~laskuja~

~viätimme täsä oikke häissi päivi, kun Kalle tul merilt kotti~ (häisiä eli 

iloisia päiviä, sanan alkuperää)

~mie oun sitä tään päivee häinnelly~ (hoivannut)

~häentel ja tuaras sorttiin jos toiseennii~

~kyllä tuo vene on nii häenräppöne ettei sillä enneä uskalla vesille lähteä~

(konneveden kieltä)

~lumeh häepeliä viskoe~ (hiutaleita)

~ja ne veteli sit lahnaa täs lahdes, mut se sit jo häiperty ko määki tuli miäheks~

(häiperty eli loppui, vrt. vieraat pyydykset)

~jos alako lepähhäeppiä ollav voan sejassa~ (kapeita / hoikkia leppiä, lepikot)

~kun niem ohenoo vähitelle, männöö suipoks, se oh häeppä~

~ei kehtool leikatas sitä hiennoo häeppee~ (puun latvusta, omat puut,

vieraat puiden leikkaajat, vrt. "puutarhat")

~eijj ouk kovih häeppänen~ (hääppöinen)

~oli siälä äskön pilveh häippänääkin taivaalla, mutta sekin oj jo hävinny~

~pistöö semmonen niem etelääm päe, semmone matala niemen häeppänä~

~älä sii mittä häippäröit muut ku men päittäs vaa~ (häippäröi=epäröi)

~ompas sisuva vaikk on noi häippöne~ (pienet ja sisukkaat)

~ei oo ku pilvehäippösii päivä eissä~ (häippösii eli hattaroita,

vrt. häipätä)

~häipsy~ (haiven, hapsi)

~ei ouk kum monjaeta häepsiä minum peässän~ (vrt. hapsia)

~herkis kokko palamast ni sitä myöte häipy lämmi~ (kokkojen alkuperää)

~se häepy nii ku talaven tulle poes~ (tauti, omia parantajia)

~hiillos on jo häipymäs pois~

~toi pesä on häipynyn niin että tarttee jo panna pellik kiinni~

~valkee häipyy jo vallan kuittii, pas puita lisää~

~sauna häipyy, ettei ole enään tikuraa, seisoo vähän kauemmin~ (tikuraa

eli häkää)

~lumen häipiä~ (sataa)

~minä juaksim pakkoon aika karkua kuh häipählökseltäkin nähin sen~

(karhun, vrt. karata=paeta karhua)

~keppeetä lumeh häepäleetä viskoe, taettaa ruvetap pakastammaa~

~ei siällä ollenkam paljo öksyny, ei tulluh häiriä~ (metsäretkillä)

~iltamaväki tuli kolmen aikaan kotja, ja mää häirivysi sevvert, etten enää nukkunu~

(viinasuomen alkuvaiheita)

~täs on niih häiriintynnyk kaikki askariet kun tul vierait~ (oman

elämän luonteesta, helposti häiriintyvää)

~nuihen savotalaesten kulun taotta on kalastus tänä kesänä paljoh häeriitynnä~

(vieraat savotat, oma kalastus, vrt. vieraita asioita tukemaan lähtenyt

"suomen valtio")

~katto ettet vaan siit tiäh häirinkii siäl häis~ (häitä seuranneet viinahäät)

~se ol aika hyörinätä ja häerinätä~

~häirittymiist mie en siiläh~ (siedä, öisin)

~häirityn ylös, ku se tul kotija~

~tuloo häirithön toisten yänrauhan~ (tapojen vastaista)

~etten tyä minuu häiritte~ (mieluisat vieraat)

~sehä minnuu häiris, ko niil tyttölöil ol nii samallaist vaatteet~

(vrt. ostetut, oma eli itse tehty)

~a mie mäni varsi häntä häirihtemmää~ (käärmettä, marjoja poimiessani,

omaa eli ympäristöä huomioon ottavaa ajattelua)

~ilikeetä se om männäm makkoovoo häyrihtemmää~

~se ei tajuntata häirihe~ (päänsärky, hyväksi kääntäminen)

~ettei manalaiset, n ettei net tuota häiritte lehemiä, piätä methään niitä ja~

(metsässä lehmiä pidättävät manalaiset)

~kaikenlaisii piskijä sitä elätetään, eihää siitä oo, ku imeisille häirijyy, 

ku se aina on räkyttämässä~ (koirien pitämisen myöhäisestä alkuperästä)

~semmonen kun oli paekkakunnalla häerijö että peto oli liikkeessä~ (karhu)

~se ol vähä mielhäiriö se likka~ (herkempi eli helpommin häiriintyvä mieli, 

vrt. lapsena kovia kokeneet)

~se häirty suunnasta ja käveli kokonhan eri maahan mihin oli alakuijhan tarkotus~

