia horrinna siivottavaks~ (sonkajärven kieltä)

~horringaesia lentelöö~ (isoja kärpäsiä)

~hän oli kaiv vähä niinko unehorroksesa~

~meä nukahi, oliv vähä ninku horroksis~

~s ee ennee horroksissa suarnookkaa, suarnoo ilem olossa~ (ilem olossa

eli valveillaan, saarnata horroksessa eli transsissa, noitien kykyjä)

~oha niitä horroksis soarnoajii~

~unehhorroksessa voa uneksi~

~saaton ollat tupakkipiipun aejan uneehorroksissa, em minä sillonkaas siki nukkunu~

~verkkoen kuivuun aekana ruvenna köllöttämmään ja männy unen horroksiin~

(omat ajanmitat)

~mie oli viel une horroksis~

~taurih horroksisa~

~se ol ihah horroksissa, ei tiennä mittää, kuumek kapas~ (kapas eli nousi)

~se o horroksiin siäl vaa talvella~ (karhu pesässä)

~ne mettijäiset on talven vallan horroksisa~ (kimalaiset)

~kärpäi se on talvel horroksis~

~siellä ne on tietystih horroksissa talaven~ (käärmeet onkaloissa)

~ja se katkottellii sittenniiv vielä, ku se siitä horrostilasta heräs~

(yökkäili, horroksessa saarnaaja, vrt. sieninoidat)

~hää makkaa horrosunta~ (kevyttä unta, puoliunta)

~pohjasta tarttu horrukka~ (hako, lieko)

~tuo puu on semmonen horrukka~ (kiero, vääntynyt)

~jos lie aevan uneh horruksissa~ (horros, sikeää unta edeltävä tila)

~jauhoo horsautti niin karkeeks nuo jauhottii, neu iha kun ryynijä~

~marjaryppäetä pihlajasta seipäällä horsii~ (oudoksuen)

~ne nuita horsmia keräs~ (vrt. me, vrt. ne=vanhat)

~horsmoo käötetääv värjyykseen, mustoo sillä suap~ (horsmo, hormo)

~raonijoella niitä horsmija enimmäkseen kasvaa~

~het sinne akat ja lapset juoks konttineen, kuh horsmia alako pilikistellär 

raonioehen kuppeilta~

~palopaekalla tuolla metässä or ruvenna kasvamaan paljo horsmia~

~horsmasta höytyvie lähtöö~

~eihää horsmaa voi millään sisään ottaa ko se haisee nii~ (horsmaa

eli mesiangervoja)

~semmone suur sinipunane kukka se ol horsmaheinä~

~siihen kun nousi hyvin tohahti horsmaheinä~

~horsmankukat~ (kerättiin mustaa värjättäessä)

~horsmammusta~ (horsmista saatu musta, kerätään ennen kukkimista)

~horsmaviholainen~ (nokkonen, vrt. horsma=joku haltija)

~se vielä oli horsmikko~ (horsmaa kasvava paikka)

~katajankuarii ja horsmollehtii myä poltettih, sehän se ol ensimmäist tupakkaa~

(omat tupakat)

~vorsmoi on kivisis pihois~

~horsmui kasvaa hakkuuksis~ (maitohorsmia)

~siin kasvo sit paljo horsmui~

~horsmui kasvaa takapual, ennek siitäh mitääh tulee~

~vorsmuih tulee sellasii piänii kukkii~ (mesiangervoihin)

~se ol semmone horsotukk ete silmi tuka alt näkyn~ (horsotukka, sanan alkuperää)

~kum pitää loimet hölläl, tulee kankaast sellaist harvaa horssii~

~horsu tarttu kii ettei jaksettu lapsen soutaa venettä pois~

(horsu eli ahvenvita, airoihin)

~semmoista pitkeä horsuinta ja saraheineä~

~horsumi~ (horsma, hors-umi)

~se kun tehäh horsuuttaa työtä, ee tulek kuvaj jäläkee~ (kuvan jälkeä)

~ettäkö oo pennut vähemmällä eli minä haen kohta hortakan~ (pennut, iisalmi,

mikä heimo)

~horttaat sie vähäsen vai mitä sie noin outoi haastat~ (houritko)

~se taitaa vähä unissah hortata~

~tuossa penkillä mänin pieneen unenhorteeseen~

~ehäm minä sitä siinä unehhorteessa älynnym mitä se meinas~

~minä taesin käyvvä jo horteessa~ (käydä horteessa)

