~laskuja~

~ei ois uskonuj jotta mokomasta asijasta tuollane häly tuloo~

~hällyytti Oulusta sotaväjee~ (poliisi nivalaan, "puolustusvoimien"

todellisesta tarkoituksesta, puolustaa valtaa pitäviä suomalaisten 

kansannousuja vastaan, "suomen valtio")

~siihen se lähtö sittä hällääty ettee siitä tullukkaa mittää~ 

(hällääty eli jäi)

~katoppa miten se taas hälläösi mielestä vaekka ihan kielellä pyörii~

~mittee ne nuo tytöt illalla tuvassa sähläs kun sieltä semmonen häläkkä kuulu~

(elämän ääniä)

~kyl siin on nii häläkkö ihmine jot kerkijeä joka paikkoa~

~ne toeset koettel häläköllätäj jotta ei saesis sus kiini~ 

(susisilla oltaessa, omat leikit)

~kyllä ne hämmeestä on suvum puhunna~ (olleen, konginkangas)

~hämehevvisa~ (luja visapuu, koivun rungossa)

~kum metässä alakaa eksyän niin stä hämertyy niin että luulee pohojosta eteläksi 

ja etelää pohojoseksi~ (päivä pelastaa)

~no aamusiil se kajostelliijaa, ku jo vähä hämertää~

~o nii hemjäs pilves~

~oli simmost pimjään hämjää siin ehtoon erel~

~kun ov vähän hämmeetä~ (hämärää, tuulastetaan syksyllä)

~ei kuul ei näe enemät ko hämhäk~ (enempää, silmäkäs eläjä)

~sil on sisu ko hämähäkil~

~ei soa tappoa hämähäkkii, kuoluo äitiinä~

~himosa on hiiressää halusa hämähäkissää~

~hiir hiirtä vettää, hämähäkki kontijjoo~ (vetää kontiota, pidetään vahvana)

~elä tapah hämähäkkie~

~ja nehän sanoit että ei olep pouasta taikaa kun ei ole hämhääkiv verkkoa heinässä~

(taikaa=tietoa, varmuutta)

~hämhäkim pesästä taijothaan, ku hämhäkki vettää heinällalvan kiini ja siinä 

om pojat, sillon on heinä täysi~

~kun hämähäkin mestoaa, niin mestoaa kaikki lykyt~

~mänpäs hämillee, ku tottuuve sanon~

~älä hämmeennytä toista kuh se selittee asijoo~ (päälle puhumisesta)

~hämmentelen nyv vielä hiljaksee ettee otap pohjaa~

~hämmenteli ja vello selevän asian aevan sekasin~

~kouhottelloo ja hämmentellöö hiiliä~

~pittää hämmennellä nuoita kekäleitä ko pallaat näät kaik yhes nurkas~

~on niim palijo väkiä että tässä mennee kaekki hämmennykseen~

(vierat väkijoukot, oman elämän vastakohtaa)

~nii pölästy lapsparka ja hätähyis, et män tykkänää hämmennyksii, 

ei muuta saant sanotuks ko rääkäis kovast~ (turvallisen kasvupaikan

varmistaminen, vrt. hullujen ja juoppojen asuttamat kaupungit, 

vastakohtia)

~no elä nyt soatat toesta hämmennyksii~

~kun sinä unneutit hämmennyksen niin keitto palo pohojaan~

~se o ripiä mänemeä, s ei rikkoi hämmeny~

~leppee pit hämmenteek kovasti ettei se piässy hyytymää~ (leppee eli verta)

~sinnep pantiir rysäverkko sitte aina verkko kerrallaaj ja, hämmennettii sitä sielä paasa~

(värjäyspadassa, missäpä värjätty ennen rautapatoja)

~hämmennä tuota hutturyyteä~ (puuropataa)

~siit ne hiilet hämmennettih ja annettih hiipuu~

~anna se uuni hiljaksee hämmetä, hämmerryksessä om mukava istahtaa~

~alah hämmetäk keittua, ettee pohojau~ (pohjaa, pala pohjaan)

~leivänteossa oli vasituinen saavi ja hierimellä sitä hämmettiin~

~tählet om mukavia kun ne välistäh hämmenee ja taas tuikkasee~ (tähtien ystävät)

~että se hämmenee poies~ (pois mielestä, puhumalla asia)

~kun on ilma vähä hämmeetä niin hauki rupee tuleen~ (uistimeen)

~hämmikki~ (kudontavirhe)

~kyl sen sylämmes ol jotain vierrijä tekoja, men ihan hämmillien kun sanon sen vasten naamaa~

(vai yllättyi suorasukaisuudesta) 

~tää elämä männöö iha hämminkiks~ (vieras elämä=heikentää ja sekoittaa mieltä, 

oma elämä=vahvistaa ja rauhoittaa mieltä)

~joutuin verkot hämmiöön, siellä lahanat liikkuu~ (hämmiöön=tuulen sekoittamaan 

matalikkoon)

~ei hämmähillikat mitääm myrkyllisiä om mutta ei niitä kai kukaan oikeen syäräkseen 

kokoo mitä nyv vesat maistelee~ (lillukat)

~hämmänhillukoissa on nääks luukin sisällä~

~en kyllä hämmäile, olkhoon kuka hyänsä~ (terve ja sairas itsetunto,

sairas=tekee liian itsevarmaksi / epävarmaksi, keskitie)

