~laskuja~

 ~se menee nuin niinko hyplimällä pitkin selekää~ (parantaja, painelee 

selkänikamia paikoilleen)

~hyplättää ku taevaavuohi~

~se kyllä kiehuu hyplättää sieltä moan sisästä puluppuvaa hetteestä~ (vesi)

~siä puikkelehti reki ninko josakik kuapisa, hyppelehti ninko merel laineil~ 

(lumipyryn jälkeen, harjavallan kieltä)

~anna veen alkaa hyppelehthiin ja sen jälkhiin vispaa~ (jauhot, puuroon)

~tämmönen ilima se hyppelyttää jäniksempoikaa kuutamolla~ (pakkanen)

~kalat ku hyppijäät korkeel siis tietäät vihmaa~

~hyppisiijjää aina luujjoo, hieroo sormiaan vastakkain~ (luujoo eli hieroo)

~ei kuv voah hyppisillään neulok kaikki voatteet~ (omat eli itse tehdyt)

~ne ovak kaik hyvii hyppisistäs~ (omia hyveitä)

~ne ov vielä äetvaennoah hyppisehhyvie~ (käsin tekemiä)

~kyllä ne on ne omatekoiset hyppistyöt voal lujie~ (lujia, vrt. helposti

repeilevät muovivaatteet)

~hyppistyötä se nypläes, muttei mittääm muuta~ (mieleiset työt)

~hypeivät maasta ylös~ (teeret soitimella)

~aurinkoh hyppimistä käytiim pääsiäisaamuna kattomas~ (vieraalta tuntuvat

kalenteripyhät, oma päivänpalvonta=alkaa tammikuussa, jatkuu syyskuuhun,

päivän vuosi ja pimeän / kuun vuosi)

~syvämen hyppii nii~ (hyppivä elin)

~ei ne lähes siittä hyppihin kauvaksi~ (hylkeet avannolta, oikean luonnon aikaa)

~tuuloo niin että kävyt kankaalla hyppii~

~neätä se hyppii puissa~ (kadonneet päivänisäkkäät)

~ihan silimilleh hyppii, haukkuu vasten naamaa~

~se hyppii asijasta toeseen, puhhuu ees taas~ (vieraana pidetty puhe)

~teki pitkiä hyppyjä niitter räpylöittensäk kans~ (urjalan siipioravat, 

montako jäljellä)

~Rauha lähti hyphyn sinnep puror rantha~ (lähteä hyppyyn)

~jänes on olluh hypyllähän~ (jäljet)

~hyppypä tuli pojillek ko pantihiv vähä löylyä~ (väärältä tuntuva alhaalta

heittäminen, lyöjän täytyy istua kuumimmassa kohdassa)

~tytöt oo hypyssä~ (kylällä)

~mentii hypyisii~ (tansseihin)

~suola ol niiv vettä, että se hyppyytti meitä mättäältä mättäälle~ (suolla)

~elä hyppyytä vanhoo immeistä~

~se hyppyyttää minuva jos sielläej ja tiälläe~ (toisten hyppyyttäminen

=omaa laiskuutta, mannekansojen piirteitä, suomalaisuuden vastakohtaa)

~yks mies sai kerran saukkon tuosa saaresa, hyppyyttämällä~ (himangan

saukot, montako jäljellä)

~tuli minulles semmonen hyppykaveri siittä~ (toisesta tytöstä,

"skoulujen" harvoja hyviä puolia, tuovat ihmisiä yhteen, jos taustalta

poistettaisiin pakottaminen ja vieraaseen elämään aivopeseminen voisi 

järkevä ihminen melkein tukea toimintaa)

~hyppykengässä sinnem mäntiinni~ (innoissaan, vrt. väsyneinä,

pakottaminen ja oma tahto, vastakohtia)

~Maijakin meni ihan hyppykenkää naimisiin, kuttei vaar rupis sitä peräst katumaa~

~tuo vaarahyppylä tuossa Poikkijovela se on Uossavaara~

~hyppysistää haukkakim paremmap palat syä~ (omat pöytätavat, omilta jumalilta)

~niistä lähti sin noiv vaan hyppysellä se kuari~ (varvuista, koivun ollessa 

hiirenkorvalla)

~mun on aivan hyppyseni hellänä~ (kutomisesta)

~omista hyppysistään se teki turkimpäällisen~ (omin käsin)

~lisäs piäne hyppysej jauhoja~ (omat mitat)

~sanuot niitä hyppyisiks, sellaisia pieniä elukkaita~ (hyönteisiä)

~em minä luullu siälä hyppypaikalla sellaasta meininkiä pirettävän~

(vieras viina, vieraat tanssipaikat)

~siin on niim paha hyppyri, että se taittaa sukset~

~hyppyrisä meni molemmat sukset mälystimerreijän kohalta poikki~ 

(vrt. "mäkihyppääjät", vrt. vieraita asioita tukemaan lähtenyt

"suomen valtio")

~hyppyriä ja lomantheja~ (painanteita)

~pahane oja se voa o, ei ies hyvveä hyppyriä tarvii ku yl männee~ 

(kapeasta ojasta)