~so vielä unenhortehesa ko met lähettihin mehtäajohon~

~se virkistääpi palijo, vaikkei muutaku käväseepi horteesa~

(käväistä horteessa)

~juuri kum pääsin hortheshen, se Simppa tuli ovem päälle~ (oven päälle, 

enontekiö, vrt. maamajat)

~pojaat siällä juaksee horteloittaa mettässä~ (koti ja metsät, omat koulut)

~jos joskus pikkuusen pääsi hortohon näki kaikkia silimihnänsä~

(näki kaikkia silmillään, vrt. unimatkat, sienimatkat)

~on semmosesa une horrosa että viä kuulee jotakiv vaikke sitä oikeen tajua enää~

(tajunnan tiloja kuvailevat sanat)

~vähä mennee hortooj ja herrää taas~

~em minä sitä oikee kuullu kum minä olin siinä une horrossa~

~mie kävin vain niinku horrossa, em mie päässy aivan syki nukkumhan~ (syki eli siki)

~se on horrossa jok ei nuku vaikka makkaa ja uniaki näkkee ja sentähen kuulee kaikki 

mitä puhuthan ja houraa siihee seuhraa~

~raskiks panna silmät horthon näim päiväsaikhan~ (e)

~pitääs ruvetak kärmehekki huamaattemahan talavihorrosta~ (huamaattemahan eli heräämään, 

vrt. huomen)

~en tiijä mistä lieneepi johtunu semmonen heikkous ja horto~ (verenhukan oireita)

~minä niin horros kuultelin kun se toimitti~ (ihmeissäni)

~mun löi aivan hortohon~ (ällistyin)

~minä orotin sua horros korvin~ (vrt. harras, hartaasti)

~kattella horrossilimin~ (tarkkaavaisena, ihmeissään)

~elä huasta siitä asijasta ku et tiijä hortookaa~

~kukas tual mettäs hortoilee~

~tuollapas hortoilin mettäsä eksyksisä~

~se työ män iha hortoosee~

~myö taejjetaa ollah hortoossa~ (eksyksissä)

~voi horttana ainaki~ (voimasana=viittaa haltijaan)

~horttavintilä~ (pora jolla tehtiin aukot saavin korviin)

~se on semmoneh horttula kun korpi itikka~ (laiha ja pitkä)

~siellä voah horttuloep tyhjee, eikä tulem mittää~

~sin oot koko horttua, kun et minulle yhtääm piisoo~ (piisaa eli riitä, vrt. anna, jaa)

~kerinnä muata, piäsin vuan unen hortuun~

~ennätiv voam parraeks hortuak kun se tul~ (ennättää horttuun, unen horrokseen)

~lapsettii tullu issääsä semmosia hortuvia~ (pitkiä)

~tehtiin horua~ (haudetta)

~horuksi~ (sanottiin syviä kiven ja kannon koloja / upottavia suon silmäkkeitä)

~tuun nyj juomahan tästä horukuppi~ (laiha kahvi tai muu juoma, vrt. horsmat)

~elä juuvvah horruutak kaekkia~

~pyyti matikoeta kelekalla tuuvah horruutti niitä aena~

~Elli tehäh horruuttaa kaekellaesie, puuhaa yhtä ja toista~ (omat työpäivät

eli puuhapäivät, vrt. mielen ja hengen tuhoava pakkotyö, vastakohtia)

~mahan on ni horva, kun en o syöny koko päivänä~ (horva eli tyhjä)

~siin kivev viäres o semmone kamala horvelo~ (kolo, onkalo)

~siellä se horveloitti siipistankot leveellään~ (käsien kutsuminen siiviksi)

~leikkaali siinä piaksuja horvin aikaa ja alakoo sitte neulomhan~

~jos oli vielä horvin aikaa ennenkum mentihim puoliselle~ (horvin=hetken, tuokion)

~ku vaan vähä niillä horvin tulet~ (vrt. korvin, h=k=x)

~piretään horvia pari päivää~ (vrt. lorvia)

~ei täs oon nyt tullut tyällem mitään, aika om menny aiva horvitelles~

~moon kyllä käynys sitä horvittaan kattomas~ (vähän väliä)

~en mä viipyny kun horvuusen~

~tulis isä hos katsomaa meitä, kuim myö elämmö~ 

~viimetteks ennen kul leiväp pisteltiin uuniil laastiin se tarkasti hosalla, 

ettei olis tullum mustia hiilisiä pohjia leipiin~ (laastiin eli lakaistiin)

