~kyllä se kiskoo huolhiin ihmistä tämä sae~ (liian pitkään kestänyt)
~soon ni huolen alla sen lapsen takija~
~ne saa ollav vähä huolisahan niinej jäinen tulosta~ (ajelehtivien
jäiden, kalastajat)
~ei tarvihe olla huolillaan~ (huolehtiminen=tulevassa elämistä)
~saat olla ihah hualeta~
~näkkyy pistävän etusormmeen se huoli~ (valkeasta läikästä)
~perenaisen huolihan se~ (vihtojen tekeminen)
~kun määttä sinne verkolle niin olkaahan huolella, jos se yöllä rupijaa
miten tuulemaan~
~eii empä minä huoli, sanoo kettukii kun kahtoo pihlaaseen~
(ketut ja pihlajat)
~a toine kissa ei se huoliint leipää, se vaa nuol voim pois~
(viljatuotteiden myöhäisestä alkuperästä)
~ei o hualin iltaseta käyrä maata~
~älä huoli välittää koko asiast~ (omaan tekemiseen keskittyminen)
~elä nyh huolim mennä mihinkää, ku on niim paha ilimaki~
(ilmojen mukaan liikkuminen)
~ne ol nii täynnä ninku olla huolii~ (verkot, täynnä kalaa)
~miestäi vuoskauve huolin~ (surin)
~ja se itkkeer ryötistännä monta monituista kuukkautta sitä ja huolinna~
(tyttärensä kuolemaa, vieras ja oma suru, omalla=ei ole aikarajaa)
~kun se ensmäesel lehtkerpoin näköö, sitten se huolii jotta talv tuloo
jotta se taokoa kukkumasta~ (käki)
~kuppeetkii oikei hyväst huoli~ (huolitteli, esiliinan kupeet)
~siin oh huolhaotoja paljo~ (peukalon tyvessä, huolta merkitseviä viivoja)
~pojat tulloot huolimattomii, eivät kuuntele emojaan~ (vrt. isiään)
~ei huolihe hättäillä~
~elä jootavoo huolittele~
~eevätkä muistah huolittoo~ (pienemmistään, isommat lapset)
~ei tuota nyt huoli huolittaa iellepäi~ (hetkessä pysytteleminen)
~ei pieh huolla huommisesta~
~toi piimä om minun ni huolluttannu~ (heikentänyt, maitotuotteita
hylkivät, iso joukko)
~tuossa pettäissä on tervashuolokas~
~nii huolointunnehii puita pal siim mäjel~ (vrt. salaman lyömiä,
korkeista paikoista pitävä Ukko)
~huolohuntunnehii petäjii~
~ostettih sielt siltah lankkui ja makso toista tuhatta, vaikka ol toisest
päästä viel huololliisii~ (metsien varastaminen ja takaisin myyminen,
mannesuomen luonteesta)
~huolomäntyi kasvaa mäjil ja välist kasvaa suomaassa ja aromaissakii~
~tulpalot tekee niit huolopuita, kasvaa tillistyy kahlem puolej ja
jättää huolon sih sivuh~
~älä syö niit happamii marjoi huoloittuu hampaas~
~ku iteksee ol silloha sitä ol huolettava ettei jiäs suole~
(karpalossa oltaessa)
~minun isäles se oli raitiona että se aina huolsi poroja~ (lappalaisilla
porojaan hoidattaneet "suomalaiset" eli etelästä tulleet hevosmiehet,
rovaniemi)
~kuj jääpato lähti niin vesikih huoltamahan~
~virta on huoltana jeän huonoks~
~mistee se huoltaa kylömee, onko sielä mikä ravollaa~
~ja päivä niin huoltaa vaikka on ilta~ (paistaa lämpimästi, omat huoltajat)
~miula on niij ilekeet hampaat, että niihe eij paljokaa tarvii, ku niitä jo huoltaa~
(vihloo)
~se huoltuu kun siihen tulloo se huolo~ (huoltuu eli vioittuu, puu)
~sillä on huono huomaj juoksu~ (järjen)
~huoma alkanu jo sillä löyhtyä~
~ei siin ol huamaa eikä hankkaa~ (mitään perää)
~mutta kyllä olis ollus sutten suussa jos olis ollun ni huamaamaton ettei olis
huamannu aikonaam pakoom mennä~ (petojen kanssa elämisestä, vaatii huomaavaisuutta)
~sev verran huomaavaisuutta ettei paav vääriä lankoja~ (vaatii ryijyn teko)
~hyvä huomane se näkkyy oleva, ei seop pöhölö~
~olisko se silleh huomarille iloks~ (jos huomasi ensimmäisenä jonkun olevan
laskaana)
~taita siit viäl sare tul ko heti huamelttas o ynnäpilves~ (ynnä pilvessä,
koko taivas pilvessä)
~eilä huameltal ol kova ukkoseilm~ (eilisaamuna)
~sit hä men eilä huomelta Mantin tyje~ (tyje eli tykö)
~ehtoost maata ja huomeltaast ylös~
~lährettii huameltaa sitt aikasi~ (liikkeen aika)
~menhän nyj ja tulhan huammeeltaan takaasin~ (yön yli kestävät matkat)
~lähärettihin huomenelta auringonnousun aikoohin~
~huomessapäenä keitettii tappaiskual~ (eläimen teurastuksen jälkeen,
vrt. udmurtin kuala=kotipyhäkkö, vrt. kaali)
~ne on niitä huommesen päevän töetä~ (päivä kerrallaan)
~älä huomesia töitä täneä tie~ (vrt. kuolemaa kohti kiirehtivät hölmöt)
~pittää panna leipätaikina huomeseks~ (taikina kerrallaan)
