~laskuja~

 ~tois hot tuohta kenkiksei, pajun kuorta pauloiksei~ (oman ukon toivomista)

~niin on vatsa täynä ko rikkaal, hoit ei hyvvää ni paljon~ (pidä syödä)

~yhev vuuvven hot leinajaisvat ommaa miestä~ (leinajaisvat eli surisivat, 

vanhat vai vieraat)

~siel on sit hot hyvä ilma~

~sille tul yhtäkkii sellane hota männä naimisii, jot ei pijättänt mikkää~

(hota eli into, vrt. pelko, pelkoa ja häpeää levittäneet vieraat uskonnot)

~kyl sil nyt on hota lähtii kyläl jot ei uo aikua syyväkiä~

~mikä hota siula on sinne mänön kansa~ 

~kokkapyytyö ei hottajja muuta ko verkkuo~ (koukkupyydystä, hottajja

=kokea verkko irrottamalla kalat ja laskemalla pyydys takaisin veteen)

~hottaitii~ (verkot ja selkäsiima)

~pit usiast vastahankoa hottaija se verkko~

~muk ku arvijolt sinneh hotas, missä sären näk, nii siit sai joskus~

(tuulastaessa)

~lyö leppää kätes, toine honkaa hotase~

~ol niitä mykrämmättäitä~ (heinäsarassa)

~miksei ku sitä hotaasoo vettä sisuksihinsan ni tukehtuuhan siinä~

~söih hotasim, pistim puuroa muutamal luskalliisen~

~seähä söit hotasit äkkieä, kerkisit seä syyvä ies tarpeikseis~

~äkkiäpä se koera ruuvah hotassii~

~nakkaak koiralel lihapalanen kyllä se hotasee sen kerrala kaikki~

(vrt. sudet)

~usseettiit tekköö omat toemesah hyvästim mutta annappas miten ne 

vieraah hotasoo~ (omat ja vieraat työt, oikeassa suomessa tehdään 

vain omia)

~sitä mäntii aeka hotakkata~

~tuuli kun oekein tuuloo niin se on koko hotakkata~

~on se aika hotakka jo toi Helmi~ (pitkä)

~se ov vielä hotakamp se toenev veljes~

~nes sillosep piika oli vähä aika hotakoi ei niit tyyrän ei kaink kukka~

(kurittanut piikoja eli tyttöjä, vrt. saivat elää omaa elämäänsä,

palkkatyön ja vieraisiin arvoihin pakottamisen myöhäisestä

alkuperästä)

~se oh hyvih hotakka töessää~ (reipas, vrt. hätäinen)

~ilmankos meni väärhän kurkhun, kun on sellaanen hotales~ (ahmatti)

~soon kanh tavallinen hotales ku kaikki hukkaa tavaransa~

~mihinkä sulla tuallanen kiirus on, kus sä ruakas nuan hotalehrit~

~ketreän ketreän keikuttelen suvel sukkua karhul kinnast, 

emä jok sulhast näkkyyt~ (kehräyslaulut)

~hotavoi~ (köysi jolla talviverkko vedettiin emäreiästä häntäreikään)

~ei piräs syörän niih hoteestaa että ruoka menee väärää kurkkuu~

(ahnaasti, kiireellä)

~se ol mänt aikaa siit naimisii ja sil olliit omat hotteet~ (hotteet

eli asumukset)

~kyl kahre meijä hoteis oli~ (kahdet hautajaiset, vrt. omat ja vieraat)

~moat soatii jo ommii hotteihe~ (maat inkerissä, vrt. mannejen "vallankumoukset") 

~ne kunnavverot ja kaekki ne om minun hotteella ja maksettavana~

(suomalaisten työstä rahaa keräävät "kunnat", laittomia oikeassa 

suomessa)

~isä ei siinä paljoj joutanna olemaa, se ol äijih hotteilla~

(lasten kasvatus)

~sen nyt arvoo kul lasteh hotteillej jätettii uun niin tulpalo tul~

~sano musikoelle että kyllä elättä keetotakkii ku syönnih hotteella ootta 

olluk koko ruppeeman~ (musikoelle eli lapsille, mikä heimo, pielavesi)

~siin sais olla ihan omin hottein~ (omassa mökissä)

~oltii huoletta hotteellaa~

~antaa ollak koeran ihah hotteellaa eekä härnees sitä~

~kyllä se sekkii lapslaama on saana kasvaa ihan hotteellaan~ 

(vapaana kasvaminen, vrt. vankilassa, "skoulut")

