~nii huanostin ne ajaa asiaa ettei ne saav varkaita kii~
(poliisit ja varkaat, samaa porukkaa)
~siitä jeäpi ijäksseen kiusat ja ruohotokset jos huonostip pesttään~
(vastasyntynyt, alkuperäistä vai myöhäistä)
~sannas se menee huanommam mut kyl se ruahikistos menee hyvii, niät kahattaa~ (kyy)
~jos pärep palo huonommast, ni se pantii enemmä nuukkoa~ (vinoon)
~jos huonostil lehti lähti nuin vitkotellen niin se on lumen lähtö yhtä sitkasta
sitte kevväellä~ (syys ja kevät, omat vuodenvaihteet)
~se huonostis sano sen ärrän~ ("ärrävika" vai oikea r, jonkin heimon r,
vrt. varisten ja korppien puhe)
~se huonostuu aina ihtijään~ (moittii, vieraat tavat)
~se huonostuu kum mustuu~ (liistekatiska)
~jos vene on huonosyntynen jot se pyrkii syrittäi liikaa heilumaa~
~hyvä ei siitä huanone ja huanon ei oo mitään lukua~ (huonoja ei lasketa,
kannattaa pyrkiä hyväksi, hyväksi itsekseen, vrt. mannejen parhaaksi,
"new age" ajattelusta vierasta tekevä liioittelu, ja leijailu)
~se kummastih huononoo tämmösellä suvella ohut jeä~ (siilinjärven kieltä)
~kuv valakee rupes huononeej ja himmeneer roasussa, pit ottoop pärreeseev valakeeta~
(roasussa=takkavalkeassa, laasu)
~huonotekonem mies ku ei saa ämpäriä akkasak käteen~ (miehille kuuluneet puutyöt)
~mikä nek kaks huanotoimist yhteen on asettanukki~ (yhenlaisuus)
~se ei kyllä huonotouhunen oos se mies vaekka se on nim matalaenen~ (matalat
ja hyvätouhuiset kantasuomalaiset)
~siinä oli isäntä aena huonotuulinev van emäntä oli hyvä ja tuumakas~
(omat naiset, vieraat miehet=etelä-suomen sekaväestö, joka paikkakunnalla
myös oikeita suomalaisia eli kantasuomalaisia, ovat vain vähemmistössä)
~kylhän ne on ne päivät niim pitkii ku tulee se vanhuus ja huonuus~
(vrt. lasten päivät)
~ei pelekeep pienuuttaa eikä häppiih huonouttaa~ (heikkouttaan)
~se valittaa usei vattajah, joka ov vähä sellai hivelö~ (pikkupoika,
vrt. ruokia hylkivät, vatsamadot, aika tehdä jotain)
~tää jok o nii huonovetone, ko se männyö lökeröittää mones koukus polvittelemal
näihe niittylöi lävisse~ (polvittelevat joet)
~semmonen huonovointisuus mua vaivaa~ (jos haluaa apua pitää osata sanoa
tarkemmin)
~se on nin kovast huontunnuk kun sill on surua paljo~
~s ei tahoj jiätyä, ennenku Simpiä männöö jiähä, se antaa sieltä semmoese huova~
(simpiä=suuri selkä, huova=lämpimän virtauksen)
~siel jo tuijailuo lunta ko huopahattui~ (tuijailee lunta)
~huopaseppa alakantteim puolelta~ (alakantteen eli tuulen)
~huapaneva~ (sitkeä suo)
~huoparimilla huovattaaj ja piettääm perree~
~annappas tuo toinenki huopari ja pane airot linkkuhu, niin minä huoparoin tässä myötäsessä~
(vrt. mela)
~kalja on käyny tossa lämpösessä takan ottalla niin huapeeksi~ (omat kaljat,
itse tehdyt)
~rohto huopens mahhoo~ (rohto eli lohto, lohtu)
~huoppenis sun kantamukses kun annat puolen mulle kannettavaksi~
~kun ottaa vettä hetteestä niin loehtoo, em minä vettä velaksi taho, minun tässä kultani
kulluu, hoppeeni huoppenoo~
~kyllä siitä lumet huoppen~ (hupenee, päivän paistaessa)
~pakkanen huoppenoo~ (lauhtuu)
~piteä tästä lähtii ennenkö rupii huopettaa~ (ilma, pehmenemään hanki)
~vaikka yöllä pakastaa niin päivällä huopettaa~
~älä paa huopikkaita jalkaheis ku o noiva ne iskööt tulta~ (noiva=suojakeli)