~eihän siulla mitä kiirettä ou, ou meillä huomesee~
~huamesen takkaa~ (ylihuomenna)
~huomesen päivän perästä~
~em minä tulet tänä päevänä enkä huomena mut huomese päevä ylite~
~intti ja änkäs vastaan jotta männöö huomesen päivän piästä~
~huomesen jälestä~ (ylihuomenna, viisi eri tapaa sanoa, yllättäen
"viralliseen kieleen" valittu vierain tapa)
~kyllä minä ihan huomespäivänä mänej ja käyn luuvaksia hakemassa~
(näkeminen ja tekeminen, omat työt=taikoja)
~varis raakkuu uamuisilla päiväks pahhoo siätä, iltaisilla huomeneks
hyvvee siätä~
~huomen oh huostassa jumalan~ (vrt. maan, päivän, uma, uuma, uome, aamu)
~ei huolih huomenesta kunham peäsöö päeväm peähä~
~öylönen män, tätä päivee pietään, huomenta outetaan~ (vrt. alinen,
keskinen ja ylinen)
~eikö tuo tuosta jo huomeniin pouvistune, ku lännellä rusottaa~
~kyllä se huommeneen astit tupruvaa tuota lunta~
~se on huono merkki, ku huomen kerkki~ (huomen kerkii)
~huamenest on päivä pisin~
~huoment huonielle~ (huoneelle, elävä olento)
~en oo Elsa kans hyvä huomene tuttu~ (hyvän huomenen ja päivän
toivottaminen, omaa vai vierasta, päivän itsensä tervehtiminen
=tuntuu omalta)
~särki nii hirmust joka paikka huamenis kun oli loukkusaunas ollu~
(pellavia loukuttamassa, sairaaksi tekevät työt)
~huomenist om pian korea ilma~
~se oli oito juhanneksen huamenis~ (oito eli heti)
~nous mahlotoir rajuilma Heikimpäivä huamenis~ (vieraat kalenterit,
omat luonnontapahtumat)
~johan se tul päivän huamenis~ (päivän huomen)
~johan minä läksin kotoa aamu huamenis~ (aamun huomen)
~kylhään siin huammen valkenee, ennek se takaas tulee~ (menee pitkään)
~siihen on pivo päiviä ja kopra huomenia ennen ku saan tuon kankaan kuottua~
(pitkät työt, luonnottomia)
~ota sie nyt tää laps huomeniis jot ei häyvii~ (hoiviisi, huomen-sanan
alkuperää)
~laps on tiällä omissa huomenissaan~
~jos mie huomeoamun tule~ (aamuisin hoidetut asiat, tekemisen aikaa)
~soanha mie täs huomenoamusil lähtee~ (huomen ja aamu)
~täyty kara huamelttahämys hakema~ (kara eli juosta, vrt. karata)
~ei täl haaval ol ene huamelttahämär~ (aamuhämärää)
~nous huamehuameltta oikke varha ylös niin kyl snää sen huame valmiks saat~
(rymättylän kieltä)
~em mää tänäp ehto kerk mut huomehuomelta varha~ (huomen huomelta)
~huamehämy~ (aamuhämärä)
~huamehämyste jo tul, ja ehtohämyste pois men~ (hämyillä liikkujat,
taianomaista aikaa)
~huomillal lupasiit meikii reisumiehet tulla kottii~
~tämäm pitäsij joutuvav viimmestäännih huomenillaksi valamiiksi~
~ettii ku huammeniist päivää~
~mennee siinä vielä huomeninem päevä~ (töiden kesto)
~siiton pijo päiviä ja koura huommenisia~ (pitempi aika)
~huamenispäivällä on omat surunsa~ (suru kerrallaan)
~se läks meiltä loppijaese huomenite~
~panee uunii paistumaa, ja huamenittain se om parempaa~ (mämmi)
~tul huomekkahul järve ylitten~ (huomekahulla, pakkasilla)
~lähäre huamenkahua sinne~
~ei sunkan tämmöttö huamekkajul kettä ihmissi viäl liikkel ol~
(kajul eli hämärällä, vrt. kajo)
~ja huamenkalui sit niit o laitet ja teht~ (kalui eli lahjoja,
vieraat häätavat, omat kalut)
~huamekointähti~ (aamutähti)
~mä lährinkin jo huamenkylmääseltä~ (vrt. kahulta)
~aurinko lask illaal pilvee, tulloo huomeen saae~
~ko ov vanahanaikanem pirtti niin huomennaki tekee pyykij ja ol
liikaki kuuma~ (vrt. pitkään lämpöä varaavat kiukaat ja muurit)
~heitä pois jo se työnteko, onhan se päivä vielä huomennakkii~
(oman elämän luonteesta)
~ko ei huomeen, sit i toisem päin~ (huomenta seuraavana päivänä)
~läksi huameppual vyät onkel järvel~ (huomepuolella yötä)
~ku heinäk kärhäskele huameppual ni ehtopual neep passa aja latto~
(huomepuoli ja ehtoopuoli)
~sinn o niim pitk matk et lähretä vaa sit jo huameppual peevä~
~huameppualine sare o semne, jote se lak ni se sata koko päevä~
~eilä ol kova huomerusk~ (huomenrusko)
~se o ni huameunine~ (vrt. aamu)
~huomenvarpunen~ (leppälintu)
~se ol siin huameyäst~ (aamuyöstä)
~vaikkei hänneem menis ennen ko huamenyästä~ (saunaan, häneksi kutsuminen)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)
