~laskuja~

~se on hyvä puhumaan ko seittämän kans juttelee ja kahreksanel viäl sano häh~

~tiijätkö sie, mikä on mikä ja mikä häh~ (häh)

~älä hoppuuttele, kyllä keriitähän, ei ooh häräm päätä~ (hädän)

~soas nähäm mitä nuo hätejää ensi kesänä näellä aejon~ (kesät ja ajat)

~kylhää tuallanen hählä muija niinku toi Elsa on hyvä olemas~ (puolensa pitävä)

~kovasthan toi koira hählättää~

~musta hähni ja kirjava hähni~ (tikka, vrt. hahni)

~sä oles simmone hähnyk ette sun kansas viit keerä~ (kulkea, halikon kieltä)

~käym minä vielä kylällä tässä illahhähyssä~ (vrt hämyssä, iltaihmiset)

~kolomikannassa ne siellä nauroo hähättelivät~ (kolmestaan)

~se nauroa hähätteä ain siin, mukomakii ukonturilas~

~mitä sie siin hähätät~ (oudoksutut hähättelijät)

~lapsi kuh hähättää, se äetilleem pyrkii~ (ääntelee)

~sillä suomu on karkkea, kun ahvenella hähöttää kun se om parraassa kuvussa~ 

(siikaan verrattuna)

~häi kattustas, sih on ukkusen naula isken puuh, sehään on ihran halk~

(ukkosen naula eli salama)

~silmät nii häiken tuol ulkon kirkkaas kevätilmas, et ei tahokkaa äkkiistää nähhä 

sisäs mittää~

~kyllä tuo aarinko paestoo räkittää, ihan silimät häekii~

~syyhelmä häiken pois~ (hävisi)

~ne on aina tasa asusa revontulet, vähä häihyksisä~ (häivyksissä)

~pithä miu ollap pien lehto keäs häihyttämäs~ (lehto=vitsa, lehvä)

~mäne vähä häihittämmää noita lapsia, ku riitelöövät~

~näim paljo lapsia ku meilläkii on nii tiijät sen et yhtenäähä niitä yhen pittää häihittää~

(kaitsea, katsoa perään)

~kun ukkonej jyryis talavella, sanovat jotta häehke aeka tulloo, hukat liikkuu~

(häehke eli levoton)

~uotetaaha ko aurinko painuu vähä alemmaks ja tuo vari alkaa häihketä vähemmäks~

(vari eli lämpö)

~ennen aekaasa kuhtuvat häehkäks ilivesta~ (ilveksen nimiä, vrt. haehka)

~ukkonen kuj jäehen aekkaaj jyrys, ne sanoi nyt tulloo häehkänen aeka~

~häehkän alanen~ (epäilyksen)

~mittee ne häihkää~ (meluaa)

~kuarreen kutu oh häihtyny~ (loppunut, vrt. haihtua)

~ei oikein sisälle nääkkän, ennenkun sauhu häihtyy pois~

~paappa ovi kiinni ettei häihyl löyly~

~se nii häihtyy vähälle, sopivastis sammuksihi~ (tuli häihtyy, päivän alkaessa

paistaa, vrt. tuli päivän korvikkeena)

~takka onko häihtynny, koetasta onko piukampesiä~ (palamattomia paikkoja)

~minä tässä oon sairastellut, enkä vieläkään oo oikein terve, oompahan voan 

semmonen häihänräppönen~

~moomma jo viiskymmentä vuotta asunuk kranniina eikä oo vielä ikänä tullum mitääh 

häihäräppyä~ (naapurien vieraasta alkuperästä, vieraiden lähellä asuminen

=ei kuulu suomeen, voitteko poistaa)

~on ollu monta päiveä häihäräppöstä ilimoa~ (huonoa ilmaa)

~ne siitä suuttuvat ja tekevät vaekka häijjyy toisile~ (pojat, vrt. levottomien 

poikien pakottaminen paikalleen, "skoulut")

~niitä juaksenteli häijyjä~ (susia)

~se häjy purasoo jotta se tuskan tekköö jalakaa~ (maakontio, mikä eläin?)

~jotaa jukkoo pitäsi suaha tuohon kelekkaan häjykö sitä ainaa työntää~

(jukkoo eli vetonarua)

~voe häjy kum minnuo natkuttaa se assie~ (harmittaa)

~välist ottaa kyynärön kesäs koivu ja leppä ja haapa, joka oh häijyy kasvamah~

(kasvaa kyynärän kesässä, vesat)

~se o aeka häjy hännästtää~ (miehiin menevästä)

~ko niit oli nii häijyst ollu mailmas susii~ (susien maa)

~ja mä oon niim miälelläni ollu häjystä, mukulasta niin ulukotöis~

(omat työt, kotatöitä ja ulkotöitä)

~äläkää mukulat yrmikö häjyympiänä~ (häjympiänne eli pienempiänne)

~häjyhaukka~ (nuolihaukka / hiirihaukka)

