~laskuja~

 ~kum mustelma tulloo itestää, s oh huuhaukka~

~huunpesä~ (piilopaikka etsimisleikissä)

~ol semne sintyn paik, huumpure~ (sinistynyt paikka, huunpurema)

~tuosa meijän rannisa oli survottu kaksi saavia puolukoita huupaksi~

(oulaisten kieltä)

~otettiij ja pantiir ruvisjaohoja siihen kylymän huupan sekkaan~

(huupan eli puolukkasoseen)

~kokosimma variksemmarijoja, niihin sotkettiij jauhoja, tehtii huuppaa~

~huuppa~ (mustikkapöperö)

~huuppa~ (marjapuuro / hillapuuro)

~huuppa~ (vatuista ja mustikoista keitetty sose)

~ei tuollaasta huuparaa tohori asialle panna takkuuntuus viä omihin kinttuuhinsa~

(asia=tärkeä asia, aikuisten asia)

~sielä veikkonen, Laitamaan aavalla asti huupastimma hillojem perässä~

(aavat, vrt. ava=emo, vanhempi sisar)

~huupeeta ilmaa pittää vaihka jo on syksyä~ (huupeeta eli lämmintä, vrt. hupa)

~kalja viälääh huupeesee huaneeseen käymää~

~on se vesi kokolailla huupeeta kyllä sillä kuumassa löylyssä pessee~

~pistäv valkee sinne, että vähä huupeentuu tää huone~ (lämpenee)

~piä män iha huupeloks~ (kuumassa löylyssä)

~taitaa tulla yskä, ku piä on iha huupelona~

~ei tairat täälä pirtisä tarjetat, täytyy tota muuria hiuka huupiinnuttaa~

(mouhijärven kieltä)

~minä arvasin, että on häkkää, syvän alako ouvosti jutmittaa ja korvat huupittaa~

~elä lähes sev Veskan kans ennääm mihinkään huupottelemaan~ (väärä seura,

koitunut monen tuhoksi)

~misähän ne taas huupottaa ko eivät syömäänkään jouva~ (lapset)

~minkälainen kuutti sinull on, kun ei näin suur huuppa piisua~

(kuutti=pää, huuppa=lierihattu)

~olivap päästänehet sellaasem pualipössöön päinsä mariaha huuppaalemaham mettäs~

(eksyneestä, vrt. nuoren, lapsen)

~em minä tohoril lähtiäs sinnev viarahashen kaupunkihi huuppaaloho~ (vieraiden 

asuttamat kaupungit, eivät kuulu suomeen, voitteko purkaa)

~punassaan, nyt saa enempi ku huuppamarijat~ (punassaan puolukoita,

enemmän kuin talveksi huupaksi survotut marjat)

~lapset tykkäs huuppatollerosta~ (puolukkapöperöstä)

~ota huuppi auki, kattotaan hampua~ (lapsille puhuttu lasten kieli)

~ol eukko laettanna perunahuuppoja~ (muhennosta, survosta)

~äläkää tenavat menkö sinne jokiranthan huupsahratta jokhen~ (hirven heimo)

~on siinnä semmosta huupsetta taitaa siittä juuri osata~ (metsän läpi, 

huupsetta=polun tapaista jälkeä)

~tul nii sakkee huura että ei päevälaskuvakkaa näht~ (huura=kylmä 

usvamainen höyry, talvella)

~elekee laskee huuroo tuppaa~ (huurua, vrt. huurun henkeä)

~näkyy puis olevan vähäj jo huuraa~ (hu-ura, vrt. kuura, h=k=x)

~pakkasella se oli huurassa monta kertaa eikä sitä palellu yhtään~ (koiraa,

oikeat eli talvenkestävät koirat)

~tulee pakkasyö ja uamulla se om mua huurassa~

~että on alasissa maessa toas kovemp pakkanen, siitä se riippuu huuran tulo~

~kyllä sinä huurahat siitä kiveltä koskkeen~

~soo nyt toala selälä iha kahtoe ajettava, jotta ej huuraa sissää, ku näkkyy 

oleva uveavantoja~ (rantasalmen kieltä)

~minä errein mänemään huonolle syksyriitolle ja huurain vyötäisijäni myöten järveen~

~huurai aamu~ (usvainen)

~kolomannessa kuussa sattaa lume, ku nyt o huurakuar näkyvissä~

(huurakaari=talvella näkyvä auringonvalon heijastuma, talvikaari)

~tänä uamuna ol niin kovasti huuraskoo~ (usvaa, sumua)

~ei tulluk kylyvystä tolokkuu, kun sauna ol ihan täynnä huuraskoo~

(huurua, vesihöyryä)

~viluh huurraus kerkivvää vuan käyvväk, se sillor riipassoo~

(rinnasta, oikeat sydänoireet)

~huurautteli kitkalunta, meijjännii porstuvaan~ (kevyttä pakkaslunta)

~on sielä pikkuusen jo huurnetta, ei tohori kohta pouhuuttaa muuta ku 

yhyren pesällisen~ (huurnetta eli lämpöä, tulen lapset)

