~laskuja~

 ~siis tuli hoomkol i miul läkäs~ (aamulla, kertoi)

~älä siä huammisest hualehri~

~no etheens elävä ajattellee vaikkei huomista näkis~

~tapanih huamisenkii, sittev vasta mevvät pois~ (tapa-ni, vrt. tapi-o, tap-sa)

~aurinko laski pilivhen, ei laskenu selevhän, ei ole taikaa huommisen päivän pouvasta~

(taikaa poudasta)

~huamisen takkaa lähletään Tarin ahhoom marjaaj jos ilmoja piisaa~ (marja-ahot)

~minä kävin toessapäevänä Kuopijossa, ja huomisen perästä lähen Iisalameen~

(pielisjärveltä, vrt. vieraat hevosmatkat)

~ison huamisen takkaa sittek kom päivä paistamasta lakkaa~

~ei kaikill o yhtäläistä huaminkia~ (älyä)

~kyl äiti kotona teki muttei mee sitä nii huomioittu~ (teki kynttilöitä,

oma eli itse tehty)

~tuonnes syvämmaallep päin on kans satanuk kovasti, koska tuohon ojjaan oli noussuv 

vesi niim minä siittä huomijoin~ (omat huomiot, vrt. "säätiedotus")

~se tuli sitte huamisin niinkul lupaski~

~oli viäl huamisinki aeravviäris rakkei~ (rakeita, kovan kuuron jälkeen)

~snääk siält tliik ko mnuu aanas jo huamiskautte et kyl vaa joku tlee~

(pyhämaan kieltä, kuulostaa linnun kieleltä)

~sitte se nähäleen ku huamihpäiväki tulee~ (huomi päivä)

~huomispäivän mäntii sulhase kottii ja siell ol heät sit~ (kaksiosaiset

kylähäät, omat häihin viittaavat sanat johtavat metsään)

~se vaa niiku huomootti, jot älä oikei kose~ (luutaan vartioiva koira)

~vähän uuno ja huomotoin~ (huomaamaton)

~jo oli päivä päälle pujjen huomut honkien tassaan~ (päivä ja huomut)

~siinä näkkee ensmäisen äijän huonhen siat~ (joen törmällä, 

vrt. ensimmäisen pariin sataan vuoteen joella asuneen äijän) 

~met rakennamme isomman fuonhen~ (f=h, enontekiö)

~kevvääl ehitettii huoneet ylös~ (inkerissä, oikeus omaan huoneeseen,

puuttuu rahankeräämistä ainoana arvonaan pitävässä mannesuomessa)

~majava teke ittelens huonhen veten sisale koivuista~ (vittangin majavat,

montako jäljellä)

~se ol niinkum pernakellar se huone, siihev vaan hiekam pieller rakennettu~

(hautarakennelma, omaa vai vierasta)

~teki vähä hianoh hajuh huanneeseen~ (maariankämmekkä)

~käövväämpä kartanolta huonneesseen~ (pihalta)

~lähettäämpäs huonneessee~

~kyllä nep piti ollav vain huonehella~ (pienet lapset talvisin)

~pitipä tulla huoneelle, ku rupes suhuva sattaa~

~minä oon ollu aevan tässä huoneella vaen~ (heikkona ollessani)

~johaneksena koiju, ja pieni huonet ympärille~ (johannus, 

vrt. joh-annu, joh-anna, jonna, j-alkuisia sanoja)

~niit ol monta vaimoja huoneess ennen~ (perhekunnassa,

suurperheessä vai yhdellä miehellä)

~uuni lämmitettiin aina talavella ja kyllä oli lämmin huones~

(vrt. vanhoja aikoja haukkuvat, kurjien mielessä kaikki kurjaa)

~näen kylymällä ilimalla ne töytäötyy huoneeseen ne on ihan huoneasukkaeta~

(kärpäset, vrt. sadekesät)

~se kuhtuu joka akah huoneeseesaj ja antaa jokkaeselleh huivih huoneellisiks, 

aitalliseksi~ (lahjaksi, häissä vai muussa tapahtumassa)

~huonehasen oj jälel viel~ (huonehasen, vanha huoneen paikka)

~ol kahrelaissi huanehalttioi, naishalttioi ja miäshalttioi~

~huanneehhaltia ja tulehhaltiat~ (vrt. saamelaisten vastaavat)

~hyvät huonneehhaltiat varjelvatten lapsii kun aikaväki oli töis~

~sit sattu aina jottai pahhaa jos huoneehaltija ol pois~

~matot on huoneenkongilla tuulettumassa~ (kongilla eli parvekkeella)

