~laskuja~

~van minä aattelin, et minuva hämmee, et vaikka kuinka käytät sitä lipevätä kieltäs~

(vieraat lipeäkielet)

~se tavallaan sitteh hämäs sitä että lintu ei käsittäny että sielä on se permi sielä 

sisällä~ (permi eli ansa, vrt. permalaiset)

~kerran eokko kyssyy vähän niinkun viekastellen elih hämäten~ (sadussa)

~sen riivatun vihelijäinenkö minut sitte hämäs, ko en sitä hoksannu~

(omat voimasanat)

~se tyttö oli vähä hämännyn nuin naamansa~ (peittänyt huivilla,

vrt. hiusten pitäminen pyhinä, vrt. vieraat kankaat, joka ainut asia esitettyä

monimutkaisempaa, vierasta ja omaa, yhteen kietoutuneita vaikutuksia,

tapojen sekamelskaa, hyvänä mittapuuna voi pitää sitä että henkinen perinne

muuttuu satoja ellei tuhansia vuosia materialistista hitaammin)

~älä sinä hämeä meitin välijämmen~

~hämiä koko homman, kun soittaa suutasaj ja puhuu ennen aikaatasa~ (hämää, 

taikasanastoa)

~ja ku ne kalat ol sev verkoh hämänny, koko päivä sit suorittii~

~ku loimi on musta ja kure punane, nii loimi hämää sen punasen sitte vähä~

(hämää eli himmentää, vrt. hämärtyä)

~on ihme, kun oli suojaa, ettei se hämänny ja sulattannu sit lunta pois~

~aurinko hämäs silemät~

~hää ol iha hämähyksiis, öksy ommaa metsää~ (vrt. hämmentyä)

~koittelivat hämäyttee jotten ois arvannut assiita~

~se tuo pimmee hämmäytti ja sotki etten nähnä eis~

~meinaskos se tuomosella teolhaan sinut oikein tosishaan hämhäyttää~

~mikäs tuola nuin hämhään siintää~ (hämärästi)

~kuuvesti hämhään kuulu ukkonen~ (vrt. kaukaa)

~mäntii ojan yltekki ku koetettii hämäännyttiä koerua jäliltämme~

(irti pidetyt koirat, vrt. vangitut, luonnottomiin asioihin ei

löydy luonnollisia ratkaisuja)

~pilvisel ilmal hämäännyttää nii helpost~ (eksyttää)

~jos uuttavuotta vaste ol himmeitä tähtiä ja taevas vähäh hämössä~ 

(tähdistä ennustaminen)

~yhtenä ehtoona pimiähämöös~ (pimeän hämyssä)

~se semmoisestih hämöttää, se ei valakasek~ (pilven takaa, kuu)

~jos kuu ol kehässä, renkaeta hämötti siinä ympärillä~

~soar vähä usval läpi hämöttää~

~järvellä soaret kaokoa hämöttää~

~menkää ny kaikin kolomen kun jo hämöttääki niin ette sitte niinkää pelekää~

(menkää yhdessä, lapsille)

~mitä siihen asiaan sivullinen tulloo hängertämmää~

~oks miul rikka silmäs ku sitä silviisii hänkertää ja hämärtää~ 

~mikä häikkö miun silmiä hänkertiä~ (silmävaivat)

~näil lämpimällä se tua tuuli hängää~ (kiertelee)

~seäskie hänhättää~

~on kelekkee ilima jottei itikatkaak korvissa hänisek~ (kelkkee eli kuulas)

~se niin hienostih hänisöö itikka~

~kutokoa pois se kankoanna ja viekeä tellit pois tuvast, ne on nii hänkelät siin, 

ei ne mahu siin olemoa~ (kangaspuiden myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä,

vrt. vanhemmat kutomiskeinot)

~hieka kans ole hänkint niitä~ (loismatoja, syömällä hiekkaa)

~ei piäp poikoa hänkiä, se o opiks~ (kieltää poikaa veistämästä, 

vaikka roskaa lattiaa, oma oppiminen, kumpuaa omasta tahdosta, 

vrt. mannejen vieraaseen pakottaminen, "skoulut")

~mite häntä nyt vierasta lasta käyt hänkimää~ (kieltelemään,

toisten asioihin puuttumisesta)

