~täyty sanoo et on hyvähaisuist~ (terva)
~se on hyähajjunen puu~ (tervaspuu)
~sannoot hyviä huomenijjaa kevväälä~ (palaavat linnut)
~ne o hyväintynnys se Eeli ja Impi~ (kiintyneet, lähentyneet)
~se koira on nii hyväileväil lipoo nii ja nuoleksii~
~issuttii viel hyvänen aika~
~voi hyväinen kun kivikkoon tehhää~ (taloa, vieraan
rakentamisen pilaamat alueet=valtavia, kestää vuosisatoja
ennenkuin palaavat luonnontilaan, vaikka hölmöily lopetettaisiin
tänä päivänä)
~muiren musta, mun hyvänen sano sammakko poikaansa~
~kontti selkää ja siis läks mänemää pois, jätti hyväset~
~se on niih hyväjuoniin laps, ei se itke~
~ne kuunteliit ko kiuru lauluu hyväjuonist lapset~ (vanhempien kertomia
taruja, vrt. kännykkä kädessä kulkevat nykylapset, aivopestyjä jo ennen
skoulujen alkamista)
~hyväkalanel lampi~
~kallaal kaivettii maaha hyväkkäin kuoppa~ (kallaal=ruumiille)
~hää nyt nii hyväksellöö tejje kans~ (koira, telmii)
~ne oh hyvih hyväkset ainnaak keskennään~ (ystävykset)
~ei piä kaekkee hyvvee hyväksyvä eikä kaekkee pahhoo pahaksuva~ (keskitie)
~siinon sitteh hyväkurinem musikka, itekseen tekköö kalujaan pitkim päevee~
(musikka eli lapsi, vrt. leikki-kalu)
~tiä hyväkäs ei syttyntkiä~ (tuli)
~katoh hyväkästä minkä tek~
~se oh hyväkäs talo, vaik om pien~ (omat eli pienet talot)
~ilma oh hyväkäst~
~se om muutoh hyvälihanen kala~ (ahven, vaikka ruotoinen)
~hyvälihanen se om mehtoki ku sen hyvästil laittaa~
~se o hyvällisen kanan kokkone~ (huuhkaja)
~se tarttie löytään nii hyväluontoi petäjä jotta saataisiin koppapäreitä~
(metsä=omat kaupat, voitteko palauttaa kansalle)
~se o hyvälykkyne, jot kel ol luom sellases paikas mis ei itse neä~
~hyvälykkysen vieruan iel nukuttua~
~se piti ollan niin hyälähtöstä jo että se lähti~ (käsin, pajunkuori)
~se meijjän tyttö on niin hyväjjuoninen, että siltä saa yösän nukkua ja päiväl
tehät työtään~ (hyväjuoniset lapset)
~hyvämmakunen se on kul lämpijjää se sissäällämppiivä~ (pirtti eli savupirtti,
vrt. savun makuinen, omat tuoksut)
~ihmiset ol niih hyvännahkasia, että antovatten antieks~
~mää peljästysi hyvänpäiväsest~
~hyväntapane ilima~
~hyväntekoonen kirvesvarsi sopii kätehej ja silimähän~
~kyllä se on olluh hyväntuulinem mies, sen näki silimistäki heti~
~kattos sem mukuloita, eikö noov vaikka kuinka hyvävviitteisiä~ (hyvin
viihtyviä, voivia)
~kirjava korreeta valakkee hyvänäköstä~ (kangasta)
~hyväonninen ol kum peitti jälet~ (sateella kuolleesta, hyväksi kääntäminen)
~harvahampahine on hyväosaine~
~siihen aekaan oli syömmoalla hyväpalosta puuta kun oli honkie~ (oikeat
metsät, pystyyn lahoavia, satoja vuosia vanhoja)
~s on hyväpäinen ette sitä tartte aina nenästä johlattaa~ (lasta)
~hyväpäinem pit ollaj joka Peurasalame ison kuusel latvaan kiipiää~
(peurasalmen, vrt. peurojen ylityspaikat, kadonnutta oikeaa suomea)
~raastui, se oli niitten hyvämpäivän sana~ (laukkuryssien, kaupankäynnin
vieraasta alkuperästä, tarpeetonta omavaraisille, vrt. vierasta elämää
tukemaan lähtenyt "suomen valtio")
~hyväpäeväsestä asiasta nekkii ilikiivät rähistä~ (jäppilän kieltä)
~ne ol hyväsopusija keskennää~ (ihmiset, juvalla, oikea suomi=oikeat suomalaiset)
~ko hyväste mene nim pikemin kerkke~
~oikei mie uon hyväst jaksant~
~ei ouh hättee, hyvästik on assiit~ (synnyttäjälle)
~se karva irtos nii hyväst~ (nahasta)
~jotta ne hyvästip paestuu~ (kuivatut kalat, mietolämpöisessä uunissa)
~on kun puusta puronnu ja hyvästi säikähtäny~
~hyvästik rakkaus loestaa~ (tulen loimutessa)
~se kevväälä tuuloo hyväst~
~se on nuin elävänä hyvästik kärmehen näköne~ (nahkiainen)
~kuuluu ne toeset suavan onnellakkii hyvästee~ (ongella)
~kyllä se hyästit tuli~ (lohta, simossa)
~kättelööt ku hyvästijä heittäät~ (oudoksutut kättelijät)
~no hyvästij ja käykkeehän taloissa~
~kiitoksia nyj ja hyvästikää~ (vrt. hyväst ikää)
~yskä hyvästellöö kun aevastuttaa~
~mä hyvästjättelemää enovaa~ (enoasi)
~neh hyvästijjättelee nämäk kylymät maat että nem menee muuhalle~ (pääskyt)
~myö Eeron kans kattelttih kun ne tek sit hyvästijättöö niin ne muiskuttel~
(oudoksutut poskelle muiskuttelijat)
~hyväsyrämminen antaa vaikka palan suustansa~
~meijä lapset olliit kaik nii hyväsävysii~
~se on kaekille hyvätahtoine~
~hyvätaetonem mies soap vaemon ku ossoo hyvästin naesia hoastattoo~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)
