~laskuja~

~hyrskehet lyöpi yli laijan jos vesille uskaltais~

~se kohovvaa hyrskkeeksi~ (jää rannalle)

~järvellä käy hyrskyt~ (vrt. tyrskyt)

~niissä vyötäisesliinoissa ol niitä hyrskyjä~ (hyrskyjä eli rimpsuja) 

~siel ol sellane hyrskynmyrsky ko myö mäntii~ (kova tuuli)

~pyykim pesussa sitä vuan nyrkissä ja korvor reonoo vasten tällä laella 

hyrskyteltiin~ (nyrkkipyykki)

~oikee se Laatokka hyrskys~

~Kalle se kävellä hyrskäsee tulemhan tuolta Matkakummusta~ (kittilän kieltä)

~joha sielä ny ilima nousi, ko hyrskää nuin rantakivikkoho~

~tikahtuu sitä jos nuon hyrsköttää~ (nauraa)

~tullee koko talavinej jää, kuj järvi hyrsteeseej jäätyy~

~se om mehtä hyrsteessä kun suvesi ja kesken puhistuksen kylymi~

(suvesi eli lämpeni)

~hyrstejää~ (rosoinen jää)

~syksyllä ku kylymää ja oalto lyöpi rannallej ja jeättyy, sanottaan että hyrsttää~

~miu röijyssäin ol sorja valkia hyrsylä kaulas~ (hyrsylä eli röyhelö)

~lapset männiit hyrsyy ku tiesiit tehniese pahhua~ (piiloon)

~kaivon kannella ol hyrtettä~ (riitettä)

~ukkosta ei kuulunuk kun tuola syvämmaan takana että pikkusen hyryjä kuulu~

~se laolo hyrryili vaan~

~hyrryilen kulukeissani~ (omat laulut)

~ukkone hyryilöö~

~tarvittis vähä jotaki hyryylläkki jottei päivä mee aiva hukkaha~ (vrt. hyrylä)

~sittä kum minä riissuin niin se alako hyrryillä~ (hytisyttää, kylmässä 

kevättuulessa oltuani)

~män semmosta hyrynmyryä~

~kissi keherätä hyryyttää pyyryslankaa~

~menee hyryttää sussuns kans~ (sussut ja hellut, omaa kieltä)

~katok kur ruppee tihkuttammaan, hyrräöttää~ (aivastuttamaan, vrt. tikahtua)

~noussoo jiär reunallev vitskuttaa ja lentteeh hyrräyttää toisseen sulanttoon~

(koskikara, etelästä kadonneet linnut)

~tuo ku tulelle hyrähtää, ni o kartanokki tulel~ (liian lähelle rakennettu sauna)

~tuul ehtii sijojaa, hyrräöttellöö~

~hyräili hiljaksii ja heijai poikaa~

~kyllä min oon täs hyräällys sitäkil laulua~

~ei se täsä olluk ko vähä hyräili~ (ukkosen hyräykset)

~Ristov Ville povas et ens talven tulee kova talvi ja monta hyräkkää~

(vrt. myräkkää)

~ehä se ok ku yks hyrräös~ (puolukoiden puhdistus, omat työt=mieleisiä)

~niill on nuorilla tunteeh hyrräöksiä~ (tunteiden aika)

~tämä päevä meni yhessä hyrräöksessä~

~hysivät niitä lapsijjaam pahhuuven teosta~ (hysivät=varoittelevat)

~syksyl se meille tul ja yhtä hyssyy soon ollu~

~nyt saalaa jo hyssyy istuu~ (illalla, hämärikköä)

~sin olep pikkune hyssyne~ (lapselle)

~minä jäij jäläkeej ja hyssyttelin toistem perässä~ (hiljaa hyvä tulee)