~pysy omissa hotteissasi, elä sekkaom muihin~

~olkohon sielä omissa hoteissahan~

~ouh hotteittas~ (oma eli huoleton elämä, vrt. keinotekoisten huolten

pakkaaminen lasten ja nuorten taakaksi, puhdasta pahuutta)

~pysyhhään näellä hoteella~ (tienoilla)

~soon toi Maso sellaittiin hotelu ja hätikkö, se ei siit malta mitääh 

tehrä kunnullah~ (kymin kieltä)

~mikä hotelo lienee kun ei se välitäm mistiä~ (välinpitämättömyys,

vieraaseen pakottamisen seurauksia, tyhjäksi jättävä "yleistieto"

eli turha tieto)

~nee oli semmost vähä hoteloo~ (kaislat sisältä)

~jiä on jo niin hoteloo jotta ei kestä mittää~

~ei niin näläkä kun näyttää eikä niin hoti kun luullahan~ 

(omaa viisautta)

~soon niin hoti, ettei se kerkiä mitee olottaan~ (hätäinen, kiireinen)

~elä oot tuollaneh hoti, jätäv vähäm muillekki~ (ahne)

~ei ook kauvam muikkuparvi pinnassa ku tulloo hauvit hotimaa~

~hotikko on semmonen ku hyppää sinnej ja tännen, eikä mistään tul valmist~

~tees säysysti, älä hotikoitte~

~se hotina kuulu selvästi~ (susien ahmiessa haaskaa)

~tuuloo hotihhännän takkoo~ (länsituulesta, hotin häntä)

~lapsena sitä hotistii~ (lorua)

~hourailee ja saarnailee ja hotisee ja pörisee~ (noitien työtä sivusta 

seuranneet)

~kalareisu meni hotjaan~ (hukkaan)

~siinä haukkasit kyllä hotjaa~ (erehdyit)

~hotjake~ (iso hauki)

~se on jo hotjakka poika ikäseksie~

~hotjakan huiskea tyttö~

~on tässä vähä näläh hotjakka~

~hotjakka tuul~ (kylmä)

~kyllä on kylymän hotjakka ilima~

~pittää ollah hotjakka ja yritteep paljo ennen kum peässöö etteempäin~ 

(hotjakka eli järkevä)

~Soirinsualla oli tullu oikeen hotialt vettä~ (soiden nimiä)

~ne o semmoesia hotjanoeta~ (hieskoivun varvut, hoikkia ja notkeita)

~ol kerinnä tullan niiv viiniks ettee tiennä mitenkä kieltään kiännyttel 

ja ol tolokuttomast hotjanna ihteesäh hajuvettä~ (hellsingissä piikana

ollut tyttö, mannejen seura=tekee homomaiseksi)

~hotjovvaa minkä kerkivvää siihem makkuukselleen virpavarvuilla~ 

(sairasta parantaessaan, virpa=taikakalu)

~tupaha on käönä hotjeeks, sitä pittää ihal lämmittöö~

~seä on kylömäh hotjeeta~ (koleaa)

~se on kasvoo hotjottanna pittuutta vaekka on vielä niin nuor ja lapsekas~

~se on sellain hotka että pijaahhan se tollassev valilliisem pistelie~

(vrt. hotkia)

~älä uo hotka maailma tavarale~ (vrt. kotka)

~meillä ollaan sellasie kalahotkie~ (kalaruuan ystäviä)

~se on nii hotka varastamoa~ (ryssä, mannekansojen tapoja)

~venäläinen se ol hotka sen kaupam päälle~ (kauppa=laillistettua varastamista, 

vrt. "fair trade")

~nyt on nii hotkii astioi pesemää~ (lapset innokkaita, vanhempina,

kun ennen piti käskeä, vrt. liian aikaisin aikuisten asioihin pakottavat 

"skoulut", toisesta korvasta sisään toisesta ulos)

~toin on hotka pienuuvestaan ast, toin on köpelö iijään kaiken~ (nopea, hidas)

~loatimine männöö hotkempaa ku kiruttamine~ (laatiminen eli puhuminen, 

oikeassa suomessa kaikki opetus suullista ja vapaaehtoista)

~perunamuusi se meitin herkkua oli mukulana, taikka hotka niinku meitillä 

sanottiin~ (vieraat perunat, omat hotkat, mistäpä tehty ennen pottuja)

~van se hotkasa otti kiireestil lähti kalappimaam pakkoon~ (vrt. hatkat)

~emmie tiijjä, mitä hyö haastoit, mut vastaa mie hakkasin joka asjas~

(kyläkokouksessa, vrt. mannejen "politiikka", "poliittiset puolueet",

järkyttävää pelleilyä, ei kuulu suomeen)