~tehtii hosa havonoksastakiv vaaj jos ei ollus saamatteilla muuta~ (vrt. hosua)

~tehtiin koevusta hosa, latva jätettiin karsimata, sillä hosattiih hiiliä~

~hosilla, semmosilla männyntupsuloilla myö tulta estettiin~

~sitä enne hajettii sitä tervankusta jossa sitä hossaa kasteltiij ja sitte ei elukat 

nii syöneet~ (omat hyttysmyrkyt)

~siihe hosaham pruukka keväppualin käöd kala~ (hosa=ruohoisa matala lahdenperukka, 

rauman d-kieli)

~hosa~ (puunuija)

~hosuan~ (nuottakunnan vanhin mies, isäntä, vrt. haltijoiden nimet, 

omaa vai lainaa)

~hosaikkain sanoi nii~ (vaimoni, hos-akka)

~ku helläpintasta hosastaa nokkosila, nii tulloo siitä nokkosrokkoa~

~kun se Tilta tässä toas yöllä hosakehti, nim meni yöraoha pilalle~

(yörauha)

~se on sellaanen hosakka jottei se katto ethensä~ (laihian h-kieli)

~meillä on ollus semmosta hosakkata tämä päevä~

~lähön hosakka~

~kaekki se hossoa ja hommoa ja kaekki kuuloo van ei se vaem puhu~

(2-vuotias poika)

~ei sillo osattu mittä hosata, mut oltti onnelissi ja tytyväissi~

(ennen vanhaan, hosata=tuhlata rahaa)

~kuumoa vettä laetettii sinne lautoo ja soekkoo vaikkee sitä nyt nii 

hosattu ku nyt hosataa~ (vettä saunassa)

~tehhääh hosseikkota~ (neliniitistä kangasta, toimikasta)

~se kylpöö hosii~ (vastalla)

~ei suah hosiat tyttöjä silemii~ (vallattomat poikalapset)

~sitte niitä seinijä hosittii semmosila lehtvastoela~

~kiukaata ko pyyhit havul, sil porokkaal havul otakkii ja hosi kaik 

loajeest ja nurkiis~ (omat pesuaineet, tulen lapset)

~se tekköö työ tarkkaa ettei tieh hoisimala~

~huosiamme kans raakattii ni kyllä läks~ (tuohesta, havuista, varvuista, 

kortteista, oljista tai niinestä tehty pesin)

~siinä huosijamessa ol vuan tuohsuikaleet kierretty semmoiseks mytyks~

~huosien om pyöreä pallukka niinkun oesij joku kerä vaen~

~huossiinta~ (kerättiin pesimeksi, kortteita)

~hosilo~ (kuivuneista kuusenoksista tehty luuta, käytetty patojen 

puhdistamiseen)

~on niinko semmosta hosilua sissää~ (kaislan sisus)

~mää ottamaa katajii huosimeks, saahaa seinät puhtaiks ja lak~

~huosiolla hankata ne kaik puuasteet pittää~

~hosio tehtiin tuohesta, sillä pestii oikeen kovasti~

~annahha tuo huosijo kun pitäs pestä nuo kehlot~ (astioiden nimiä)

~käyppäs sielt yliseltä niitä hosioja~ (hosioja eli kortteita)

~hosioita~ (kortteita, käytettiin puun hiomiseen, ennen hiekkapaperia)

~ensin se pes sillä hosiomella, sitten noiv vielä hiero kuusehavulla ja huhto sen~ 

(puuastian)

~tekivät huosiomia mustikavvarsista~

~hosioin om parempaa ku santapaperi ja sillä on kravattu lusikat ja kapustat~

~puissii pyttyjä pesttiih hoskalla~ (havupuun oksista tai varvuista tehty 

huiska, suti)

~kyllä se lähtöö kun uus hoska pannaan käötänttöön~ (lika lähtee)

~ne varustettiin närreestä ja koevustakkii, ne hoskat~

~hoska tehtiin kuivaneista närreen taek kataja oksista~

~se kun on siinä hyvin karkee se pinta siinä oksassa ni sillä hoskalla läks 

sitten ne puuastijat hyvästip puhtaaks~

~mualla kum pestiil lihoja isoessa sammioessa, hoskilla ne puhistettiin~

~hoskasta se ee arkiinnu, tule araksi~ (muikku, nuotan verkkoon ohjattaessa)

