~otiks sä häntyrim mukaan tänä aamuna, vaim meinaaks sa telatav vaan etureen kans~
(häntyrin eli takareen)
~sin oot sellaanen häntyri jotta aina sä oot mun hännähnäni kiinni~ (laihian kieltä)
~mutta taas oli häntyrit mun kannollani~ (sudet, oikeat metsät=täynnä elämää)
~selkäpuuks sanottiin sitä, ku linnumpaula pantiim mettäsä kii, se häntyri pantiin kiis
siähen selkäpuuhun~
~häntyri~ (rysämäisen patopyydyksen / lanan perävitsa)
~tavasta lehemät rupes häntyröömhän kun oli paljo parmoja~ (hyppimään, vieraaseen
ympäristöön tuodut lehmät, laillistettua eläinrääkkäystä)
~keurihäntyrät~ (kekrin aikaan liikkuvat henget joille lämmitettiin sauna
ja jätettiin ruokaa, vrt. hännäkkäät eläimet)
~kärme ot hännä suuhusas, en tierä jost kaikki lai mut seeki ol kyy~
~se pani kettu karhun panheen hentensa aventho~ (kettu ja karhu, eläinsadut)
~teppo tehrää siija hännäst ja vanhoist perunist~ (teppo eli kalakeitto)
~ja hauki häntäänsäv vaah heilahutti~
~ne ko olliit pystys pää maas ni räystämel ol se häntä, ne olliit monta metrii pitkii~
(viimeiset jättikalat, sammet)
~kalloo ku syöp hännästä jälellem päen nii ei janota~
~hännäp purtut toisilta kojamilta~ (koiraslohilta, kutuaikana)
~valkone raaka poikittaisi hännäs~ (raita, räystäspääskyllä)
~halla hanhen hännän alla talvi jouttenen takana~ (omat vuodenvaihteet,
talvivuosi ja kesävuosi)
~sillä on saksikki oikeen hännässä~ (haarapääskyllä)
~seh häntä vapissoo paljo yhtteem malliin kuv västäräkin~ (leppälinnun)
~hiä ain sitä vakkoo myötem männöö ja häilyttellöö häntäjääsen~ (västäräkki)
~se män hänteese syömää~ (kotivävyksi menneestä miehestä, paheksutaan
=pidetään vieraana tapana)
~istuos siinä, että routa lähtöö hännästännö~ (uunin pankolle nostetuille pihalla
kylmettyneille lapsille)
~punahäntä mettijäenen teki mättääm peällep pesäsä~ (mättäissä pesivät mettijäiset,
vrt. keltahäntä)
~mikä on suvella suussa, se on suvella hännässä~ (sanonta)
~minä ajattelin että tuon hännissä sitä tänä yönä kukkuu van ei kuitenkaa~
(karhun kohdatessani, oikea vaara=karhut tappaneet vieraat)
~nythän se oli aoto jo häntääsä ottaas sinut, suuri aoto örnäsi niin oli viijäh hännässä,
viepi se jos vaem meet tielle~ (ja vieraiden ajamat autot)
~kangas on hännällään~ (luomisen ja loimen letittämisen jälkeen)
~sopiihaa ne tehläk kaik hännillek kankaht, se ko siit puih panee~ (panee puihin,
vrt. kangaspuut)
~kään seh häntä nurin, siäll on viäl kaloi~ (rysän häntä)
~kivet alapuolellen suuhuj ja häntään~ (mertaan)
~se alko Palokorveh hännästä ja meni Kiihonnevaan~
~siinä ov virranhäntä, ku virta alkaa jotenki loppua~ (häntä eli pää)
~Komovaara hännässähän om pirttiki~
~siittä katkeaa Simovaaran häntä poikki~
~ohkaine häntä sihem piilii~ (piilii eli nuoleen)
~häntä~ (sulasta tehty uistimen viehe)
~hännät~ (kalapadon aidat, joen molemmin puolin)
~kyllä nyt tulee kova pakkaanen, kun otavan häntä on pohojoosta kohore~
(hännäkäs olento)
~Petronkoskel lammakossa on niih hävitö akavvirta että häntä ei lähes siitä
kun kuatamalla~ (vrt. petran koski)
~minä olil Lahanakoskella hännillä~ (juhannuksen aikoihin, vrt. kesäkudut,
juhannuksen taustalla omia asioita)
~viimoine häntä se kestikii kohi kauva~ (lämpimänä syksynä, lehdet puussa)
~ol ne peäheät, sitte sitä ol sitä jäläkihänteä~ (useita päiviä, häissä,
häiden taianomainen / rituaalinen luonne=tuntuu omalta, elostelu ja
ördääminen=tuntuu vieraalta)
~kyl seeki flikpark men huano miähe hänttä, valla jua ja krekkaloitte~
(huonot miehet, vrt. vieraat)
~munkim pakotettin seittemäv vanhast tonnen elukkai häntä~ (navettaan,
pakottamiseen perustunut lantalaisuus, voitteko poistaa)
~ne otti tulista tuhkaa pintapäriem piällej ja, heitti hännille~ (perään)
~ei sen hännillä pysy kun mänii nin kovasti ja kerkii joka punaseen~
(kerkii punaseen)
~meinasinhaan miä ne pojat viälä siint tappeluksest lakih mut miä heitin
hännälleh koko asjan ja aattelin että olkah~ (vieraat lait, vrt. rahasta
poliiseja ja tuomareita teeskentelevät mannet, voitteko poistaa)
