~laskuja~

~kun kuakmaatakim poltta, ni ehtosin tlee semmossi piäni hyäninkäissi ja näkäräìssi 

ni ett oikke mustanas~ (hyönteisten nimiä)

~peäski ei syöm muuta kun hyöntteitä, ja heikot ruuvvat tavallaan ne hyöntteet onni~

(pääskyn ruuat)

~hevosvaaksiainen se on hyönnes seki, koko iso, piikki persseessä~ (hevos=iso)

~hämhäk pyys kärvässi ja tomtti hyäntessi~ (tommottia)

~ee se rapu ook kala, se om muu hyönteenen~ (vesihyönteiset, vrt. äyriäiset)

~ne hyppiep porakehti hyönteisie tavotteli~ (purolohet, oikean suomen luontoa)

~ei net oikein kiisket ole hyöntheisiä, vai olisko joku sortti~ (omat jaottelut, 

omin silmin nähdyt)

~hyönteiskaloja ei pyyvetty~ (pieniä kaloja)

~noit hyäntjäissi ja väävässi on tänä suve niim paljo, et ne syävä silmäkkin pois pääst~

(hyänteisten nimiä)

~pikkune saunah hyönä~ (vrt. huone)

~minäkiin niät hyönäyvvyi lähtemää~ (innostuin, vrt. höynähdin)

~teä o sellaine hyöpiö jot teä ei tyyvy mihikeä~ (vieraat piirteet)

~hyörikkä~ (hevonhierakka)

~se sai eilen laakin, eikä voi hyärittee oikeeta pualtansa enee yhtää~ 

(halvauksen)

~hyärivä luu~ (polvilumpio)

~kyl siin nin kamalaste hyäri ja pyäris saak ku ne askara yksin teke~ 

(askareet=omat työt)

~kerkesin olla jo unen hyörteessä~ (horteessa)

~a helma ol tehty näik kaikelaisii hyörylöi täytee~ (poimuja, röyhelöitä,

vieraina pidetyt asiat)

~hyöryheinä~ (poimulehti)

~hyöryläinen~ (taikinatiinusta nostettu taikinaerä joka jauhotettiin ja 

pyöriteltiin pöydällä)

~ympyrläine, ämpyrläine, hyöryläine, hääryläine~ (hämähäkin loitsua)

~äyrämöist pittiit hyöryturkkii~ (leveähelmainen turkki jossa poimut takana,

lampaannahasta)

~kyllä siinä soa hyörähteä ennen kun sej joukon soa voatehituks ees~

(vrt. vaatteiden ostamisesta väsyvät) 

~se joka mustahhyöräkkä kettu oli niin se oli jo kalliimpi~ (tapporahat,

syynä monen lajin sukupuuttoon, rahasta tekeminen=kaiken pahan taustalla,

laitonta oikeassa suomessa)

~hyörää piikasein, makkaa siit ko uko saat~ (liikkeen aika, piika=tytär)

~ei tuo hyvvää hyörää~ (tiedä, ennusta)

~hämähäkki hyörötyinen kesäpallo kyörötyinen~ (hama-hakki)

~hyöskasvuine koivu ei painu~ (jalakseksi, nopeakasvuinen)

~meillä ol luonnonkaivo, mistä hyöstysäst tulee vettä, oikei pulputtaa~

~ahomänty ei kasvakkah muuval nii hyöstykkähäst ku savmaalla~

~ei se saa hyästymäkasvuin olla~ (harvasyinen, koripäreiksi käytetty puu)

~ainahan se mummo hyösys niihen kansak~ (taikalujensa kanssa, 

pyhiksi / eläviksi muuttuneita esineitä, uuden ostamisen vastakohtaa)

~täss ol sen näköneh hyösä, haekuhyösä~ (haiku eli savupirtti)

~kyllä tuo mehtä on sitten hyöteliään näköstä~ (nopeakasvuista)

~hyöten aikojaan se tyttö tulloo mummoltaan kyselemään kaikenlaisija 

mualiman asijoita~ (omaa oppimista, omilta oppimista, perustuu

vapaaehtoisuuteen, "skoulujen" vastakohtaa)

~se on se jouhipuuki hyä mutta ei se ole yhtä hyä ku se hyötevä puu~

(lankuksi, jouhipuu=vähäoksainen puu)

~kas ku näi syksymyähälki ova kaike maailman hyättijäiset liikkees~ 

(lämpimät syksyt)

~oli laittanu ittellehen hamehenki, oikijan hyötkän, että maata viisti~

(oudoksutut eli vieraat vaatteet)