~hirsiseinät niin nethäm pestiin hoskan kansah harjattiin~

~riivittiiv varpaluutija joella lunta hoskattiij jaloesta ja pihasta~

~hoskaluuvala ne hoskasvat mattoja~

~uunim piippuja hoskataa havuhoskalla~

~kööriks pestäh hoskattiin tuval lattioeta~ (köyriksi eli kekriksi)

~hoskas vastalla jalkojahan~ (saunassa)

~lasketaan selekäverkko tuonnej ja ruvetaan ajammaan sinnes selekäverkkoon kalat~ 

(hoskaamalla)

~ei sitä saanu hoskatak ko sitä nylyki~ (hosua, kettua)

~ei siitä oikehen kojin ihimiseksi ole, ko se tahtoo hoskata ruokija~ (haaskata)

~joku saatto olla hoskatöesempi ja toenet taas tunnollisempi~

~mää hiien kattilaa senniihä hosko~

~hoslomi~ (naisen jalkojen väli, vrt. kolo)

~pärreest tehtiin hosmansolmu lankakeränaluseks~ (pyöreä palmikoitu koriste,

vrt. osmansolmu)

~toi lumikin on ni hosoo~ (pehmeätä, hötöä)

~jo om pää hosoa ku jättää ovekki auki~

~minä hossa lählin sinne pualiij juaksee~ (hassu, hullu)

~hossakos olek kunet valkeeta tehlessäs korjuppuuta pane~ (suomen kieltä puhuva 

emäntä joka ei näe mitään väärää piian eli orjan pitämisessä, vrt. talolliset,

vrt. naispuoliset pomot, mannejen edistys=manne-edistystä)

~se on toas nii hossa lintu" (hautova koppelo, ei lähde lentoon, suojelee munia)

~siinn ei olluh hossaa nii ko nyt toi lum~ (märkää sohjoa)

~keväjjää meni mun allani että hossahti, kaulaani myälem menin sihen kylmääv vetteen~

(luopioisten kieltä)

~se os semmoneh hossakka se tyttö, joka assiisee se ennättää~ (vrt. hössö)

~oikeen aika hossaleita ne hiutaleet oli~ (lumihiutaleet, suojalla)

~mustat ja valakoosep pitää hossatak kur ruvetahan keheräämähän sukkalankaa~

(karstata ja sekoittaa villat)

~kuh harmaata tehtihin niin ne ensih hossattihin~ (villat)

~sill oli niin kova hossi menehmään, se niin hossasi itteänsä matkhaa~

~siälä käy hossaa semmonen lämmin tuuli~

~tullee suaja ko tuuli hossaa~

~suajan tuuli hossaa~

~lualettuuli hossaa~

~tehtii hauretta niistä riivillehristä~

~kyllähän ny hossas tota lunta~

~tulee suaja, siä käy semmone hossatuuli~ (leuto tuuli)

~kyllä minä en liijjoh hossaottele enkä hävitäm mihinkää~ (hossauttele

eli tuhlaa)

~ku ne o lujaan kiärtty, nee hiäntyvä niim pal, muk kun ne o hosseelllans 

ne on kovi kehrätä~ (pellavat, pehmenevät pöyheiksi)

~keväst saare hän o nin kovas naimise hossis ol~ (lemmen aika)

~sill oli niin kova hossi menehmään~

~nua meijä piika o nii hossilles~ (poikien perään, vrt. piika=tytär,

vieraan merkityksen saaneet omat sanat, vrt. piika=poika)

~yksin on niin hossi olla, eijoo kellääm mitään sanomista~

~kylhää pikkulapset saunas tykkää ollak ku niit viäl hossitaakii~ (vihdotaan)

~mutta hossikas taas hossaa ja neuvoja kokoa~ (toimelias, neuvoja eli työkaluja)

~oha tuo vähäh huono hossikka vuan kyllähä silläkiin kylöpeer ropsii~ (huonolla

vastalla)

~oliks hossos lysti~ (saunassa)

~lapsenki aina sanotti, mennä hossoo, mennä hossoo~ (saunan nimiä)

~mentiin hossoon silloon kun saunaam mentiin~

~otetaa hossoo silloi ku se kylvötettii~ (lapsi)

~ainaskin kerrav viikossa minä viäm meiräl lapset lämpöseeh hossoon~

~hosso o semmonen ku hyppä yhrest piälest toisse ja ei viit mittän koskan tehrä~

(vrt. hössö)