~ko tul suuremp asia mitä kylä ei voint ratkassa ni valta ratkas hotkas~

(vieraat kyläkokoukset, vieraat vallat)

~niihe pääl sai siit pittää sitä hyö sannoit hotkaa, saivat kaskuvella iltasil~

(nahkojen päällä, omat hotkat)

~yhtäkki men et hotkat nappas saak~ (liejuisessa rannassa)

~mnää loin kuapan kive viäre ja sink kivi men ett yhtikä muut ku hotkat~

(vrt. kivien pyhänä pitäminen)

~susi hotkahti~ (pakoon) 

~myyrät menee että selkä hotkahtaa~

~aika suuri hotkai~ (varis)

~ne monet reisut tek ja sitte hotkas~ (marjoja syöneet linnut, 

vrt. tilhet pihlajassa)

~majeh hotkas muikuj joka ol täkynä pitkässä siimassa~

~sitä väleimpeä tek, Laina hotkalie~ (teki toisen lapsen, ensimmäistä helpommin)

~se o semne hotkamaine, et se hotkase kaik särpme~ (ahmatti, särpimet)

~tuala se menöö semmostakin hotkanpotkaa notta vähä kinttuja vilajaa~

~ei viittit tehrät tyätä muukko kulkee hotkaa vaa~ (omat ja vieraat työt,

vrt. maanviljelyyn pakottaminen)

~jos puukoll olis kapertanu, se olis tullut toisesta päästä ammompi, 

se olis hotkaar ruvennu~ (miksi poltettiin piikkien reiät oraalla, 

polttaminen=rautaisia työkaluja vanhempaa perinnettä)

~semmosta taas nikotukses sanotaan ko sillai täyty hotkautellak kans vällii~

~ka raatua tuota koiraa ku hotkautti suurel lihapala yhellä kerralla~

(vieraat ja)

~syyvväh hotkeltaa kuu harakka kalan suolia~ (omat kotieläimet)

~kävelläh hotkentaa kaeket päevät~ (oma liike, vieras toisille työn tekeminen, 

mannesuomessa omat vaihtoehdot vähissä)

~annas mä hotki vähä stä kuuma lämmityst ja marjaliänt, taita vilu menn ohitte~

(lämmityst eli keittoa)

~kyl hotkimatakki syämän kerkke~

~ne syyvväh hotkiivatte vaekka mitä~ (variksen pojat)

~ei hyvvää hotkijen syyvä~

~variksempoeka nieltäh hotkii kalam perkkeitä~

~koira or roskaruokanen, se hotkii mitä antaa~

~juuvah hotkistaa~ (juo ahnaasti)

~onhaa niit sellassii ihmisii, ku hotkovelee ja leimahtelee, sellassii hotkoi~

(hätäilee, hutiloi, vrt. hötkyä)

~lentää hotkotteloo vaan aina, ei sen nähäräk koskaan istuva~ (tornihaukan) 

~hotkottelie kyläs, ei yhtä päiviä pysyk koton~ (kylät ja kodit, 

vrt. vierasta elämää tukemaan lähtenyt "suomen valtio")

~Eino se niin pitkhän käyvä hotkottellee että kyllä jäänti tullee kellä hyvänsä~

~kyl siin sai tarpeeksees tanssia hotkottaa~

~voi tot hotkotost, ku aina nauratte~ (lapsille, ilon aika)

~kyllä nuo mukulat taas hotkottaa~ (huutaa, telmii)

~ei kaikilla paaraa o, käsiv vaa hotkotettaa lauralta pois~ (leipä, 

paara=lyhytvartinen leipälapio)

~susi meni ja kiäli suusta hotkotti vaan~ (mouhijärven viimeiset sudet)

~ei pirä oleh nii hotku, että suuh polttaa~ (ahne)

~rupiaa ittiikih naurattah kon se oikeh nauraa hotkuttaa~ (ilon kautta)

~suvaitset sie saijuu, mie oon nii hotniekka sil~ (saijuu eli teetä)

~kun oj järin sellai iloij ja puhuu paljast leikkii nii sanotah että se on sellai hotniekki~

(iitin kieltä)

~hotom puuhu ne hakkava läve~ (tikat, onttoon, vrt. höttö)

~s on semmosta hottoo taas sisältä se kuusain~ (kuusama)

~se om pitkältäs hoto Särkjäl päite~ (ranta hoto, soistunut höttö) 

~ei hotol ihmisel mikkän piisa~ (ahneelle)

~se on se Selema semmonen hoto ettei se jouva ajattelehem mitä se sanoo~

~se meni aivan hotonperseehi~ (tyhjään, vrt. koloon, vrt. hoto=joku haltija)

