~tuultah hyötelöö aeka laella~
~pilivet niin hyöjistyy saek kaet siitä tulloo~ (puolangan kieltä)
~kimalaine o oikeastas hyörykkäine~ (hyödyllinen)
~kyl ne on aika lail hyärykkäi elävii~ (kimalaiset, kuljettaessaan siitepölyä)
~tottapa ne o hyövykkäempie ne puut, joessa on käpyjä~
~kyllähäv vuoh oh hyövykäs eleä, sitä ei tartter ruokkias se hakii ihter ruokasa~
(vuohet eli kesytetyt kauriit)
~kaikki se on hyäryllist tyätä~ (näpertely, omat eli pienet työt,
vrt. mannejen "tiehankkeet", "metsähankkeet", joka ainoa elämää tuhoavaa,
ja mikä pahinta "päättäjien" täydellä tuella)
~leppä onkii nii hyövylline kasvamaa~ (oikeassa suomessa puut vain kasvavat,
vanhojen puiden kaataminen=vääristymä)
~se on kyl hyöyllistä maata, sinnä kasvaa kaik metsänpuutki~ (oma hyötyminen
=pienimuotoista=ei ole ongelma, ongelmana saksalaisilla koneilla suoritettu
"metsätalous", kokonaisia metsiä lyödään alas joka puolella suomea, ja kukaan
ei voi tehdä asialle mitään, koska virkavalta on rikollisten puolella)
~kaik nuo lehtipuut lähtöö kasvamaa kannostaa hyövynkijä mut erittäi paju,
se se työntää hyövynkiijjää~ (kasvustaan tunnettu paju)
~jokirannalla kun on sarakko ja siihen alakkaa koutas semmosta tuluvan tuhkkaa,
että se maattuu maaksi~ (veestä maaksi)
~se kun on työntännä tuota hyövynnäispajua, se oj jo iham mehtänä~ (pajun vesaa)
~hyövyntäkuusia~ (mäillä kasvavia, harvasyisiä)
~hyövyntänäre~ (nopeasti kasvava näre)
~jopa alako hyövyttämhän tuota piliveä tänne päin taitaa tehhä sathen~
~Hötö Jussi on hyöhlä, se juoksoo naisii peräst, vaik siit ei kukkaa huoli~
(vrt. höhlä)
~minnuu niin tympäsöö tuo Elli, kun se aina on hyöhleemässä tuola ukkosakissa~
(miesten seurassa viihtyvät naiset, vrt. naisten seurassa viihtyvät miehet)
~suosta hyöhtää kylymee~ (höhtää, vrt. hohtaa)
~uun hyöhtää varija~ (lämmintä)
~oikeeham myö katottii ihmeeksemme ku se neät hyökelsii sinnej jäije sekaa kylmää vetee~
(vrt. avantouinti).
~mittee se siinä hyökii, selevittää kulukkuun viärään henkeen joku männy~ (väärään
henkeen, vrt. kurkkuun)
~mitä se sauvvu siält pesäst ni hyäkii, panes vähä pellei kii~ (nakkilan kieltä)
~vettä tulee oikeen hyäkimällä~ (hyökyen, kovat kesäsateet)
~kulijimma verkon laitaa venehellä ja kapahuttelimma venehen laithan,
niin net hyökkäithin verkhoin sieltä rannalta~ (särjet, väärältä tuntuvaa
pyytämistä, saaliin pakottamista, näin käy kun elinkeinojen taustalta
viedään pois omat uskomukset)
~aina se hyökkäilöö kummaltaip puolelta~ (virta)
~suuri hyäky vei mun paattini~
~ku on kova merenkäynti nin kolomekki hyökyä tullee peräkkäin~
~myrskyll ain yhreksäs aalto on oikeen hyäkyaalto~ (keltä kuulit,
itse nähdyt ja toisilta kuullut asiat, jälkimmäiset harvemmin tosia)
~kolomas aalto järvellä aina isompi, se uu hyökyaalto~ (vrt. yhdeksäs)
~oikein hyökyoalto voahtopeässä tullah humahti~
~mitäs työ penskat joka paikassa hyökyilettä, pysyyten alallanne~
(lasten elämää ymmärtämättömät=vanhemmiksi sopimattomat)
~turhoo se tyttö sen poijan perrään hyökyilöö, ee se sitä sua kuitenkaa~
(vrt. saa vähäksi aikaa, pakottaminen=ei toimi ihmissuhteissa
tai ylipäätään missään)
~järve laineet hyökyilööt yl rantakivilöi~
~hyökyilee kun käy semmonem maininki~ (vrt. mainio)
~kävi sielä iso aalto, meinas hyökyillä yli laijan~
~taas tulee hyäkylainnehii kuj Jaakkolam pohjast päin tuulee~ (pohjukasta)
~suur hyökylaennep pyihkäs venneen tuulajolle~
~hyökylaenek kuv venettä kieputtel~
~hyäkypeät lainiat käy~ (laineet)
~siellähän käy Kuresselällä iha hyökypeälaeneet~ (vaahtopäät)