~ei sitä tarvii koko aekoo hänkiä kylläpä lähtöö kun kerkiää~ (omaa

elämää, hidasta, luonnollista, tunteisiin ja omaan tahtoon perustuvaa)

~näytti sellaisel sen hänkkyräl~ (sudenkorento)

~se kasvaa semmoeseks kovaks hänkkyräks~ (peltohatikka)

~kyl niis vähä merkkii onkii niis pilvehhänkkäröis ja kouris, mihkä kohlalle 

niit rupiaa kasaantuu sielt se rupiaa tuulee~ (hänkkärät ja kourat)

~hänkkärä~ (vaatteiden kuivatusteline, vrt. oksikas puu)

~mikä hänklä lienyökii koko ihmine, ko ylet aikua hänkliä ihmisiin asjois 

ko mikäkii säklä~ (vieraat piirteet)

~minun pisteä niv vihaksen se Aini, kun seo aina hänkleämässä ja sähleämässä 

meijjä iltamahommissaki~ (vihaksi pistävät ihmiset, omien tapojen

vastaiset)

~älä hänklää tähän, pysy omissa töissäs~

~veiväthä ne pienii tyttölöi opettelemaa mut eihä ne muuta ko hänksättiit 

vastuksin~ (pakolla opettamisesta, skoulut=ihmisyyden, luonnon ja elämän 

vastaisia, taustalla paljon pahaa, voitteko poistaa)

~toisinua ko naiset ollua er mieltä toisiisa kans ni siin käyp hänksätys 

ja pärpätys nii jot viimisel kukkua ei kuule mitä toine sannuo~

~Vappo ei suvaitsis lapsii leikkilöi, hiä hänkyy ja hönkyy lapsil~

(lapsuuden eli aitouden ja luonnollisuuden pois kitkeminen lapsista, 

skoulujen sairaasta alkuperästä)

~jos se ois ruvent hänkäisemeä häne soalistoa ettei ois huomenn eneä nii soantkoa~

(kalansaaliin näyttäminen)

~hyvin kuumma ilima vaikka tuul hänkässööhän tuota vähäj jotta ei niin kuummaks 

piäsek~ (suvituulet, ystäviä)

~kun loemi on musta ja kuve punanen niin se hänkäsee että ei niin punaselta näötä~

(pyhiä värejä)

~mehtsika hänkäsöö vähän iliman muutteen seutuun~ (ilman muuttuessa, mäyrä)

~hänkäsöö silimiä ulukona, ei taho kärsiä katella~ (keväällä)

~paremp seu oma tönö vaikka pienemppii, ni eijou toisillee hänkänkänkkänä~

(oma oma=oma rauha, ei liity omistamiseen)

~niihä sie olet ku hänni ku kulet ain miun peräs mihi mie vaa mänen~ 

(pienemmälle lapselle)

~siin oh hänttiih hälinä, missä hänni syötänneen~ (jäätä ylittämään

lähtenyt hänninen susista varoittaneelle, suden sukuja)

~hännike~ (pyydyksen nuora)

~tua sualla tuppas tuleen aina niitä hännikkeitä~ (maitohorsmia)

~suveh hännikkä~

~hännikkä, sitä nimeä mie vähän kammon~ (suden nimeä)

~kalanhännikköö kuottii ja, samallain neljääl~ (niidellä, kalanpyrstöistä

kudontaa)

~taisin olla hännimmäinen~ (viimeinen, suden heimon kieltä)

~hänninkäinen~ (puupistiäinen, vaapsahainen)

~älä siin hännittel mnuu~ (seuraa)

~rupees sinä häntymiä tekeen~ (nuoria joilla kivekset sidottiin 

nuotan paulaan)

~ennev vanhaan niissä ol oikeet hamppuset hännykkeet~ (jänislangoissa,

vrt. hampun myöhäinen alkuperä, ennen vanhaan=50-100 vuotta sitten)

~hännykäs~ (susi)

~ohtiainen elikkä hännys~ (rysän tai katiskan johdeaita)

~hännystem muaham päi~ (laitettiin katiska)

~kauan se Matti sitä Liisaa hännystelikin, jos se viimen sen sitten sai~

(seuraili, tapaili)

