~viime talavena ei olluh hyyrisä mettä~ (huurteessa)
~ei meillä ooh hyyryläesie pietty~ (vuokralaisia)
~hyyryläinen assuu myöthääns toisten huonheissa~ (outo asia,
vrt. vierasta elämää tukemaan lähtenyt "suomen valtio")
~hyyrishärkä~ (hiekkaan kaivautuva harmaa hyönteinen)
~kyl se on nii paha ko usjemp pere assuu samas talos, siin sattuu nii usjast
jot toist hyyristellööt toise tavaroi~ (vrt. mannejen orjillaan rakennuttamat
"kerrostalot", laittomia oikeassa suomessa)
~kuka sinne puun taka hyyristy tule pois näjimmä met sinun älä piiloile~
(kittilän kieltä)
~huomasikkos, kun vesi oli aamul hyyrtees ämpäris, niin että kylmä yö se on ollu~
(hyvinkään kieltä)
~meiltä mänöö nuihin hyyrtilöihin melekeen kaikki tienuut~ (tienestit vuokriin,
suomalaisten asumisesta rahaa keräävät mannet, ja kuka on laillistanut nämä
pimeät puuhat, "suomen valtio")
~ei se hyvvee hyyrrä, kun tuo pentu on niin ylypee~ (vieraina pidetyt piirteet)
~jäniksen hyyry~ (makuupaikka)
~hyyrhärkä on hiekas hyvi suur kovasiip~ (kovakuoriainen)
~tuo poika ee heetä poes nuita ultin kujeeta sille ee siitä hyvä hyyree~
(ultin eli koiran, vrt. ääntely)
~tuo jokailtanen meno ei hyvvää hyyrää~
~ei siitä hyvä hyyreäk kum pistäät nokkasa noapurin asijoehin~ (vieraana
pidettyä käytöstä)
~pyhhiin al hyyrätää, nii paljo hyyräämist ja puhassust~ (vieraat ja omat
pyhät, omat=ilmojen mukaan, tunteen mukaan)
~käi kyläs ja vei esnan ala kons mihinkii talloo hyyssytti~ (vei lahjoja,
esiliinan alla)
~ne syytti mua niin tavattomasti että mää hyysääl lahtareita~ (punaiset,
poliittisen kiihkoilun vieraasta alkuperästä, vrt. vieraita aatteita
levittämään perustetut "puolueet")
~ei meilloo mustalaasia ennenkää hyyssätty, mee muolle~ (mustalaiset=hyvä
esimerkki siitä kuinka monikulturismi EI toimi, ja mitä "päättäjät" tekevät,
lennättävät maahan lisää vieraita, on kuin haluaisivat luoda lisää ongelmia,
ongelmien poistamisen sijasta, ovatkohan ymmärtäneet työnsä väärin)
~ne muijat kähvels niitä tavaroita ja ne miehet hyysäs niitä~ (mustalaiset,
suomalaisten vastakohtia, yhteiselo=ei voi toimia millään tasolla)
~eij oov varkaita kun eij oov varkaah hyyseäjiä~ (varkaiden hyysääjät
eli suojelijat, vrt. kaupungit, kaikki mikä irtoaa häviää)
~kyllä se hyysää sem mukulan aiva piloille~ (hemmottelee)
~myö vettee hyysättii pojan kans kelekala tännäe puita~ (omat kelkat,
itse vedetyt)
~juo napakaast ja naastiist, älä hyystä~ (ryystä)
~painu jo hyyssyhyn nuijen puheijes kans~ (oikea puhe)
~tenavia enne hyysytettihi, ei ne potull olluk koskaa~ (pidettiin
polvitaipeista, potalla istumassa, vieraat keksinnöt)
~turskaa ja hyyssää sitä näim pyyvetään~ (hyyssää eli koljaa, merikaloja)
~hyyssäkalasta tehhäm pote kalakakkoja ja kalapullia~
~mitä emmuuta se Liisu nähnöön siinä Juosossa, kun se sitä ruojoo tuolla
laella hyysäelöö~ (emmuuta eli ihmettä, vrt. emuut)
~siel keskel jokkee o sullaa hyyteikköö, katso ettei lapset mää sinne~