~leppä on niin hossoo puuta palamaan~

~kylhän se sit asiaa koitti selittiä, mut em minä tullu sen neuvost hossoa harmaammaks~

~tu tänne ny äite hossoo~ (vihtoo lasta)

~nee hosso sittev vihralla ittens~

~hossolumi~ (kevyt pakkaslumi)

~hossooksista sittev vasta karstattihih hahtuvia~ (villoista)

~nypityt villak karstatahan hossooksille~

~hiljaksee vähäist hossoteltii~ (kylvetettiin, pientä lasta)

~siel jo kylvöttii ku kuulu nii vihlah hossotost~

~kyllä se hossotosta on se kylypömine~ (konginkankaalla)

~äite itte pikkusensa hossottaa~

~Annekin nin hossotti piänellä vihrallaans~ (lasten vihdat)

~muor hossottaa viel vähä vihlal~

~saonassa kylypeäh hossottaa~

~tota naimistas hän hossotta ja kuto lakanias ja kaatejas, mutt ei hänest kukka hual~

(joku huolii, kaikista, jos ei ihminen niin haltija)

~sontijjaene siivet selällääl lentteeh hossottaa~

~tuuli vaa hossottaa~

~lunta sataa hossottaa~ (suuria hiutaleita)

~kuhav vaen hoastooh hossottaa~ (vrt. hössöttää, o=ö)

~koera kun tuossa istuuh hossottaa~

~ne voan kasvooh hossotti~ (kaksi uhripuuta)

~ohaj joutavata hossotosta~

~vastala sitä kylyvettii hostittiin tää minäsä ihan kypsäks~ (minänsä kypsäksi, 

hossusti sanottu)

~hostikka~ (kuivista kuusenoksista tehty pesin, hosta)

~sit tehti hirrest simmose isov vasara, nee ol hosui ja sen kans lyättin kovi see hirs alas 

etei see milläm pikkuvasaral männy~ (puunuija)

~hosu~ (turpeiden palotteluun käytetty käyräteräinen työkalu)

~hosul hosuta valkki kanervarsist puhtaks ja sit lavasta sil koko paik puhtaks~

(oksista tehty luutamainen huiska)

~sellane hosu, jottei mittää kerkii kunnolla tekemää~

~hosu, joka hosuaa aina, ei katto mitä on jaloissa mutta tolvaa mennä ja polkee 

allens kaikki~

~hosu~ (kalanpoika, vrt. husu)

~kärpäsiä ja mytiäisiä hosuttiin~ (pieniä hyönteisiä)

~katajasta tehtiin semmonen hosa jolla hosuttiin kaikki~ (seinät, ennen pesua)

~älkäähä lapset hosukaa niihe keppilöi kans~

~hosuttihin noilla siiveillä ja vispelillä jauhot poijes~ (käsikivillä jauhettaessa)

~juurihan tuolla päriäsi kum myötään koevunoksilla hosu sääskiä poes silimistään~

~hänt ei pie hossu~ (kimalaista, itsepuolustus)

~erellinen yä hosuttiij ja koreiltiin huanesta~ (koristeltiin huonetta, häitä edeltävä yö)

~elähä nyt hosu hänes, kerkijeähä sitä vähemmälläi~

~ku alakaa hättäilemhäj ja hosumhan niiv vängällä siinä eksyy~

~hosuu kuv viitapiru~ (viitametsissä elävät pirut)

~sinähän hosut niinku Hippa-Heikki hiien ja helekkarin välillä~ (hiiet ja helkkarit,

vrt. saivot, tuonilmaiset, helvetinjärvi, taivaista ei puhuta)

~mitä se tuuli oikeem mahtaa hosua~ (elävä olento)

~kais siitä toi tuuli satteen saakin kun se tualta etelästäpäi hossuu~

~se ol simmone hosuja oikke, ette se antanu periks, se hosus niin ku mielipuoli~

(mieheni, hosumisen seurauksista)

~kumpa häntä hosottaa, ee tuommonen hosuja mittää tie kunnolla~

~see hosujam pitäsis saaha olla eellimäisenä joka paikassa~ (vieraina pidettyjä

piirteitä)

~se häntä hosuaa eikä saak kumminkhan mithäv valmhiksi~ (kemin kieltä)

~sielä kylypivät ja vihtalla hosusivat~ (savusaunassa, joka oli kaikilla,

oikean suomen luonteesta, vrt. vieraiden nurkkiin ahdistetut kaupunkilaiset,

"edistys")

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)