~sii heh hännystik kauva aikka~ (tapaili, seurusteli)

~sitä Iitoohan se kuulu hännystävän, van siitä nähen voipi suaha näppilöitään 

nuolla~

~hännystiv viipottaa hyvinnii ettääler rysästä~

~hännystin~ (osa jolla rihmanen sidotaan lintuansan selkosimeen)

~siitä läks muallem päen sitomaan hännystinaetoo~ (johdeverkkoa, 

liistekatiskaan)

~verkot ol laskettu hännäkkäil lahuka suuhu~ (peräkkäin, pienen lahden)

~niit ol pitkä joukko peräs hännäkkäisii haukam poikasii~

(oikea luonto=oikeat havainnot)

~sörppiröijyt ol ens lyhkäsii ja vyölliisii, ja siit tul vasta ne hännälliiset 

sörppiröijyt~ (nopeasti muuttuneet muodit)

~Erkkihän se om meijä hännähuippu~ (kuopus)

~sinä out nyt se hännän huippu~ (viimeiseksi tulleelle)

~tulek kissa kiikuttamoa, nappoak käpäläl laitoa, hännähurri silmäm peälle, 

et laps nukkuat taitoa~ (tuutulauluja)

~hännänkalkku~ (perässä kulkija, vrt. naarassuden nimet)

~soon sellaanen herraan hännänkantaja sekin~ (herrojen hännystelijät,

vrt. "virkamiehet", mannet luoneet suomeen systeemin missä alimman luonteen 

omaavat käyttävät ylintä valtaa, kuvottavaa)

~sehän on nyv vasta hännännäyttö~ (lumisade, vrt. myrskyn alku)

~ethä sinä piäsek ku hännämpiästä perseeseen~ (omat mitat)

~minä vähä epäälen notta se on silakkaa valesta päästä hännän tutkamehe~

(silkkaa valhetta, kuortaneen kieltä)

~sej jäi tommone hännäntöppö sit, kun ei se lähtenyp pois~ (pojan muuttuessa 

sudesta ihmiseksi, omat sadut)

~tässä sitä tarvihteisi sitä hännättömän rasvoo~ (ihottumaan)

~elekee myötääsä hännätä siinä ovessa, kun tupa jiähtyy~ (lapsille)

~parratoin miäs on ninko hännätöi hevone~

~lapset juoksevat pyhäpäevät kuu hännättömät suet~ (vieraat pyhäpäivät,

omat lapset)

~jopa niitä lähti hännättömijä tulemaan~ (valheita)

~tuo Pekka soon nuissa puhheishaan aivan päätön ja hännätön~

~noi lapset hänskeä tuota voatetta ja jalinta nin etteihä sitä soam misteä 

piisoamaa~ (sysmän kieltä)

~nuori ja tervem mies viittii pysytelläh häntimäisenä~ (paheksuen-ko)

~itek kuhin ne käöpi eillusmiessä ja häntimäenev viimeksi eillimäeseksi~ 

(hanhiparvessa)

~nuotassa on harvukset, ne on häntimäeset~ (harvat verkot)

~Jussi on häntimys, sehä hyppeä selekää enne ku haisteloo~ (liian innokkaat

miehet)

~kyl semse ova hyvi häntirkäissi, ko ovap pitkäp persse~ (pistiäiset)

~älä pak mnum päräsän ikä häntirkäine~ (pyhärannan kieltä)

~ku kuulokih hänträä, nii näist ku hieroo, nii paranee~ (korvan takaa,

omat konstit)

~tukithaan ne hänträs koku kalanpyyrön, kun nii rupes oleh jok täytynäh~

(omat elinkeinot tuhonneet vieraat)

~kyl sun viäl kelpaa, mut hännäs ku toi vanhempa flikka menee kouluu, 

kukas sit kattoo piänempii~ (omia perheitä heikentävät "skoulut", 

lasten "kouluttaminen" vieraiden orjiksi, mannesuomi=kaikessa oikean

suomalaisuuden vastakohtaa, voitteko lopettaa)

~jänes siin on häntsiny hyppiä~

~Anttiip pivarteli sitä tyttyä vae hännyksi jäe~

~häntykäinen~ (siitin)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)