~jo tullat tuhuttelloo, soahah hyökyröettelöö~ (mehiläinen, parantajan avuksi)
~tuuvvah hyökyytti meile leiväl lämpösijä~ (vrt. lämpimäisiä)
~vesi hyökyy koskessa~
~meri hyökyy~
~tuul hyökyy peäpohjosesta~ (pääpohjoinen)
~hyäk viä paativ väärimpuali~ (hyökyaallot)
~kato kun koht taas tulee hyäkä, korkiat laineet parskuu tual luaron ylitten~
~kävi niin kova hyökä että oli vaikiaa päästä rantaan~
~vanha hyökä tulloo~
~se tuopi suuret hyökät lahem perälle~ (länsituuli)
~jähtyyhän se ilima kum pohojasesta tuommonee hyökä käöpi~ (hyökätuuli)
~johan toi ves on tainnu laskee, eihän se muuta kun hyäkäälee~
~turvehitaa alapato oikkeev visuksi, niin sen pittää hyökästä jeäm peälle~
(pakottamalla pyydetyt saukot, vieraan sävyn saaneet omat asiat,
vrt. tapporahat, kantojen väheneminen)
~tul hyökälaene ja sillopa tul perän yl vettä venneeseen~
~hyökäled ripput~ (savupirtin katossa, nokikasautumat, tulen ystävät)
~eläkä siinä hyökälehä ihoj jalossa, ei täss oo koviv väljee muitenkaa~
(omat eli pienet kodit, vrt. kodat)
~alamäkkee hyökälttäyty kettu mänemmää~
~sil jos o porsas, se hyökkäjää ihmise päälle~ (metsäsika,
villisika vai mäyrä)
~ovel vaa ne hyököiliit ja olliit ujoloi~ (lapset)
~sieltä hyökköysi haoki~ (uistimeen)
~yötä päivee se hyölehtii nuihen töihesäk kansak, ei jouvva makoomaankaa~
(työhulluus=ahneuden ilmentymiä, vrt. ahkeruus, eri asioita)
~se jokitörmä on kyllä kasvumaata, vaen takalo om mittäättekemätöntä
hyöleikkötä~ (ajattelun vääristymisestä, vieraat elinkeinot
=saavat ihmiset elämään luontoa vastaan, selvästi pahiksien keksimiä)
~semmoseh hyöleikö yli ei meek kyllä muu kul lentävä lintu~
(kosteikon)
~niitä kasvaa hyöleiköessä ja lammikoessa matalissa suolammikoessa~
(rentukoita eli lentukoita)
~se mehtä ol hyvin hyöleetä~ (rehevää, tiheää)
~hyöleämpi se um puu aena etelämpuolella~ (harvasyisempi, puutietäjät,
vrt. rahasta kaatajat, vastakohtia)
~siinä on homma hyölee kun isolle joukolle ruuvan laittaa~
(oma työnteko, omille tekemistä)
~hyöleä tie~ (savinen, pehmeä)
~siellä oli sellasta hyölyä~ (pehmeää liejua, järven pohjassa)
~siitä tulloo teillev vual liikkoo hyöllee~ (vaivaa, omaa ajattelua)
~meillä eijj oup pietty sitä sienhyöllee~ (kerätty sieniä myytäväksi,
vrt. omaan käyttöön)
~harvon on selevässä purossa hyölee~ (hyllyvää sammalta / hetteikköä)
~missä hyölä on niin siinä ei näyv vesi~ (veen peittävät sammalet)
~sammakot lähteneet ja hyölä vain jeäny~ (kutu)
~se on sellaneh hyölä lahti se Paskolahti~ (vrt. liejuinen, rehevä)
~se niih hyöläs isälleem pesuvettä~ (kantoi pikkutyttö,
oma eli luonnollinen oppiminen, vrt. vieraiksi / sieluttomiksi
muuttavat "skoulut")
~semmosie pohjattomie hyölöjä, silimäkkeitä niihin jos putovaa ni hukkuu~
~lohi hyömertää ongessa~ (lohionget, vrt. koukut)
~kyl se mene stää vanha hyämy~ (elämä, vanhaan tapaan, vrt. hämy)
~siäl sata ja paista yht hyämy~ (yhtä hämyä, yhtaikaa)
~mää lährenkin teen kansannes sammaa hyämyä~ (hämyä eli matkaa)
~menkää siitä mettän syriästä yhtä hyämyä niin tuloo taloo vastahan~
(oikea eli tietön suomi, voitteko palauttaa)
~olisit tullut mun hyömysnäni, jottei mun tarvittisi yksin mennä~
(hämyssäni, vrt. haamu)
~hyömyn alapuolella se oli~ (kosken pyörteen)
~johan hyömy sieltä pääsee vaikka mettiä myötön~ (hyömy eli pororaito)
~hyömy kova kurrassa, että Savukoskella ei pietä sitä~ (hyömy eli ruuhka,
vieraat poroaitaukset, oikean luonnon vastakohtaa, vrt. eläimillä
leviävät taudit)
~hyömyäväp porop pakkasella ja hykyrä nousee~ (juoksevat, huuru)
~sielä net särijet paisthella hyömähteli~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)
