~se hämmäinty huvireisulla ihav vieraaseen sakkiin~ (vieraat huvireissut,
omat uhrit)
~sinä otit pahast sen katalankan, että se lankavyht hämäinty tollaseks~
(katalankan)
~kui mie siel hämähysin nii, jot en tahtont kottii osata~ (vrt. hämääntyä)
~meinoa ihan sinne, huono ihminen hämääntyvär risukkoo~ (huono eli
metsää tuntematon, tunne metsäsi)
~kiekutas siima pahloamen ympärille, ettei se hämävynny~ (pahloamen=ongen vavan)
~hämävynnyn sev verran tuossa viiassa että mä kulji häikkii~ (harhaan,
vrt. häikkä)
~meitim pit vähä tanssia ku vanhemmat ol pois, mutta sitte ne tulkii kotijo~
(orimattilan kieltä)
~kirves hämääty mehtään niin eijjou kun tämä nyrhi jolla ei sua mitää~
(vieraiden ostokalujen luoma avuttomuus, jatkuu tänä päivänä)
~hämmähäkinhillikkä~ (lillukka)
~hämmähäkinhöyteet~ (langat)
~pienet leikkuokset esteä hämähäki kino~ (estää vuotamasta)
~ku tuli hämähäkinkinoja~ (maahan, verkkoja)
~hämhäkinkupula on naarashämhäkil̆lä iso~ (pussi)
~hämähäkinnuora~ (lanka)
~hämhäkirriimu on hyä vaikka mille haavalle~ (riimu eli verkko)
~kain ne semmosia tomupesiä on ne hämmähäkinseikat~ (seikat eli verkot)
~hämmähäkinseitti tukahuttaa verevvuaron haavasa~
~konn ei verensanat auttanu lyätii hämmähäkinsiimaa päälle~ (haavaan)
~hämähäkivverkko on se loaja, erittäen sitten kinoja, niitä pienie~
(verkot ja kinot)
~älä särje hämhäkin verkkoa tullee hämähäkki yöllä ja tekkee pesän sulle korvhan~
(pyhinä pidetyt eläimet, vrt. haltijoiden hahmot)
~minä olin kyllä tuala Oksikorves aivan hämäännyksis em meinannu osata enää pois
millään opilla~ (oikeat korvet)
~minnoun niin hämmäännyksissä kun en arvoo kumpko tie lie paremp kulukee~
(teiden paljous)
~joskus se niin hämäsee kummasti, että ei löyvä kapinetta, vaikka ei se juuri
hukassakaan ole, on vain ison nokan kaiheessa~
~ol sellane hämäkkä kuu paiste, jottei oikei näht~
~mutta jos se ol hämällinen ni sillon ol pyrynej ja ryöppynen talav~ (linnunrata,
hämärä / utuinen)
~vyyht se onkin nim paha suorittava kun se pahast peäsii hämälle~ (sekaisin)
~kaikil oo heijä must puales, sano hämäläine maariankala~ (kampelaa)
~tuumaa kuh hämäläänen pitkähän~
~sattu semmoissii kessii veskessii, ne on silloh hämäläisem pouvvat~ (vesi
eli sadekesät)
~hämäläiset ja manolaiset, ne on samat~ (henkiolentojen nimiä)
~hämäläine~ (hämähäkki)
~taitaa tulla hyvä vuosi kun hilloja tullee paljon kun nuot hämäläisekki löytävät
niin paljon~ (hämäläiset eli lapset, sanan alkuperää)
~minon aina koittanu päivännävöllä tehelä askareeni ettei tartte sitte
ehtoohämänteellä lähtee mihkee~ (parkanon kieltä)
~sitä ruukathin alakaa ennen nuotan vethon kun alako yöt hämärenemhän~
~iltahämäriköl laskettiim mäkkie isol reslariellä ja välil käytii linilöi syömäs~
(bliniä, laskiaistapojen vieraasta alkuperästä, kaikki "kalenteripyhät" vierasta
alkuperää, omat laskiaiset=perhekohtaisia, kelien mukaan, tunteen mukaan)
~siinä hämärikössä se jo kahmo moata~ (kohmetti, syksyllä)