~on hyvin hyyteisen näkönen ilima eiköhään siitä sai tule kohta~
(alhaalla liikkuvista pilvistä)
~syyspakkasilla nämä kosket ovat hyyteisiä, vaen talavemmalla
ne kyllä puhistuu~
~talvel niist voi sit keittäh hyytelää~ (marjoista)
~paenam paenaesta, ja hiritän hyytelän hevoisen~ (painajaisen lukuja)
~sammakonkutu on sellaist hyytelöö~
~hyytelö~ (kiiskistä keitetty liemi)
~jo se on tuo vesi vähäj jeän hyytelössä~
~hyytiääne~ (paju tai uunilintu, vrt. sukunimet)
~se on hiijjen härkä, mehtäakan härkä~ (hyytiäisenhärkä, hyönteinen)
~hyytti~ (peukaloinen)
~peippo hyytyyttää~
~oikeim paha hyytymhän, kuut~ (poron sisusrasvat)
~sevoital leppeä ettei se hyyvvy maksaks~ (leppeä eli verta)
~o nin kylm, ett oikke vesi hyyty~
~toi vesiojah hyytyminen tiätää ilmammuutteita~
~ropakko hyytyy kun se ruppea jeätymää~
~jos se sattuu pohjasvuorriin, niin se vesi hyyttyy siellä rakkeiksi~
(ukkospilven vesi)
~koskekko hyytyy ja lykkää jääle vettä, tullee paanevettä~
~kun se otti sielt euko nin sinneppä se hyyty itekkii~ (vanhempi eli
luonnollisempi sukumalli, miehet=luonnostaan liikkuvampia,
naisen suku=heimo)
~se oh huanoo sellaij jää joka lumen kans hyytähyntyy~ (jäätyy)
~pakkanem puhurim poika talavipoika hyytämöinen~ (vrt. talven poika)
~siit on nyk kakskymment yks vuotta ku hyytämäl hyyt ton kosenkii~
(kylmät talvet)
~se lunta sato ja lumen kanssa hyyti, ni se on ninku kohvoo vua~
(hyyti järven, kohvalumi)
~kylymä tuul hyyttää koske~
~kylymä hyytää kaekki nuokil lätäköt~
~kum pakkanee hyytää kosket niin suvannoillen nousee rantavettä~
(jokien varsilla eläneet, iso joukko)
~karik ko hyytää nin se nostaa jääle vettä~
~yhön kerran tul yltö meren hukkie kun se hyyt~ (hukkia meren yli,
susien suomi)
~joki on alkant hyytää~
~ilmas lienyö jottai lämmintä höyryy ko pakkane hyytiä sen puihi hyytieks~
(vrt. hyytiäinen)
~hyytää metsäm puut~ (kylmä)
~tuola notkos on monta kylymää lähärestä jokka hyytää kylymyyttä ja hallaa~
~jok oh hyvä hyytämään, ettei leikkel nahkaa se pannaah hyytämään~
(irrottamaan rasvaa, hylkeennahasta)
~sanotaan hyyvvöksi sitä kun se pohojasta hyyttää kosken~
~tääll on noi hyytöveet niin kovat~ (tulvaveet, kosken hyytymisestä
seuranneet)
~se hyvim matalalla eänellä pannoo hyyvi hyyvi~ (pajulintu)
~hyyvi~ (paju tai uunilintu)
~hyyvistää kul linnumpoika emäsä siive ala~
~hyyvittäinem panoo niettä hyyvvit, hyyvvit~ (hyyvi eli pajulintu)
~teöret mänivät hyyvöksee~ (lumeen kaivamaansa koloon)
~jänikse makkuupaikka ol hyyvys~
~se laskeupi päevälläih hyyvykseel leppäileen~ (teeri)
~se hyyvvyksestä vaen nappovvaa teerenni~ (näätä, ei metsälintuja
=ei näätiä, metsien tuhoamisen seurauksista)
~oom minä hange aekana hyyvvysteeren soanu~ (paljain käsin,
oikeat pyyntitaidot, vrt. tuliaseita kantavat läskit, vastakohtia)
~jänis mänöö hyyvvää~ (lumeen piiloon)
~hyyväy~ (jänis, painautuu alemmas lumeen)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)