~sen häjyynen kus sellaasta teit~

~ottaako äireen häjykkä kikkiä~ (kikkiä eli rintaa)

~asuuloo ahanesta tyttymokkeloosa kans~ (tyttö, leikkii nukellaan)

~kohva kylymää siihen häjymöeksi~ (kohva eli jääsohjo)

~häjymukula~ (pienin lapsi)

~nykyysen Tokerotien kohoralla meni silloon häjynaikaane kyyssämpoloku Lammimmaahaj 

ja Jalaasjärvelle~ (teitä edeltäneet polut)

~häjynharmaa~ (vaalakka, kailia, kirjava)

~kun on nii häjynketinej jotta mökkylööttöö ja lyää~ (lyö lapsiaan,

paheksutut eli vieraat piirteet)

~moon tullu niin häjynkuuloseks, ette tahrok kuulla lainka~

~älä ota häjylluantosta ämmäkses~ (tai mieheksi)

~häjymmoinen hauki~ (iso, vrt. pieni)

~paas sä tuan häjynpoijan pyrypelli kiini kus sei viä ittes saa~

(pienen pojan, sepalus)

~pörö tule, ko oikke häijyttele~ (mörkö)

~eihän se äitin pikku poju viitti tyhiää häijytellä~

~kyllä mä vissihin kipiäksi tuun kum mua niin häjyyttelöö~

~kyllä häjyyttelee niin että taitaa tulla ylen~

~se kiuvas häikentää sen liekin, sielt ei tus sitten kypenet eikä liekki ulos~

~äskeen häekeröö väkilaella oli~ (ohuita pilviä)

~täs ol varmast äske lahnoi kutu, mut ne o häikenniet pois ko myö liikuttii täs~

~otappas vähä sitä lippeevettä sieltä saunan kuasta~ (saunan kodasta)

~oamulla nousoo semmosta utua, auvverta moaj ja taivaav välillä, se häikkenöö 

päiväm peällep pois~ (saarijärven kieltä)

~kyllä sinne kylypöön saa mennä, kyllä se tiku on jo häikenny~ (häkä)

~häekkeniväthän nuo kum minä paniv vahavastip pikiölijyä~ (sääsket)

~mikä häikeys on viennä marjat kun ei niitä löyvy~

~voe häekee kuitenni~ (voimasanat, vrt. haltijat)

~katot tuota häekeetä, minkä tek~

~joko se häikeenmönningäinen joutu sielläi pillojaan tekemää~

(vrt. menninkäinen)

~ompa ilima häikijää~ (häikäisevää)

~jos se viä tulee häikitteleen niin kyllä minä sille näytän~

(omat yhteisöt=pieniä, kiusaajat helpompia huomata ja poistaa, 

vrt. "skoulut", vastuussa tuhansien elämien pilaamisesta)

~Eero siel tuppas rähisien, mut minä häikittin sit ja se rauhottu sentäs~

(väkivallan vältteleminen)

~koettakaa nyt häikitä niit miehii, ettei viel rupea riiteleh~

~häekijö, kun en muistanna sammuttoot tulta~ (voimasanat)

~se o vua semmone häikkä se suar~ (pitkä ja kapea)

~Kokonselekä näöttää oleva riitteessä iha toanne nieme häekkää ast~

(kokon eli kotkan)

~männään tuohon niemeh häekkääm mualle~ (niemen häikkään)

~häekän niem on Kömin selällä~ (häikän niemi, mikä eläin, ilveskö)

~pitkä puuhhäekkä~ (pitkä ja ohut)

~illan häikkä~ (hämärä)

~semmoista pilivehhäekkeä ne sannoo hattaraks~

~se on toas tullu häikkäaika~ (karhujen liikehdintä aika)

~voi häikkästä hätee ja tuikkasta tuskoo~ (vrt. tuska=tulen tuska)

~häikkämältä kattojen sitä luulis hyväksikin miäheksi~ (päältä katsoen,

ulkonäkö pettää)

~se mennee aivan häikkäykseksi ei taho tulla työn tevosta mithän paksussa lumessa~

~häikkök siut sinne vei~ (häikkö vei, omat haltijat=pyhiä eläimiä)

~kyl uot aika häikköläine~

~häiky~ (savu, vrt. haiku)

~haiku vähäh häikyy piipusta~

~häikähtää kahenkarvalliselle~ (kangas jossa eriväriset kuteet ja loimet)

~se ei paljo häekäelev vaekka kuinka julumana sille oesi~ (vrt. häikäilemätön)

~mitä tässä häikäillähä, että sen ku painutaha tohtona~ (tohtona, vrt. tohtia,

kuikan heimon kieltä)

~häikästyn niin etten nähny vähään aikaan mittään~

~silimät vallan häikäistyy kun tämä ilima on niin kirkasta~

~täötyy sen häekästyä joss ei yhestä ni toesesta~ (rohdosta, hammaskivun)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)