~kyl siin on sellanen huoneenrist et sitä saapkii etsii~ (risti=paha, kiukkuinen, 

vrt. ristin palvojat, hyviksiä teeskentelevät pahikset)

~huoneensammalia kasvaa korvessa~

~ei muinam pääss ollenka rippiskoulust eres jolle osank katkismust huanentaulu saare~

(skoulujen sairaasta alkuperästä, pakottamalla levitetyt "maailmanuskonnot",

eroakirkosta.fi, eroakoulusta.fi)

~parev olis oma kamar kylmäkin ko toise lämmi tupa~

~se on niin hurvatov vielä että jyrsii kaikki huonekkalukki~ (koiran pentu)

~joha niä mei huonekappaliet o mua taivua ikkäiset~ (huonekalut)

~eipästä näem pieneem pirttiim passaesi ottaah huonekkumppalia~ (vrt. kotaan)

~kyl se sihe huenekkuntaan kuuluu~

~annetaan kuivua huonekunnasa talavisaikaan ettej oikia~ (reen jalaksien)

~huonekkusijjainen~ (pieni musta kusiainen)

~ne o erittäen ne huonekkusiaeset ja erittäen ne mehtäkusiaeset, 

jotka mehtääm pesän tekköövät~ 

~ei ou hyvä olla aina huonelämpimissä~ (ihminen=luotu ulkoilmaan,

kuten kaikki eläimet)

~kun ulukolämmil loppuu, niim pittää huonellämmintä lisätä~ (syksyllä, 

ilmojen viiletessä)

~huoneppääsköset ja pirskat eivät sovis sammaan talloon~ (haara ja 

räystäspääskyt)

~huonepiäskynen~ (myös huonepeäski, huoneppeäsky)

~ei se asunto oom mistääk kotosin, ompaa hatara huoneppöksä~

~mikä lieh huonerröksä ollunna niin sem peällite ajanna~ (hevosella,

oikean suomalaisuuden allensa jyränneet hevosmiehet, vrt. automiehet,

samaa porukkaa)

~huonesammakko tungeitoo lähelle huoneita kun sataa, lähelle seiniä, 

seinäsammakko ne sanoo~ (sammakoiden määrästä, tänä päivänä hyvä jos 

näkee metsässä, sukupuutto=todellista)

~huonesammakko se on niitä pienimmiä sammakoita~

~huanessammalie tellätien seinäiter rakuaj ja laattian alle~

~leini on sellaist, että se huonnuttaa pahemmin, kihti pakottaa~

(tautien nimiä)

~Matti poloonen lähti pohojaasehen parempia senssiä kattelohon, 

mutta son sielä huonoolla oksilla~ (onneen liittyvät sanat lainaa)

~täss on ni huanoo, kun ei op pihhaa muuta kum maantiä~ (pihattomiksi

jääneet, vrt. maansa myyneet, tuloksena mannejen omistama suomi

eli mannesuomi)

~jos on sappi päivän elel, nii tulee huonoi ilmoi~ (sa-appi)

~jos huonoin naemisiin joutuu niin kyllä siinä om piehingissä~

(pulassa, vrt. huonojen liittojen pakottajana toiminut "kirkko")

~huonompi sillä om muisti ja hoksaus kuim minulla~

~niil oli joku aine vielä sen tervankusen seuhraan~ (sääskivoiteeksi)

~huonoa eloa paukkukoal, ei se paljo karveta~ (paukkukaali eli 

nurmikohokin lehdet, omat vihreät)

~se kaekuu niinkun tuo huono uni~ (tulee mieleen, hämäränä muistona)

~ko ne sillä peljätti huanoja lukioita että jourut jalkapuuhu~

(jalkapuulla uhatut huonot lukijat, voiko olla mitään sairaampaa,

miten kukaan järkevä ihminen voi olla kristittyjen puolella,

pahojen ihmisten yhteenliittymä)

~yksi tohtori Karsteeni oli hyvin huono suomalaenen~ 

(huonot suomalaiset, suomi tarvitsee hyviä suomalaisia, 

huonoille osoitteeksi helsinki-vantaa)

~miksi sinn oot nuin huonolla luonnolla~ (vrt. tuulella)

~sillon nyh huono aika, näkee sej jo mustist silmänalusist~

(tautien oireita)

~se om männy niih huonoks jottei siitä ouk kuh hoamu jälellä~

~em mää ilikiät tappaa hiirtä~ (h-ii-ri, sukulaisten henkiä)