~ne hyppeli siinä ja rykälehti hämärikössä~ (metsäkanat, pyyt vai riekot)
~hämärikko ku oli illal ennenku valkee otettii siis mäntii tilal ja mam haasto
tapahuksii ja kaaskoi~ (kaskuja)
~istutaa hämärikkuu pimiässä~ (istua hämärikköä)
~se ol se hämärikö pitämine jot ei pantu viel tulta~ (pitää hämärikköä)
~käin hämäriköl päiviä uotelles~ (aamulla)
~myöhä talvel päivän iel otetua aina hämärikkyy~ (päivän edellä, aamulla)
~no tuleha huomeniltaan sit tänne tiijustammaa, hämärikköaikaan~
~hämärrellän ne alakaa illat tästäpuoleen~ (syksyllä)
~taivas o menny niin paksusse pilve et pakka valla hämärtymä~ (tod)
~ei enä iltakaan hämärry~ (kesäkuussa)
~jos hittaastikkik kuletta, niin te utta ennen illaa hämärtymistä perillä~
(omat matkat)
~skamman aijaksi hämärty~ (kaamoksen, vierailta maistuvat äänteet,
vrt. kaamos=aamos)
~mie sai sellase tälli piähäin jot mualima alko hämärtyy~
~illal ko alko hämärtää myö pantii tulet uuniloihe ja piettii sellast hämärähetkee~
(hämärän pitäminen, tulella ja ilman)
~alakoa se jo tähä aikaah hämärteäv vaikkei myö vielä ollav valuu pijetty~
(valuu eli valkeaa)
~pilvesä se ov vahvasa ku nuin hopusti hämärtää~
~siis noisooki jo hämärtämmää ku päivä ol luojaam mänt~ (luojaan menevä
päivä, vrt. luoteeseen, luojahengen luokse)
~ilta se jo tulloo kun kuusen latva hämärtää~ (omat kellot)
~sitte raekas ilima kun on niin ei niinkkääh hämärräp paljo silmiä~ (kosteaan
ilmaan verrattuna, vrt. kylmä ilma, omia parantajia)
~kävellessä rupes piätä vieppoomaa ja hämärs silemiä~ (pyörryttämään)
~se ranta on nii ettäällä, että ee kuv vähäh hämärtää~ (rantasalmi, omat meret)
~sitt oh hämärä maassa, ennen ko sit mies kotih tulee~
~ei se hämärält häntä taitu~ (jatkuvasta hämärästä)
~meä käy tuoho hämärälle, hämäreä makoamoa~ (lemin kieltä, tuntuu omalta)
~lähr siin hämäris kottit tulema, älä jät ittiäs pimiäks~ (hämärästä pimeään)
~kun oli pimiän hämäräs mennyp paljahij jaloon käymähäm pihalla, oli kärmes mennys
sej jalaam päällyytti~ (käärmeiden oikeasta luonteesta, puremat=hölmöjen
ihmisten syytä)
~aamulla meilläkiin alko ne läksiäiset, siit illahhämärissä häätalloo~
(häät=taikamenot, siirtyminen yhdestä paikasta / elämänvaiheesta toiseen)
~läheteä siit oamhämäris mänemeä niet iltahämäris olloa peril~
(päivän matka)
~hämärissä läks, mitehhän kerinnööm perille ennenkun tappoo pilekkopimmee~
(vrt. tapaa, tappaa)
~se on paras lähtä vast hämäröisä lipolle, jos aikoopi kaloja saaha~
(kaloja lippoamaan)
~hämärällä se kala ottaa parraete~
~ain kuka minkän uuven koaskun, ties ni se tul, sinne koaskuumoa, pimjä hämäris~
(uunin pankolle)
~oli jo aeka kolokko ilta kun hämärree alako ollaj jo ilta niin siinä tulen teij
ja siinä yötä olttiin~ (syksyisellä kalamatkalla)
~taetoa siellä jo aurinko lasketa, koska noev veteä hämäräks~
~pimmeempänä aekana saatt ollap päeväsyvännäev vähää hämärä~
~aena joulu aekaa vähä niinku oes näkö hämärämpätä~ (vrt. vieraat ruuat, viina,
sokeri, oman talven vastaan ottamisen vastakohtaa)