~se o niin kovi hotost ja huano puut~ (lahoa)

~se tekee pesänsä hongan holoon kun on semmonen hotopua mänty~ (palokärki, 

vrt. hongan koro, ei honkia=ei koroja)

~syyvä hotostaa nii kiireest jotta polttaa suuse~

~sää nyv vasta teet hotosuisen saavin~

~puhuu hotottaa puhuvakseh~

~siält se tule hototta niät vesi halkke~ (moottorivene,

väärään suuntaan mennyttä edistystä, laittomia oikeassa suomessa)

~älä ny sen kauhan kans hotoota kun äitees keittää~ (lapselle)

~hotottaa koiraa~ (usuttaa)

~mitäs toi tollain hotous on, kun sittem meinaa tukehtua~ (ruokaa

ahmittuaan)

~ket men kivehotsi ja ei koer saan stä siält ulos~ (omat ketut,

vieraat koirat)

~hotsikkoo syötiin ku puolakkaa sai~ (ruisjauhoista ja puolukoista 

paistettu puuro)

~puolukka ja ruisvelli pantih savikupis leipomisen jälkeh leivinuunih 

ja se ol hotsikkoo~

~mentii sil lautehen alla ja sit sanottii, hotsintolpaks~

(lauteiden tolppaa)

~ei minnuu hotsittant lähtie mut pithä sin jonku männä~ (vieraat eli 

vastentahtoiset menot)

~tokko hotsittaa lähtee iltammii~ 

~se on aika hotso, toi Manta, pittää viäl toisten äijiiki~

~hotsottaa kuiskutellat toisen korvaa~

~suattiim pikkissii kalahhottii~

~mänkeepäs hakemaa nuottamiehiltä hottija~ (pieniä kaloja)

~hotta on se yhev vuuem muikku~

~kyllä ne hotattiim männöö kukkokalana ihan täövestä~ (kalakukossa)

~en soanna kunnon kaloja semmosia hottia voan~

~hottie on semmosie tuumaa pitkie~

~täkylööikshän ne ussein niitä hottakaloja pyyttäät~

~siäl sataa lunta ja tulee simmottii hottalei~ (hiutaleita)

~se joka ov viime vuuen kuvusta se o hottamuikku, yhev vuuem muikku~

~hottamuikkuu syöp ahvem millo on tiälä Haukveelä paljo hottamuikkuu~

(ahven=petokala)

~polluum pittää panna hottamuje, lohi ei syö huonuu ruokuu~

(syötiksi polakoukkuun)

~ei sua ongela mittään ne vuaj jahtailoo hottaparvia~

(ahvenet pikkukalaparvia)

~ket men yhten kamalan kivehottelo ja koer mem peräs~

(kettujen sukupuuton syitä)

~monta kertaa ko on semmone hottelo ni sanotaan siinä om myyräm pesä~

~tommosis hottelois voi ol kärmeit tai mitä hyvvääs~

~vitsamerroil pyyettii hottii, ne olliit niiku toisekevväisii reäpyksii~

~pienii hottija ol kesällä parraastaan ne kalat~

~mittee ne poejjat hottija härräilöö~ (härnää hotteja, täkynuottaa vetäville pojille)

~moniaeta sären hottia ol verkossa~

~nuo sären hotit ne on hanakkana toploomaan lieroo~ (tarttumaan)

~ee nuita hottia paljo kehtoo onkia~ (kalan poikasia)

~silimukka tehtiin kastehheinästä pikku hottia vasten~ (vrt. taiat)

~joskus k oli huono tuuri niin ne piti ottaah hotitkip pyyvyksestä~

(vrt. laittaa takaisin)

~ne onkea syöpi ne semmoset hotit pikkuset tuikkijaeset nei tartu onkeen~

~lammiss ei oo mut hottiloeta~

~kottaraesillei oes joku pönttö kerittävä tekemääv vaekka hotithan ne niihin 

kuitessiim pessii~ (hotit eli varpuset, pientä tarkoittava sana)

~niitä kyllä oli varpusie, niitä sanovat hotiksi~

~meitä poekahottie oli niin kesällähän sieltä ongittiin~ (särkiä lammista)

~hongan hotis~ (kolossa)

~siin on aika hotti~ (mäkien välinen notko)

~hätäinem polttaa hottinsa~ (suunsa)

~pist hottiis vaan, äläkä imehtele~ (ihmetellä=imehtellä, vrt. ime=emä)

~vähäv veen aikhoin hotisa ei ookhan aina vettä~ (joen sivuväylässä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 3)