~kylläpä se tenava on häirähtyny, kun se tuollaasta teköö~

~sillon ne häirhäyt~ (eksyi, kutevat lohet)

~jalka heirähtyy polvesta~

~tiärä kuinka se miälestä häirähti, jotten muistanu~ (vrt. hairahti)

~nilkka häirähti, mutta saatto se sillä vielä marsia~

~suoni on häirähtänny~

~toihna pyhänä oli sitten sellaasta kuutamota jott em min olis minnekkään häirääntyny~ 

(tieltä, kuun ystävät)

~muh häiräänty ajatukseni taas niin, ettem muista, mitä mun piti sanoo~ (lähimuisti)

~kyl min on toi muisto nii pysynny, ettei ov viel häiräintynny yhtää~ (kaukomuisti)

~en mnää kärs sitä, et mnuu tulla häärämä kesken tyän teo~ (työrauha)

~hä hääräys unestas~ (vrt. eksyi)

~menkiäs penskat ulos, ei sua tuvas häiskii~

~ja jos huoneesee tuli häiskyy ni ovi vaa toukattii auki ja kyl häiskyt mäni ulos~

(häiskyy eli käryä, lavansaaren kieltä)

~monta kertaa tul häisky tuppaa ko vettiit hiilet uunist porolietee~

~nenustaa pit kiij ja het häeskytti~ (aivastutti, lasta)

~jopa siitä hännät häiskyy~ (jonkin loppumisesta)

~elä sie siinä häiskä kepillä, vielä sattuu kehe käymää~ (kehe käymään, vrt. vahinko)

~mittee ne nuo penskat siinä häiskäävät~

~Penti häiste ol kaunist ilma ja muutonki ni ihanaine aik~ (ilmojen mukaan

pidetyt omat pyhät)

~pihhaan tehtiil lehtimajoja häisten~ (häihin)

~sae häestyy~ (häistyy, laantuu)

~kuha se nyt häestäiksee tuulemasta ni lähetää~

~mut eikö se nyt ikkäänkää häestäävys satamasta~ (sadekesät, merkit ilmassa)

~se ol niih häiträkkä kuatummaav vaikka siivet ol~ (veneessä)

~lunta häityilee~ (sataa hiljalleen)

~saas nyt nähäj joko pouvvat loppu ko rupes kasvattamaan tuommosta piliveh häityvää

taivaallej ja se tahtoo ollas sateem merkki~

~minulta kun alakaa jo näkööhik häiteek~ (vanhuuden oireita)

~soo sitte nii rokuto puhheissaa ja muussa olossaa, jotta sillejjoo mittää hujetta 

eekä hävy häevettä~ (vrt. ruokoton, vieras puhe)

~on siellä valon häevettä vähän tuolla taevaan rannalla~

~kuuseh häiveniä~ (naavaa, haivenia)

~kyl tänäpäin tulloo kuuma päivä, ei pilve häiventä, eikä taija tuultakaa tulla~

(kesä!)

~vesi tahtoo juasta ja häiventää niin ettei tahlon nählä~ (silmävaivojen oireita)

~pittiähä täs jottai häiverehtiä henkiesä pitimiks~

~ku sää tos haakeloit nii monta lajii hommaa nii kattos ettes sää tekis häiverii~

(vrt. haaveria, työ kerrallaan)

~pojat olivat lähtenee ossailemaan, osasi ne vaikka olivat häeverryksissä~

(salaman lyötyä lähelle, osata=osata kotiin)

~häiveryä siellä, tuolla taivahalla merem päällä~ (ohutta pilveä)

~een mie tyärtäni päästäny niin raskhaasseen paikhaan piiaksi ku vielä oon 

niin häiveröinen ja heikko veristhään~ (vieraalta elämältä suojaaminen,

piiat=naispuolisia orjia)

~eihän se asia siltä tullum mitenkään esitetyks, joka on semmonen häiviä luonnoltaa, 

ettei tohis suutaa aukasta~ (esittämättä jääneet suomalaisten asiat,

vrt. vieraiden asioita hoitava "suomen valtio")

~kyll eijj out tuo hattu ennee hyvih häivi~ (häävi)

~sehän se kalansualis tyyten loppuu tästä lammista, kun sei ollut häivin hyvvee ennenkää~

(vrt. kalaton)

~kevväälä pietääl lampiloessa häevijä, vappaam pannaan siima ja siihen kookku ja täky, 

vapa pannaar rantaäpräällev vähän koholle~ (koukkupyydys)

~se siä voor rantahäivillä pyysi~

~som melekeen kaliu, siä tää joku karvahäivilä~

~sillä keenom myö saemma sem poejjaj jälestämmyh häevytetyksi, kun narrasimma sen 

tulitikkuja pihasta hakemaaj ja sillä aekoo pötkimmä mehtään~ (viekkaat tytöt)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)