~se män häiviä kahtomaa~ (syöttionki joka sidottiin järven pohjaan iskettyyn vaajaan
ja jätettiin kellumaan yöksi kohon varaan)
~se oli häevä se lanka jonka nennään syötti heitettiin~
~häevä~ (heinästä tehty silmukka jolla pyydettiin haukia rantakaislikosta)
~onken häivä eli väkä~ (koukku, vrt. haiva)
~ne on kalan häivät~ (evät)
~onha siel viel vähä lumen häivää, pääsee viel rien kans~
~auringo ettie män pien pilve häivä~
~valohäeveä jo vähän näkkyy tuolta taevaan rannalta~
~eikä kiveh häivää näkyny~ (meressä ennen, kohdissa jotka nyt kuivaa maata)
~silimän painu unen häivään~
~ei mulla oo huut häivää koko asiasta~ (oman elämän luonteesta,
omiin juttuihin keskittymistä)
~tuo meirän nuorimmaanen on sellaanen liettakinttu, nottei siitä taas näjy huuta häivää~
(jalasjärven kieltä)
~kyl siäl valo häiväht, on ne koton~
~sinne se äet män, hävis mutkan taa, että valakone liina häeväht~ (omat eli
itse laaditut vaatteet)
~ukkone häiväsi~
~häeväkoukulla haakija, kevväällä matikkoo~
~häiväle~ (pilven hattara)
~oo nyste ihimisten koriasti kas sie häis ettei sun tähteh tuu mitee häivärikköö~
(parkanon kieltä)
~siinäpä jurosi hirvi, risupää koivikka kolisti, pärästä nairas naristi,
vasikka kintuissa kekasti, häiväs häijysti häpästi, haavas hallava haristi~
(hirvien nimiä, risupää koivikka=vanha uroshirvi, häiväs=2–3-vuotias hirvi,
haavas=1–2-vuotias hirvi)
~kul Lempi tuli, niin minä häiveennyn siinä vähä töistäni enkä keriinny keitteem
mitee ruakaa~ (häiriinnyin)
~joha se vähä päevä häevöttää~
~pääskysek ku häkkeytyy pois~ (häviää, kottaraisen tullessa pesimään)
~elähä sie siinä häkelehä~
~elähä häkelehä, kerkiit sen mahas täyttiä vähemmälläki~ (lapselle)
~mänkee puoskat tiehenny häkelehtämästä~
~työ lapset elekee häkelehtee silloin kun aikaimmeisijä on syömässä~
~meijä kissa ku on nii häkel, jotta se hyppii pöyvilleki ja on joka paikassa
piälaillaa nuuskimassa~
~kum männöö uijjessa vesi henkeen niin häkeltellöö ja männööhän se ruokaeh henkeen
ja häkeltellöö~
~oli niin kova näläkä että oekein häkeltelemällä söe~ (mausteista vanhin)
~aurinko paistaa niin kirkkaast, se häkellyttää silmät ihlan kokonah~
~mikä sulla nys semmone häkelpyäri on, ettes eres istuun kerkiä~
(oudoksutut häkeltäjät)
~tartteekos sitä nyt noin männäj ja häkeltiä, että iha henkem piälek kää~
~oikei ko häkelöityy ni ei muista mittiä~ (muistikatkot, yhteydessä tunteisiin)
~se on semmosta voiletta että kyllä se häkertelee~ (kirvelee, vrt. lievästi
myrkylliset parantavat kasvit)
~siel saunas on häkää koska siellä silmiä niin häkertää~
~häkerä päivä~ (hämärä)
~a häkki ol uunis siel, liita al ol toine ja toine kiukoan kuppeel,
sillo se jätetää tiililöist ku kiukoa tehhää~ (uunin hirsisalvoksen sisäpuoli
/ uunin alle muurattu onkalo)
~häkki~ (teeren kaha)
~kottaraine tulloo kevähel hyvi aikasee~
~kun tulen soap häkkiisäp palammaan, kahtoo puolleej ja toeseen kopran alatik~
(tuulastaja)
~sillom mää kehräsi heinähäkilliser rohtimia ko mulla piäni laps oli~
~toinem pää sormauksest kiäretä sorme ympäris ja toist veretä häkyläst läpitte~
(pellavan / hampun puhdistamiseen käytetty piikikäs työkalu)
~siin eros rohtimet ja ihot jäi kättee, rohtimet jäi häkiläm piikei~
(ihot eli aivinat)
~on toi rinnen niin täys ku häkylä~ (pääskynpesiä, rinnepääskyt)
~mie muista miu kylämummollai ko hää ol Valkjärvelt hää ol sielt
tuont häklä, hyö häkläsiit~ (pellavia, vrt. kylässä ja metsässä
asuvat mummot)
~pilivissä on semmossii häkylöetä toesinnaaj ja se vähä oavisttaa
sitä myrskym merkkii~
~ohan se tuolla yhessä koevussa semmonen häkylä, joka on käsnettyny,
se on tuulenkoura~
~vesikorte on sukkea, siinä ei olen näetä häkylöetä~ (karvakortteeseen
verrattuna)
~sienen häkylät~ (heltat)