~meilä ol vanha mökki hyötterö~

~ne sai äkimmästi etunsa siitä, ei ne kattelleet jälkimailmah hyätyjä~

(vrt. metsien kaatajat, yhteiskunnallistettu ahneus=johtamassa

kaiken elämän tuhoon)

~kaek hyövyt joutuut vieroal~ (mannesuomen luonteesta, suomalaisten 

työstä tuleva hyöty ohjataan vieraille / vieraiden asioiden tukemiseen)

~eihän niistä mittääh hyöttöö ois virmallenkkaaj, jos ne sinnej jäisik~

(metsään, tyveykset)

~hyövyllä ellää, muttei kaopalla~ (eri asioita)

~se teki suuren hyövym meijännik kylälle~ (tulva, tuomalla tullessaan 

maanparannusaineita, omaa ajattelua, vrt. luontoa vihollisena

pitävät)

~vanhassa pajussa on kyynäräm pittuisija hyötyjä~

~kun o hyvi hyäty laijja ni mänty kasuaa pualikin tuumaa vuares, s o hyätyä, 

olokhon koivu elim mänty~ (hyötyä, vuosikasvaimet)

~se hyäty on semmonen, se heittää semmoselle mutkalle, ettei sitä saap painumaa~ 

(vanteeksi)

~on se niim mikä puu hyvään kun se om pehmeetä nin se oh hyätyä~

(harvasyistä, nopeasti kasvanutta)

~männyh hyöty ol liijjah haoskeata astijapuuks~ (hauskeaa eli haurasta)

~tommosissa hyvissä, hyälyssä paikoissa se kasvaa~ (raita, hyälyssä=ravinteikkaissa)

~kyllä sullon net omat hyövöt semmosia pahantekijöjä, ei tartte vain 

kyläläisten lapsia syyttää~ (hyövöt eli lapset)

~kun sattu semmone hyötöhaapa olemmaa, se se lehtevä oli~

~minun jalka tuli hyötyhyvihhän kipiäksi~ (ilman syytä)

~miun käsi tuli hyötyhyväst kippeeks~ (kaikkeen löytyy syy)

~hyötöhyvvääsä se alako tuo lapsi itkemhän ei sille kipiästi käyny~

~hyötöhyvväänsä Jussi sen teki tahalhan se sen teki, koiruuksishan~

~ne oli nii hyötöösen kasuvoosia~ (sianpuolukan varret, vrt. mäyränpuolukan)

~kyllä se kasvaa oikeeh hyätösestij ja lihavasti~ (koivu)

~kun oli hyätynen mänty kasumaan niin siin oli paksu mäihä~

~hyötyses koivussakii ni sit om paksult sitte, samati varispetäjäs~

(oksaisessa petäjässä, jälttä)

~se on tuo leppä nii hyötyne~ (nopeakasvuinen)

~hyötystä maata eliv vehmasta~

~jos ov vaalia parkki niin se on hyötyne~ (koivu)

~kankasmuala ne kasvaa hyötyisäst~ (kuuset)

~se on tuuheva koevu, oekein hyötysä ja oksanen ja hyöteän näkönen~

~mist löysiit hyvi pitkä ja sellaise hyötysäkasvuise vesa~ (takkavitsaksi,

vrt. taakka)

~on tuossa hyötyjee mehtee~

~kuusikkova sanovat silikavakuusikko, se on sellasella hyvällä maalla, 

hyötykankaam puuta~ (silkava)

~kyllon hyätykasvuusia mäntyjä tuas rintees~

~retuu puuta, mikä on hyötykasvone~

~kaseskoivikko on sellaista hyötykoivikkova~

~ei se hyötykoivu kestä reen kapulaisena~ (pehmeää, haurasta)

~hyötykoijua joka alankoissa kasvaa~

~se om pualta keykäsempikin kun semmonen hyätykuusi~ (kitukasvuinen kuusi)

~korpikuusesa ne oksap painuu alaspäij ja, hyötökuusesa ne om pystösäpäin~

~siino ensin aurua kangasta vähän matkoa, sitten tulloo hyötylepikkoa 

ja semmone jumalato rässeikkö~ (kivijärven kieltä)

~hyötylepikosta tul kaekista parraemmat vihkot~

~se eij ollun näitä rauvasleppiä, se ol näitä hyötyleppiä~

~ensin kolottii hyötömänniköt ja kun ne alako harvetan niin sitte siirryttiir 

rämemmänniköehin~ (tervanpolttoon, omaa vai vierasta)