~sil asjal ei ol päät ei hänttä~
~se meni häntä suarana notta vitikko kahaji~
~siälä se tua poika jo painaa häntä pitkällä niin palio kuk kerkiää~
(vrt. sisätiloissa kituvat poikalapset, kärsivät vankeudessa ("skoulut")
tyttöjä enemmän)
~sil ol ko hiilet hännäs karkuu männes~
~häelää ku olis tul hännässä~
~näky vua yks hännä hujjaos ku män~
~se mennöö semmosta vitakkata ettei häntä persettä tappoa~
~sin se sopi, hännä ja tuule vällii koko juttu~ (perätön asia)
~joha se ihminen on seitsemäm pehol läviten häntään vetänt~ (pahan tekijästä,
seitsemän=voi viitata omaan, yhdeksän=eurooppalaisten taikalukuja,
omat luvut eivät jatku yhdeksään)
~ko om piän laps, ei pääs joka paikka~
~ny om pakkanen hännällänsä~ (lopuillaan, lauhtumisen jälkeen)
~siel se joukos heiluu päänä häntänä~
~seh hännäm minkä se saap, sen se pitää syksyn keväin~ (ihminen tapansa)
~nyt se o häntä solmes, nuttua peälle, nuoroa vyölle~ (pidoissa, loppuvirren jälkeen,
häiden kaltainen rituaali)
~musta on huomisen häntä~ (tuntematon, tulevasta)
~on sillä kitka hännässä, ku aena pittää männäj ja männä~
~akka sieltä tul nil luipassa hännin~ (nolona)
~jälistähän sen näki, että häntäheikki siit oli yöllä kulukenu~ (susi)
~yhtenä talavena vei häntäheikki meijjän koiran, tappo ja söi sen~ (koirien
myöhäisestä alkuperästä, kaukana kotoaan)
~Pohjajoen syömmoalla kuuluu häntäheikki juoksennelleen, minne päen hän lie sieltä
aekautunu~ (koirien ystävät=alkujaan susien ystäviä)
~häntäheikki~ (sudenkorento)
~häntäheinä~ (timotei)
~ol kuuropäessä se tuul, ni se heilu niim~ (kuuropäät)
~tulek kissa kiikuttamoa, panek käpälät laitoa, häntähurri silmäm peälle,
et laps nukkuat taitoa~ (tuutulauluja)
~Tiina heetti Pekah hännästää eikä Pekka oot Tiinoo sen koommin häntäellyt~
(omat erot, eivät kaipaa "viranomaisten" maksullista vahvistusta)
~lasketan tähä nyk kol verkko häntäsi~ (peräkkäin)
~häntäkaski~ (kalapadon tukipuu)
~häntäkirra~ (lapintiira)
~häntäkoho~ (lohiverkon koho)
~häntäköyvvestä kans kiilataaj jos sattuu rysä menneev vinnoon ku se venneestä paiskataa~
(rysän perästä kohoon tuleva köysi)
~sit myären s oon Kaisa kulken häntälalva maassa kon se Matti sen jätti~
(uutta matoa koukkuun, toivossa on hyvä elää)
~häntälevy~ (riu´uista tehty kalapadon osa)
~häntäloketti~ (hännän kohta vuodassa)
~ootetaan ja painetaan kiveä, ku häntämiehiä ei vielä näykkään tulevaksi~
(painetaan kiveä, vrt. puuta)
~kun otetham paistip pois, jää siihe häntämuru~ (ristiluiden seutuun,
paistit=paistilihat)
~ota se tasaperseine häntäniekka kattila~
~aukastiin häntänuara ku kojettiij ja verettiin siittä verkko oikoseen~
(talviverkkoa koettaessa)
~häntäperse~ (puupistiäinen)
~häntäperä luot~ (hännällä varustettu nuoli, vieraita merkityksiä
saaneet omat sanat, vrt. luoti=nuolen kärki)
~kissa sae mykräv vae heitti häntäpuolen syömätä~ (omat myyrät,
vieraat kissat)
~painimpuussa suksenkäret painettih, häntäpuol sai ollam missä lystäs~
~nii monta vuotta juostii häntäpäntäsil ettei luult ero ennää käyvä laatuu
ei mitekää~
~häntärusto on selekäruovoj ja pyrstöv välissä~ (kalassa)
~häntäryssät menivät jo alas, lasku on lopussa~ (tukinlasku,
vieraat työt=vieraat tekijät)
~se ei oltkaa mikkää herroi häntäräkki~ (itsenäinen suomi, ei "herroja" kaipaa,
voitteko poistua)
~häntäräkki~ (västäräkki)
~vediks siähee köydepäähää händäsolmu ettei se pääs pärkymää~ (purkautumaan)
~poisha ne häntäsulat ottoat ja siivet~ (metsosta, kaikki käytetään)
~häntäsusisilla~ (juostiin pitkänä letkana, etummaisen yrittäessä saada jonon
viimeistä kiinni)
~sitä ei tiijjjäv vaekka os jottaeh häntätaotia suana~ (sukupuolitautia)
~meillä ei oteta isoista kaloista ku pää ja selkäruato ja se häntätupsu~
~ruatinotavan häntätähti om pohjantähti~ (vrt. lapin otavan,
otava=tähtikuvio)
~häntätäht~ (pyrstötähti)
~oli silmäkki ja piän häntätöppäki~ (sammakonpojalla)
~häntävaaja~ (lohipadon kannatinpuu)
~häntävannek~ (rysässä)
~jos laps on kova äitens pereä, äilel on häntävästäräkki~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)