~eihän sitä saa olla hämmästyksisä ouvossakham paikasa~ (saapas, hämmästely

=omaa oppimista)

~tään jälkee minnuu ennää tuskin mikkää hämmästyttää~ (kaiken nähneet,

tuntematon asia luonnossa)

~säekäöttää äkkinäesellä uutisella~ (omat ja vieraat uutiset,

jatkuva pahasta kertominen=levittää pahoja ajatuksia, mikä toki

pahisten ("journalistit") tarkoituskin, inhoavat kaikkea hyvää ja puhdasta)

~minä oikein hämmästyin sitä ketun rääkkymistä~ (iin ketut, vrt. revot)

~jokka hämmästy niin se tahto sitte haitatas se änkkäämine~ (änkyttäminen, 

yhteydessä tunteisiin)

~hämmähytäs välillä vähä vellipattaa, ettei se pala pohjaan~

~mäne lämmi läpösehhein, häkä häivy hämpsyhein~ (loihtivat naiset

nuotiolla istuessaan)

~käveltii iltahämpsyssä~

~joulu erel ei ol ko kaks hämy yhdes~

~ehtoolla ei oltu lainkaav valkeella pihatosa, hämmyyv vanhaan aikaan 

askareet ehtoolla tehtii~

~minä kävelin kivehen tuala pimiänhämys~ (ihminen=päiväeläin)

~kuh hämy tuli niin sirkka rupes laulaar ritkuttelleen~ (öisin laulavat sirkat)

~mie vielä mään kotiin päivä hämyssä~ (päivän matka)

~siinnä juuri aamuhämyssä lähti tästä hihtamhan ennen ku päivä kerkes valijeta~

(aikaisin lähteminen, lyhyet talvipäivät)

~ei viäl viit juur valkkia otta, piretä ny hiuka hämy~ (pitää hämyä)

~tuo lumi on semmosta kevyttä hämyä~

~piretä ny vähä hämyaikka~

~tuaram puit ja vet tuppa, ne o hämyaskari~ (hämy askareita, iltaa ennen)

~mennä toho Lainan tyyjö hämyhyssy~ (tyyjö eli tykö)

~mennää pitää hämyhyssyy~ (viettämään hämyn aikaa)

~pian on taas syksyn hämyilmat elessä~ 

~sillo ol hämyne ehtokaus~

~varahimpa nyj jo tulookih hämyystä~ (varahimpa eli aiemmin)

~pilettiin hämyjuhlaa kotonaki päivän loppues~ (omat juhlat, jokaisella

perheellä omansa)

~hämykorro~ (koppakuoriainen)

~miähet tleeva metäst kotti ko hämyttä, sillom panna hämylist pöyttä ja 

he istuvas syämä~ (metsän miehet)

~mukulil se hämylyry aika oli hauska, ko karasivap pimiäs tuas~

(karasivat eli juoksivat)

~elekkee männäl lapset pihalle, tulloo hämyläessii~ (henkiolentoja)

~hämynaama~ (vrt. hamu, tummaihoiset haamut)

~hämynhöttösillä~ (hämärää pitämässä)

~istukseltiin ehtoisilla naapurim pirtissä, hämympyhhää pitämässä ja 

kessuja poltekselemassa~ (omat kessut=omista heinistä)

~illalla istuttiij ja pilettii hämympyhiä~ (omat pyhät)

~hämynsuus ne vasta tulivat~ (kosijat, vrt. päivän matkan päästä)

~hämypääskyne~ (tervapääsky)

~se hämyrä on tulevan talavel lum ja ku kahtoo mitem paksun näkösest 

sitä hämyrätä näkyy tulee paksuluminen talav tahikka vähälumine~

(linnunradasta ennustamista)

~sem minoon laettannum merkille, että jos linnurrata on syksyllä 

kohastee hämyräenen tulee sateinen alakutalav, mutta jossoon kirkas 

keskeltää, on kesktalav seisovija ilemoja~ (hämyräenen=sumuinen)

~minn oon niih hämysilemä että en neä ettäälle~ (lähi ja kaukonäkö)

~ei meillä hämytellä sano äijä~ (pidetä hämyä, tapojen paikallisuudesta)

~ei hualitan nyv viä ottaav valkeeta, hämytellääv vähä~ (hämyt,

hämyn ystävät)

~ja mihee se poikaki karas sil aikaa ko me äiti kans vähä heitimme hämytolloo~

(vietimme hämyä)

~istuttii hämytolloo~

~kyl sitä täytty ehtoks otta, ku ruppe jo hämyttämä~ (ottaa ehtooksi)

~ko rupes ehtoolla hiuka hämyttämmään ni se meni päin seiniä vaikkei silmisä 

mittääv vikkaa olluk kattella~ (päivänäkö ja pimeänäkö, eri asioita)

~siinä juuri hämyttäissä lähin hihtamhan~ (hiihtämään, aamuhämärässä)

~mutta sittek ku alkaa tulheen näin että alkaa vähänki hämyttämhään se, se loppuu~ 

(siian lippoaminen koskesta, syksyllä)

~pikkusen hämysi päevä~

~se alko hyvij jo hämyämhän~ (hämärtymään, vai valkenemaan)

~taisi tulla hämytunnin pito etehen, kup pihalla ei näje ja sisälläkään ei oo 

niin suurta tekemistä~ (tunti, vrt. hämyn aika)

~ei täsä viä valkeeta tarvita, piretääh hämytuntia ja jutellaan~

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)