~teä onnih hyötymäntyö, liijjah haoskeata ja pehmeätä astiapuuks~

(nopeakasvuista, harvasyistä)

~eri luja se tulloo rämemmännystä kun hyötömännystä~

~hyötömänty se on semmonen terävälalvane~

~no sitähän sanotaah hyötöseksi semmosta yhen kesän kasvaenta~ 

(vuosikasvainta)

~siinä puro suussa on hyötyniittyä joka kasvaa kovasti heineä~

~karankonäre on semmoin kuiva ei niinko hyätynäre~

~hyötönärej ja kangasnäres se om pahempi sällöömmääj ja lytmistelemmään~ 

(taittumaan vanteena, kuin suonäre)

~oli vain semmosta sievää hyötypajua joka alahisella maalla kasos~

~ne kasespetäjät on noit hyötypetäjii~

~hyötöpetäjä se on sievä märkänemmään~ (nopea)

~mänty on hyötypuuta, se ei oo väheä vahvaa~

~tuomittihiv valtiolle maksamahan neljä ja puolituhatta hyötyrahaa~ 

(sakot=pakottamisen muotoja, kaikki mitä nykysuomalaiset 

tekevät=lähtöisin pakottamisesta, omien asioiden alas ajamisesta

ja vieraiden tukemisesta)

~nuista hyötyvarvusta pittää tehä ripsumaluuta~ (oma hyötyminen,

luonnonmukaista, pienimuotoista)

~välist ottaa hyötyvesaa kyynärän kesäs~ (kasvaa kesässä)

~tää on hyätyvitta ei siittä tule roukkuvittaa~

~hyötyvästä männystä, että ei soa ollaj janahusta ja suora puu ja oksato~ 

(venepuuksi)

~se ei kun ottaa nuo vikapuut hyötyvistä metistä~ (omaa metsänhoitoa,

vrt. terveitä puita massamurhaavat mannet, vastakohtia)

~s on sellaanen erestulematoon, ei hyäry eikä kasua~ (kilpirauhasvaivaa

poteva lapsi)

~pajupehko hyöttyy~ (versoo, vesoo)

~hyötyvämpä se näyttää tuo ukkospilvi kyllä siitä saje tullee~

(hyötyminen=kasvamista)

~mikä sille lapselle tul, ku rupes iha hyötä hyvijää itkemää~

~kovastha seo olt kipiä, mut kyl se siint jo hyötäytyy~ (tervehtyy)

~tiälä niitu notkossa on monta kylömee lähettä ja ne hyötää kylömee 

ja halloo~

~kun sanotaaj jotta päivä puhhuu piälleen, nin sillä tarkotettaaj jotta 

se ennen nousemistaaj jo sieltä punasena hyötää~

~pehe kasvooh hyötää~ (pensas, vrt. pehko)

~jää hyötää rannolle~ (uhkujää, tuulisella ilmalla)

~ihan hyötää hyvijään on kulukenu tuota meejän saerasta hoetamassa~

(hyvää hyvyyttään, omat parantajat)

~hyövähtivät ilimaa~ (hanhet, hitaita=helppoja maaleja metsästäjiä

teeskenteleville läskipalleroille)

~no nythään teitä hyöväs jo, kahtokees mitem paljo om poejilla kaloja~

(toisten onnesta iloitseminen, vrt. omituinen kateus)

~mittee se hyövee jos minä tien teillev vuoteen kun työ peohnootta sen 

het kuitennii~ (lasten valta=huono valta)

~meri hyökyää~

~ranta hyökyvää, tullee rantaam maininki~

~oalto hyökyvää~

~mie näin ku vesi hyökys kovast~

~kuv vesi hyökevvää niij jouttuu kantteesseen~ (veenalaiseen virtaukseen)

~lähre hyäkää kylmää~ (lähde)

~se hevoin ol vallav villi, sehä hyökäs yhtä peätä ja yritti karkuum mennä~

(kotieläinten pitämisen luonnottomuudesta, hevoset=luotu juoksemaan

vapaina aasian aroilla)

~se aina hyökäs mua kohti se sääksiparvi~ (illalla metsänlaidassa)

~me kahella kivväärillä hyökäsimmä~ (karhun kimppuun, säälittävää,

kaikki nykymetsästys=väärin, väärin keinoin tehtyä, vääristä syistä 

tehtyä, väärään aikaan tehtyä, väärien ihmisten luvalla tehtyä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)