~jos se o huono niin siit se on kapero~ (laiha kissa, lihava morri)

~tänä kesänä om paremminkih huonua~ (lohen saanti, simon lohenpyytäjät)

~joilaki taas ei olek kousia huonoakhaan~ (kousia eli kuria)

~ko pitee huanoo elämee ni hävii naimaonni~

~hyvät vieraat kuttuin kulkie, huonot kuttumata~

~tuoh ov vähä huono poltettava, se männöö kipparaa, mut tervas ei määk kipparaa~

(tuulastettaessa, tuohet ja tervakset)

~sai olla huonoki haava, niin kyllä parani~ (pihkalla)

~hätäisel on huano loppu~

~huono oli kuolema Pennalla, toenen tappo~ (huonot kuolemat)

~ei tiijäh hyvveä ei huonoa~ (mitään)

~jos ei puumerkhinki luota, niin huono perrii~ (metsämies, 

vrt. pyyntialueiden merkit, pas-merkit)

~kevvoellehham meillä saahaa heiniä muut niityt ovat kaekki huonoheinäsiä~

(kedot ja niityt, vrt. neityt)

~se on niin huonohenkinen että mahtaako ennee käkkee kukuttoo~

(nähdä kesää)

~tämä vene on niin huonohenkinen että ihtesähhän tällä hukuttaa~

~seki mies oon nii huonohommanen että joukko saapi nähä nälkää~

(nälkäisiä lapsia vierestä katsoneet "miehet")

~miun syntymäkot, huononen van oma mökkirähjä~ (huono mutta oma)

~mennys syksynä tuli huanoosesti marjoja~

~mie oon olt par päivää vähä huonojaksone, kääntynööks hää oikee tauviks~

~elä mänet tuo piene huonokkaa piäle~ (isommalle lapselle)

~itikaks saotaa kaikellaiset kärpäset ja mokomat huonokkaiset~

~huanokäyntinen tuloo ja jalaat menöö väärhän~ (riisitautisella)

~jos om pullo suksi se oh huonoluistonen~ (pullo eli kupera)

~joskus huonolukuset makso papille, että pääsis ripille~

(rahan keräämiseen erikoistuneet "uskonnot")

~s pon niin huonoluontonen hään ettei se oikhein sopiis oleehmaankhan 

kylän keskellä~ (arasta ihmisestä, vrt. kaupungeissa kärsivät,

iso joukko)

~semmosta huonomaineista heinää se on se konto~ (vrt. kontu)

~huanomaista kytöpeltua ei se kasvak kup pilliäästä ja sualaheinää~

(omat arvokasvit)

~ee sitä tok pie huonommaestaan kiusata~ (pienempäänsä)

~kyllä se om palijo huonompimakunen ko lohi~ (taimen)

~sitä näkkyy mäneväv vähitelleh huonomuistisekssii~ 

~ole nii huanohirvanen, ko ole munt aikka kippiän ollu~ (hirvanen 

eli värinen, kalpeasta)

~minä olen niin huanonkuntonen ollu, semmosta huippaamista ollu~

~em mie ihan kipiikiä ole, mut on niin huononlainen olo~

~kyllä se Jussi on sitte huononluontoonen, ei se saa eres mitää 

sanotuksi sille ämmällensä~ (naisten alistamat, vrt. vieraiden 

naisten)

~se talavellinen tauti minua huononnutti palio~

~täss on tuo kuumet tahtonu ahistella ja huonomparkasia viel ollaan kaikki~

(kuumeen ahistelemat)

~yskä minua romuttaa ja pittää nii huonompäivässä~ (ähtärin kielellä)

~lapsetki ovat vielä huonompäeväsiä, äetiä ne tarvitteisivat~

~semmonen huonopuhheinen lorikka~ (sorakielinen Lopra-Jussi,

vrt. oikeaa heimokieltä puhuva)

~kun oikkeen äkkeessä löylyssä kylyppöö, siellä huonopäiset humalttuu~

~se oli vielä niin huonopäevänen~ (keväällä vironnut kärpänen)

~ne nuapurit on niin huonosopuset, että ne aina riitelöö keskenää~ 

(naapuri=neighbour, oma asutus=harva-asutusta ja sukukyliä, 

mistähän saataisiin omaa asutusta tukevat päättäjät)

~kuj joku huanostas kävelee, se on semmoner rähmäkäpälä~

~meillä kasvo tuhlit huonosta tänä vuonna~ (tuhlit eli perunat)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)