~mehtä valakkeena huurottaa~ 

~näkköö että se ulukona huurostaa~ (lapsi puuhailee, omat koulut,

itsenäisten ihmisten maassa omaopetus tulisi olla hallitseva

oppimisen muoto, kertoo siitä kuinka pahasti vieraaseen pakottaminen 

("oppivelvollisuus") vääristänyt suomalaisten elämää)

~sev verran ol pakkaist että vet huurtiesien~ (meni huurteeseen)

~ei sula huurre kannon alta ei kirs kiven onkalost~ (huurre ja kirsi)

~huurretta jo ol puissa ja vielä ei ollak köyrissä~ (kekrissä,

oma huurre, vieraat kalenterit)

~jo siittä taisi talvi tulla ku puukki oon nui pakshuun huurtheesheen tulhee~

(alatornion kieltä)

~sit see löi stää huuru, jämt sakkiaks se kamari tul huurttest, ei joukko 

meinanu mahtu~ (saunan kamariin) 

~huurremmehto~ (harmaa metsolaji)

~huurremmetto kovalla pakkasella istu jökötti~ (puussa)

~pittää lähteä huomena kathoon joko on mettot noussu huuremänthyihin~

~huurrepilivistä saattaa kasvaas sajeppilivi~

~s ei tahol lähtäl lentoo huurreppuu aekaa~ (metso, puiden ollessa huurteessa)

~koskeh höyry huurruttaa puut pakkaisella~

~kyllä se jo huurtaa maata~

~metän oh huurtanna~

~tuval lasit ol hikisenä, yöllol pakkaneh huurtanna ne paksuun koarnaa~

(tervon kieltä)

~huurtaa tuost ikkunast kylmä lävitse ko nuoi lyöp huurteehe~ (äyräpään kieltä)

~teörit istu huurteesessa puussa ja söevät urpi~ (teerit=lehtimetsä)

~se talavihuurteisissa pihlajan oksissa istuu niin sanottu leivo~

(vrt. leivon mäki)

~talavella kum mehtä on kovastih huurrossa tulii kuumia ilimoja~ (kesällä)

~ko avo sauna ove siält tul huuru~

~kun ehtoolla huuru nousoo nevalta niin pian ilima kylymenöö~

~toi koski lönkää kylmää huurua~

~ei sielt löylyi saant, vähä huuruu tul, ko vettä viskasit~ (kiukaasta)

~on ollunna kylymä yöllä, ku on nuih huuruo veim peällä~

~ko lykkää sel lämpymäähuurun ilimaan nin siittähän se kaasu tullee~

(kaasu eli sumu)

~tuossa ijässä on tuommoner rantupilivi, huurut semmosissa pallissa~

(huurut palloissa, pilvien kuvauksia)

~kun huuruna nousoo taevaalle usva niin se om merkkinä siitä että saet tulloo~

~maast nousoo lämpymän huuru~

~kuuroksi ja huuruksi, sajehuurua~ (sanottiin lyhyttä sadetta)

~minum pit tuota huuruo pyyihkiep poes mutta tottapa kuivuu kum päevä keäntyy~

(turhan työn vältteleminen, vrt. omituinen "palkkatyö")

~kivet hikkoeloo syksyllä kun ne syvältä kuummuu, se pisaroetuu se huuru 

mikä siinä syntyy~ (kivitietäjät)

~puihi on ottannuh huurua~

~olipa vain sev verram pakkasta mennä yönä että otti huurum maahan~

~niskanselekä laskettiin yli, sitte oli tyyni se salami kappee salami, 

sattu keskellä salamee venem meillä huuruun~ (pehmeään pohjamutaan, 

huurupohjaan)

~ohuvessa pilivessä huuruiloo~

~huurune ilima~

~heti se heittää kala syönnin kuv veempinta tullee huuruseksi~

~se uu huono sauna joss oo huurunel löyl~

~ovi kii, huuruparta on oven takana~ (vrt. huurun haltija)

~huurupiliven heotaleita on taevaalla~

~taitaa pakkaanen lauhtua kun tuallaanen huurupilvi tuloo ovesta sisällen~

(lauhtuminen ja viileneminen, huurun luojat)

~matalassa oli huurupohja, s ei juossuv vene~ (juututtuaan matalikkoon,

huuru eli mutapohja)

~Puolangalla oli Hurula, se sae siitä eokosta nimen, se oli semmonen huurupeä~

(vrt. huru-ukko)

~huurureikä ol lähellä laepijua~ (laipiota, seinään tehty höyryaukko

/ hormin aukko)

~kune vaan tulis halla, kun Kankurinkoski nin huuruaa~

~suo jo huuruaa, pakkanen tulee taas yöksi~ 

~sillon se hetteijennis savu katovaa, ei ne sillon huuruva~ (hetteiden savu, 

ilmojen kylmetessä)

~kyllä siälä ny huuruaa kylymä jäläkee~

~minä kun nuita astijoeta pestä huuruuttelin niin siin ee hyvim päevä 

pilaatunna~ (kestänyt pitkään, lempityöt ja pakolliset työt)

~pankai ovi kiinni, ettei huuruäijä pääse tupaan~ (pakkasen haltijan nimiä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)