~aina sovvettii perällä, huopoomelloilla huovattii~
~ens pyhän sil täti sakil on huoppa tulla käymää tääl~ (huopa=halu, into)
~älä astus sinne huappiin~ (kuoppaan, notkoon)
~se osa niityst ol sellast huappii ja kasvoi järviruokoa~
~ei tiä paekka olis muute kylymä, mutta tuo huoppi hönkiä kylymyyttä~
(kylmät notkot, huonoja asuinpaikkoja)
~täs Porlammin kyläs on noit huoppii useampii, Pahalaishuoppi, Tyyskänmäk,
Suomalaishuoppi, Suurkylä, Joentausta, Seppäläishuoppi~ (taloryhmien nimiä,
por-lampi, vrt. por-heimo)
~ylsummah tää om Muikkulan kylää, mut täss om monta huoppii, nää talot täs mäjell
on Anttilan kylä~ (kylä eli talojen joukko)
~monta suurta huoppia män matkalintuja~ (joukkoa)
~ol iso huoppi immeisiä mänemässä~
~tänä päivänä lum läks ihan huopsahtamalla~
~kyl mennyssuvi olis ollus semmone huapuinen suvi ko olis satanuv vaa~
(sateettomat suvet)
~huarahammeita on noi lehlet kun ne on noiv vekattu~ (poimulehdet)
~huarranhame~ (kurjenkello / kurjenpolvi)
~huarrahäntä~ (poimulehti, vrt. huran, haran)
~huarampiiska~ (ratamo)
~säynäjän huorpoika~ (vimpa-kalasta, vrt. vimpeli)
~hämähäkki huorampoika~ (vrt. huran, horan, monilla sanoilla omia ja
vieraita lähteitä, sanan alkuperää tärkeämpää että sana maistuu hyvältä
suussa, huora=maistuu pahalta eli vieraalta, ainoat oikeasti omat sanat
=itse keksittyjä, kaikki muu jonkun toisen keksimää, vrt. noitien "salakielet",
ihmisiä joilla kyky keksiä / jatkaa omaa kieltä)
~Toi Jussi on semmonen huarrapukki sillä on niitä äpäriä jo monta~
(mieshuorat, naisia yleisempiä)
~huorasakko~ (luvattomasta yhdynnästä maksettu sakko kirkolle,
onko mitään mistä mannet eivät olisi keränneet rahaa, eroakirkosta.fi)
~seol enne aikaa melekeij jokasella huorkersa enne yhtee mänyy~
(omat kersat, vieraat avioliitot, lemmenasiat=eivät kuulu viranomaisille)
~luoteesta ilokäk, pohusesta huorkäk, iästä hyvä käk, etelästä huono käk~
(huorikäki, vrt. toisten pesiin muniva)
~kärmeen huaripoika~ (sisilisko, yhennäköisiä)
~mateen huorripoika~ (kivennuoliainen)
~vimpa~ (lohen ja siian huoripoika, vrt. eri kaloja muistuttavat kalat)
~se om matiej ja kärmie huorpoika sanuovat~ (ankerias, vrt. sekoitus)
~ei tääll oikijaa kakarii o, sellai kakarih huorpoika vaa, vaikka sit
kakariks sanotah~ (silkkiuikkua, kaakkuriksi)
~salakka on muijee huorpoika~ (muikun)
~käki on västäräki huorpoika~ (yhenvärisiä, vrt. heimoa)
~sisliskuo sannoit vanhat ihmiset miu pienen ollessai kärmie huorpojaks~
~torppu on lohen huorpoika~ (torppu eli taimen)
~säyneen huorpojaksi~ (kutsuivat tummasilmästä särkeä)
~toks se oekee varis lie olnakaa, mikä lie olna haoka huorpoeka~
(haukkaa muistuttava)
~noirheinän huoripojaksi~ (sanottiin yhennäköistä pienempää heinää,
noriheinän)
~peäpiru jumalan huoripoeka~ (jumalasta polveutuvat pirut,
vrt. luojahenget, totemistiset suojelushenget)
~se oli juuri päässyt unen huortheesen~ (huorteeseen eli horrokseen)
~unen huorosa, kerkesim mennä semmoshen huorthon~ (mennä huortoon,
hortoon, horrokseen)
~kuu tietie huoruutta~ (unissa nähty, vrt. lempeä, rakkautta,
omat hyvät eli luonnolliset asiat pahoiksi kääntäneet vieraat
uskonnot, "uskonnot")
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)