~hyssytelleen uneen~

~nuinikkään karhu oli huiskutellun niin kuh hyssytellys sitä tyttöö se karhu 

niin kuh hoettookseen~ (karhujen luonteesta, oikeat pedot=karhut sukupuuttoon

ampuneet väärässä maassa asuvat läskit)

~ol noustava yöläkii hyssyttelemää ku laps ol kippee~

~älä paru, mnää hyssytä~ (lapselle)

~hyssytettihij ja käveltihij ja käännettihin suullensav välihij ja~ 

(itkevää lasta)

~liekuttiit vaa ja hyssyttiit~ (lasta)

~pallooh hysähttää niij jouttuin~ (laho koivu)

~minä hyssäen sitä kuvvaenta~ (säpsähdin, varjoa)

~isäntä ol kaekkiin konniih hyyssär~ (vrt. vierassukuisten konnien kanssa 

"diilejään" tekevä "suomen valtio", täysin rikollisten käsissä)

~voi hyväne hysääs~

~on se tavalisen kylmä ku vesi oli iha hyrelmäs~

~se ov vain aika lailla kylymää ko ruohokki oj jää hyjelmäsä~

~hytelmmee niin kun sammakon kutua~

~konnikkaisen hytelmä~ (sammakon kutu)

~konnikkaise hytelää~ (vrt. hyytelö)

~se hytelöityy ku se jiähtyy~ (lihan keitinliemi)

~oisha siel olt mukava istuva, mut ko siel ol nii paljo hytikköjä~

(hyttysiä)

~hytikkäiset survoot, nyt jos määtte verkoil saatte kalloi~

~siks vuaj jotta se on kiehunnah hytinässä~ (hiljaisella tulella pidetty 

kalakeitto)

~mep pirttiil lämpöseen, mitäs siinä hytistelet~

~siäl on semmast kylmänkamust ilmaa et tullee hytistys~ (pohjasen voimasta,

liikkeessä pysyminen)

~ku ne viluväre sit oikke paniva mnu hytisemä~

~heä hytistii siihe uuni kupiese~ (lämmön ystävät=tulen ystävät)

~kivejuurel hytistäit uottamoa~ (kyyristyi, omat kohtaamispaikat)

~se johokuhu hytistäise mis se päivät o paikoilloa~ (lepakko)

~siälä on kaikellaasia hytiääsiä ja rötiääsiä~ (lepikossa)

~nuin hytkyttelin iten niin että vesi rupesi hylykeemään ja sillälaella 

peäsim poes~ (jäistä, hätä keinot keksii)

~minu oekeen syvä alan hytkäht, kum pakkas nin naorattammaa~ (ilon kautta)

~kyl se kärm kumma o, hytkäyttä ko se näke~

~kyllä sitä oli Einoa hytkäöttännä että jos se ruppeisi tulemaan tuo karhu peälle~ 

(vrt. tuli päälle)

~oli kota ailaksista, josa keitettiin, semmonen hytteli~ (keittokodat)

~Hytterö hyvä jumala, päevee paestook kellittää~ (haltijoiden nimiä)

~Teirim mäelä löyty kolom hyttipaekkoo~ (rautamalmin sulatusuunia)

~niihi aikoi vielä poltti, minu isä viimesiä hyttiä~ (hytin polttajat,

omaa vai vierasta)

~hytti ottas koko miehenki, männöö toist puukonka lyömää~ (hytti ottasi,

haltijoiden nimiä, oudoksutut ihmisten puukottajat)

~hyttiset puree niin et~

~hyttiset iltamalla aina ilmestyypi~ (hyttyset)

~miehet nostaa kantoja hyttipuiks~ (tervaspuiksi, vrt. malmin polttajat,

samaa sanaa käytetty tervahaudoista, oma arvaus=molemmat vierasta)

~hyttisenkotti~ (nurmikohokki)

~lämmit ilmat tulloot ko kaik o hyttiäisetkii liikkees~ (keväästä)

~on niim palio hyttiäistä että ei päriää milihän~ (kesään)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)