~se oh hämärätä, soapko se sen totteommaa~ (toteutumaan, käydä toteen)
~minä muistelen niin kun hämärätä unta~
~mun rippikouluvuos on hämärän peitossa~ (vrt. nuoria hyväksikäyttäneet papit,
saatana=yksi kristittyjen pääjumalista, miten kyseinen kaksimielisten
(hullujen) uskonto voi olla laillista keskitietä kulkevien suomalaisten maassa,
erokirkosta.fi)
~oltii vähä hämäräaikaa ennenku valkiet otetaa~
~pietään hämärähetkee, pimmeen pyhhee~ (pimeän pyhää,
omat pyhät=jokaisella omat)
~ei oteta viäläkä valkeeta ko piretään pikkasen aikaa hämärähyrryä~
~piretään tässä hämärähyryä~ (vrt. hyrylä)
~hämärähyssym miähe leväs, sit ruvetti ehtotöihi~ (vrt. metsästä tulleet)
~mennääs karraamaa hämärähyssyy~ (karraamaa eli juoksemaan,
liikkeen aikaa)
~istutaa hämärähyssyä kun suu on viisas pimeissäkii~ (istumisen aikaa)
~käyveäs tuoho uuni kupielle penkille pitkällennä, ja moatoa vähä hämärähyssyä~
(makaamisen aikaa, oikea suomalaisuus=erilaisuutta)
~täytyy pitää vähän hämärähöllöö, ku ei nää enää tota saavia uurtaa~
(vrt. höllätä)
~olemme täsä olleev vaan näin hämärähörhösillä~
~kuv vähän aikaa istuttii hämärähörösillä niin silmäkkim meni umpeen~
~lähetää hämäräkuhjissa käymää siellä~
~hämäräluama~ (hämärän aikaan veetty ensimmäinen apaja, siikanuotalla)
~mie tulen siit hämäränaikoh~ (omat ajanmääreet)
~istutaa täs nyt hämäränhyssyä, nii ollaa kaik yhtä korreit~ (yhtä koreita,
yhenvertaisuus)
~pirettiih hämäränhöröö~
~se Eetu men kattuon sit Maria hämäränkähmäs~
~mehtämiehet tulloot hämäräkähmäs kottii~
~ol jo niin hämäränmyterätä, etten soanna selevee, olko se tulija akkane
eläjä vae miehenpuol~ (tervon kieltä)
~iltasella tuossa hämäränsuussa lähettään verkot laskemmaan järvveen~
~on nin mukava istua hämärässä ja viettää hämäräpyhää~ (pienet eli
suuret ilot)
~kyl meä lähe kotii, osoaham meä teän matka kävellä hämäräpäissäkii~
~männiäh hämäräsyssylle~ (kyläilemään hämärällä)
~myö maattii vähä hämäräunta~ (nukuttiin hämäriköllä)
~lupas männäh hämäröittemiän, kun oh hyviä aikaa~ (hämäröittemään,
kyläilemään)
~syksylkii ku hämäröitii tuolviisii ni siit laulettii virsii ulkomuistist~
(omat virret, omasta tahdosta opitut, omista asioista kertovat,
vrt. vieraat virret, pakottamalla opetetut, vieraista asioista kertovat)
~ei o päivä pitkä ku nyt jo hämäröip~
~se on siihin alle puolen päivän semmosta hämystä ja ko se siitä taittuu se
taas hämäröipi vyöhön saakka~ (lyhyet talvipäivät, rovaniemi)
~syksy sitä taas vain tuloo, kun nuo ehtookki oj jo niin kauhiasti hämärööntyny~
~ei kerkii päivä valeta, ku jo uuvestai rupiip hämäröitymää~
~mulla on ollu ikäsäh hyvä näkö van nyt hämäröetyy~
~kyl se jo syksyy päin kääntyy ko rupjaat yöt hämäröittämää~
~ilta mättijää pääle, ko jo hämäröittää~ (vrt. mättää)
~usijammallapa se pakkaa viimistähän tuossa viijenkymmenen korvilla hämästää
nävönpuolta, ja hiijaapa kuulovaki~ (vanhuuden oireita)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)