~on se tuo lumenpinta niin häkylällä, että ei siinä liijon voi hiihtoo~
(päivän sulattama ja uudestaan jäätynyt lumi)
~hää o luonnostaa häklä, häklähtellöö millo miskii työs~ (oman luonteen
mukaan eläminen, vrt. luonnetta vastaan, jälkimmäinen johtaa henkisiin
sairauksiin)
~se häklä ko mihi tulluo, ni toisil ei uo suuvuoruu~ (suun vuoroa)
~ne oli semmosia häkyläesiä niinkun nuo männyn kävyt~ (isot rakeet)
~sehän oli kylymännä syksyllä märkeä moata, semmoseksi häkyläeseksi jäe se pinta,
sanottiin että on niim paha roustanne~ (puolangan kieltä)
~niistä häkläntappuroesta tulloo rouvimpata kuetta~
~ne olis ollup pellovak kerkeempiäkik ko n olis kohta häkilöitty~
(pellavat, lihtaamisen jälkeen)
~se täsä häkisi ja hökisi~ (savusta mustuneen katon maalaamista,
oma tuli, vieraat maalit)
~koetteleppas häkittee nuo juopot meiltä pois, eihää tämä mikä juoppoin pesä ou~
(oma eli juopoton koti)
~meinas ruveta sitä asijoa jo selittämmeä mut myö ruvettii sitä häkittämmeä
ja saatii sotketuks~ (oma tieto, salatietoa)
~vieläkö siellä ulkona häkitsee vai kanneksii vain~ (häkitsee=tuulee ja sataa
kuivaa lunta)
~saa kaet niitä häkiäv vaen kauvvankoon nujjel luulet pysyväm poesa~
(lasten pöydän päältä)
~nuota lapsii pitäs vähäse häkkii jot oisiit vähäse asemilloase~
~sie olet sellane häkkerö, sie et malta oikein täsmällisest tehä yhtä asjaa loppuu~
(oudoksutut piirteet, vrt. omien tapojen vastaiset)
~niihä ne on ku hämähäki kinoja mut eikös ne ilemasta tulle, mistees niitä häkkilöitä
nii paljo piisoo~ (maahan tulevat seitit, häkkilöitä=hämähäkkejä)
~kahtootenpas, ku häkkinen pyörittellöö heinäkarhoja~ (häkkinen eli tuulispää)
~tappaahan ne nyt, voan ennen vanhaa ei soanut häkkistä tappoa~ (hämähäkkiä)
~häkkinen kulkoo monen emuulla, sillä sit ei soa ikään tappoa~ (kulkee monen
emuulla, vrt. toteemit / kuolleiden henget)
~päisä oli häkkipajut vihtavaululla kiinni~ (heinähäkin päissä)
~häkki siinä vastaaj ja tek vastakynttä~ (häkki=kinasi, väitti)
~häkkyseehä se un semmosen lapslauman kansak eleen niin pienessä tuvassa~
(vrt. kodassa, suurperheiden myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä)
~niihä se ol ku häkkylä ikeä~ (sudenkorento)
~tuo se häkkyrä ja se käsvars mie käyn pellavoita ketriämiä~
(häkkyrä ja käsivarsi, omilta kuulostavia kehräimiä)
~mitälai puun häkkyrä lie tarttunt jalkahei ko olin kanttui~ (vrt. kanttu vei)
~sehän tekköö semmosia pyörteitä ja häkkyröetä~ (verkkoonsa, hämähäkki,
kutomisen keksinnön antaja)
~olka hiljaa elikkä häkkä tulee~ (vrt. hakka, haltijanimiä)
~ei meitillä ollup puutetta eikä häkkälää~ (omasta luonnosta eläneet,
vrt. oman luonnon tuhonneet "omistajat", vastakohtia)
~sille tuli semmonen häkkäpyäräkkä kun tuli kaukaisia viaraita ilman tiätämäti~
(omat ja vieraat)
~tuulaallakin ne kuluk ja tervaksija palo häkkärissä~ (tuulaskourassa)
~lujaa häkkäristöö ettei meina läpi päästä~ (tiheikköä)
~tuoha se häkkärä, että saes tuon sukkalangan kerijä~ (häkkärä
eli kerinpuu)
~häkkärätä tehäk kuvatteli~ (jalkineiden oksikasta kuivatuspuuta, kuvatella)
~s on silloo häkkärät ylähäppäi~ (kasvava kuu)
~se kelta on sellai mukava häkkärä nii ko riiskiheinäkii~ (keltalieko)
~jokuu hyvim piem männyn häkkärä on~
~puussa semmonen häkkärä~ (tuulenkoura)
~tuuli vei häkkärät poes auringon eestä~
~pientä piliven häkkärätä~
~tää on nii häkkärä, ain miu helmoissai~ (lapsi)
~häkkärä~ (sumu)
~nousoo semmoesta pohjakasvia, semmoesta häkkäräheinee, sillon ku lahnat ol liikkeessä~
(järvitietäjät)
~häkkäräpilivie semmosija häkkäröetä pikkusija pilivijä~
~se kasvaa semmosta häkkäräpäestä nurmee se aho~
~nää om pieniä, mut ne sitte häkkäröetyy~ (haaroittuu, härkinheinät)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)