~siitä jo lähtöö siksi hyppyrissä~ (ojasta vesi, hyppyrissä eli jyrkästi

kuohuten)

~onks sul rintaa laskee tost hyppyräst~ (on, ja järkeä kiertää)

~sit tekkiit sellasii hyppyröi ja sit ku hyppäsiit~ (lasten hyppyrit,

omat mäenlaskijat)

~niitä eij ollu ku yks hyppysentäys koko marjoja~

~verethi hyppyystikkua~ (sormilla)

~ne teki paljo sellaist hypystyätä mit ei nykyaikaset tekkään~ (vanhat,

käsitöitä)

~ei sitä ennen kauvaks päässyh hyppyyseen ku oli käyvem mentävä~

(omat hypyt, jalan tehtyjä)

~isähä niit hyppyyttel istuissaa~ (lapsia)

~lapsija pijettiin sylissä mitä pijettii ei niitä jouvvettu hyppyyttelee 

eikä hyssyyttelee~ 

~niitä talutettii käsistä kainalopohjasta ja vällii hyppyyteltii lattijalla~ 

(lapsia, kävelemään opetettaessa)

~hyppähyttääs siältä järveltä ja pisättyy kum mettä tullee vastaan, 

niim meille ossaa tulla~ (oikean suomen osoitteet, malli jolle 

"suomen valtio" olisi pitänyt perustaa)

~kehtaakki mua hyppäyttää ees takasi~ (vrt. mannejen kammottava "työelämä",

oman elämän vastakohtaa)

~varttoos kohta kum päästään tohon kinkamaan, nin siinnä mukavasti hyppäyttää~

(suksilla vai reellä)

~se on aeka mäki, siinä kyllä hyppäöttää~

~iso aallokko hyppäöttää pikkuvenneen keulaa~

~hyppäil nii ko nyt lapset hyppäilee ja taitto jalah~ (terveeseen elämään

opastaminen)

~minä mänisi hyppäjalassa niijje häihi, jos vai kuhtusivat~ 

~hyppäkeeko on koht voirasjas~ (kaskas, hyppäkeikka)

~työnteko ov vastahakoost, mut iltamiis kyl mennää hyppäkenkiis~

(vrt. vieras työ, toisten työ)

~kyl sitä tanssii männää hyppäkenkässä, muttei töihi~ (vrt. omasta

tahdosta ja pakosta, omat työt=tehdään omasta tahdosta)

~sihen naimiseenkin mennään niin hyppäkenkää~

~hyppäles~ (nyppylä)

~vasiten tehtihin niin se oli hyppämä kuka pitemmälles siittä sitte lensi~

(lasten mäkihyppy=yhtä vanhaa kuin pulkat / sukset, pyllymäki vielä 

vanhempaa)

~hyppäri~ (navan kohdalla tykyttävä suoni)

~kun se moata alakaa asettuon niin se palovaa muutamie hyppäöksie takasi, 

se peitteäk koettaa ne jäläkesä~ (jänistietäjät) 

~ei semmosta lasta viittip pirelläkkän kun se järki opetetaa hyppäykselle~

(telmimään sylissä)

~nyt on kovat hyppäykset että sem pitää ollat tuolla tiellä~ 

(tytön, menossa poikien kanssa)

~kyllähän täsä huilailee, vain tullee se hyppäyksenki vuoro~

(huilista hyppyyn)

~sitä pääsee vaikka samam puuj juurelle, kuv vai hyvä hyppääjä on~ 

(metsoa soitimella, omat pyyntikeinot=vaativat taitoa)

~hyväll on ni hyvä hyppöittää, ov viälä vara kiriäkkin~

~ku karhu minuu hälän elest hyppöitti, nii kyl suo maitto~ (karhuille

kuuluneet kohdat, voitteko palauttaa)

~hyppöittiät viel vanhoi ihmisiiki, mitä sit nuorempii~ (vrt. järkky

toisten työhön pakottaminen, "työvoimatoimistot")

~se olkii mukava ko kiepis viskais hyppöitti~ (rekeä, kiepis

=nietoksessa)

~meilänkin isä oli hyvä hyppösistään, saavikkin se teki~ (omat työt)

~vanuttelen näih hyppösim päin~ (hieron sormenpäillä)

~entisien aikaan ol vaaten nuukal kun se hyppösil tehtiin~

~miä syän hyppösistäin~

~hyppösillä se vain kiskottihin~ (kuori varvuista)

~pyhäaamulla piti aina lukia isoon aikaa, ennen kum pääsi hyppöölle~

(vieraat pyhät, vieras lukemaan pakottaminen, omat hypyt,

vastakohtia, vrt. "skoulut")

~alta viirentoista se jo rupes käymähä hyppööllä~

~isä vaino ol nii jalkava mies, että sai suleh hyppööksellää kii~ 

(suden, oikeat pyyntitaidot)

~hyppöötikkoos~ (harva ommel)

~nii pölästyin kovast jot iha hypsähytti~ (hätkähdytti)

~mie oikei hypsähin ku näin siut~

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)