~laskuja~

~se pitää saajah häyhtyäj jonki aikaa~ (sauna, vrt. hiipua, siityä)

~laasesta uuni, siin oj jo hiilet häyhtynny~ (lakaise tuhkat)

~Helemi ja Tyyne ne männä häyhys marjassa aina eelläpäi~ (toisten edellä,

vrt. tapoja vastaan)

~siällä on ilma nin häylässä~ (usvaisena)

~hauk o raatelevainen kala, se häöläse särjenki miälelläs~

~puu häylää tuulen käes~ (haulaa, tuulen kädessä)

~ilema oh häömmeenä, ei tiijät tullookko siitä pouta elis sae~

~pimmeeh häömy~ (hämy)

~tuloo häirithön toisten yänrauhan~ (häirikkösuomen alkuvaiheita)

~ei ollu häyryä koskaan eikä käynyp pää kippeeks~ (savusaunassa)

~siithän se häyry tuli ettei ollu valkee tarpeeks hiipunu~ (häyry eli häkä)

~sit paiskama lööly niim pal vaa et tul simmost häyry ja kuumut~ 

(halikon kieltä)

~se on niih häyryssä tuas taevaam pintae, että luulis, että tulloo siitä tuas vähä saettae~

(taivaan pinta)

~siell on semmosta sumuh häyryä~

~nousoo ylös häyryt~ (kosteasta maasta, vrt. höyryt)

~häyryne huane~ (höyrynen vai häkäinen)

~se ol mahala aikankii sellaista häyryistä ja sateista~ (mahlan aikaan, 

omat ajat, vieraat kuut)

~kyl siitä sajet tulee, ku taevas on nin häyrynen~

~se se häöräötti vaen se puna kun hyö työnti rannasta irti~ (veneen, 

kosken alainen puna eli pyörre)

~Anni kun keittee häyräätti, niin siinäpä ei vanahenna~ (mennyt kauaa)

~mänyö nii häyskiäst poikki~ (kuivunut paju)

~ei sollu häysy eikä tuulikko, soli aikanen ihminen, työntekijä rohki hyvä~

(oma rohkeus eli ahkeruus, vieraat ahkeruudesta hyötyjät)

~jos oikei verskilteä ottoa ja käyp sitomoa, sillo ne häysähtelyöt poikki~ 

(tuoreet juuret, liotettuihin verrattuna)

~teäkii nii meheveä et teä tirroa vettä, ei okkoa nii kuivoa et häysähtäis poikki~

(vakan juuri, tirraa vettä)

~lumi on täl kertaa nii häytää et helpost siit läpi menee~ (pehmeää)

~ei siitä näkyny huuta häätä, vaikka me kattelimma joka paikasta~ (huuta häätä, 

vilaustakaan)

~mun sisareni sen hääaterjan sit valmisti~ (omat häät, pieniä, omien kesken)

~em minä muuraista välittäny, jos sitä häätelemähär rupijaa~ (välittänyt muurahaisista,

elävät omaa elämäänsä)

~hääemännääl kouhta~ (annettiin lahjaksi, nuttu, morsiamen puolesta,

vrt. jollekin haltijalle, lahjaperinne yksi pahimmin vääristyneistä asioista,

alkuperäinen perinne mukaan annettuja tavaroita ja haltijoiden hyvittelemistä)

~kul lähettiiv viemään tuomisija, pitoevväetä pittoi, sanottii että hiäevväetä viijjää~

(tuomisia eli pitoeväitä eli hääeväitä)

~hiäjyvek~ (hääväki, myös hiähyvek)

~tuli kuuma kuh häähättää~ (koiralle)

~mees saattaan nuita hääkorreita joen yli~ (häihin pukeutuneita)

~myö ommii aikojaa käveltii tietä myötä, ni sillo ko tetr hääksäht pehost lentoo~

(pehost eli puskasta)

~tulee sare ko pilven hääle maannuttaa taivaan rantaa~ (hääle=ohut pilvi, maannuttaa

=vetää pilveen, pilvet=ylisen maa)

~rautamuurahaiset on häälentheelä~ (häälennolla, parvessa lentäessään)

~se tuli niiv vikevää, sellaanee häälevä pilivi~ (vikevää=nopeasti, vrt. luonnenimi viki)

~suluhanen kuul kääneen heäliitoillaan~

~kyllä ne käö heäliitoilla tuumimassa häestä~ (sopimassa häiden ajankohtaa)

~ihan tommosta heellettä on taivaar rannalla ku on niin kuuma~ (huh hellettä)

~pilve häällett oli vähä auringom päällä~

~tonne kavon pualelle näkyy kasvattelevan pilven häälteitä, mahtaako tulla saleilma~

(kavon eli kaakon, vrt. kako, kadota)

~on tuo keitol liem jo hiältymällen, ei ouh hyvvee ennee~ (jäähtyneen keiton liemi)

~tuo voe on heältynyt tuossa päevämpaesteessa ei sitä soatas syyvä~

~myä ollah jo nii häältynnehii, ei meittii enääh kukaah hual~ (ei pidä tuijottaa 

liikaa omaan ulkonäköön, ystävyys=ei tunne ikää)

~kalja niin hiälty tuossa puolikossa~ (väljähtyi)

~se pittää het syyvvä, se eij ooh hyvvee jos se hiältyy~ (perunakukko)

~elä tuo niin tulisena, anna vähän hiältyä~

~niilttäe oj jo hiältynnä se rakkaus, ei niistä yhtä tullunna~ (yhdeksi 

tekevä rakkaus, kukaan ei sovi yhteen, ihmiset tulevat yhteen, yhenlaisiksi, 

ei välttämättä pelkästään hyvä asia)

~mees kattohoj joko se saunampesä oo häältyny~ (jäähtynyt, hiipunut)

~suoja tuloo, ku hiilet nuon nopiaa häältyy~ (hiilistä ennustaminen)

~min ol piänkii kipejä aamul, mut siksie se sentäh häälty taas~

(pääkivut, oireita muista vaivoista, niska / hartiat yleisin)

~ne pilvet häälty pois, eikä siint mitään saletta tullu~

~anttaa tuon vähäh heältyy kehnoko sinne savun sekkaan telläötyy~

(savun hälvetä, pielisjärven kielellä)

~öylönki ol nih heältävä helle että hyveä se sajev voan tek~ (tod)

~rupes nin heältämään, kun olin niin kuumassa löylyssä~ (vrt. helteellä

saunojat, tuntuu väärältä)

~oikee syvämmestä heälteä~ (väsyttää, ukonilman edellä)

~tuul häälyttele puit~

~mä häälyttelil lasta~ (liikuttelin, kätkyessä)

~mää häälytiv vaku ettei se huuttais niin kauhiast~ (vauva)

~kyl ne lapset tahtova semssi häälyväissi olla, ei ne oikke paikallas pysy~

(vrt. paikalleen pakottaminen, "skoulut", puhdasta vasurimeininkiä,

onko "suomen valtion" johdossa yhtään oikeakätistä)

~kyl mnä stä kivi hiuka hääläti, mutt em mnä nosta jaksan~ 

(parempi jättää paikalleen, alla eläinten / hyönteisten pesiä)

~venati selkän ja ny o nin kippi eten uskal häälättäkkä~

(venäytin, mistä kohtaa)

~lapset heäleät toas ettei ot tolkkuakoa~ (tolkuton ikä)

~sinähän sutena täsä hääläät~ (hääläät sutena, l=r)

~älä tuosa sutena häälää~ (omat koirat, eläneet lähellä ihmisiä)

~kun kurottin taas stä paitakankast, oli niist keskimäsist kure ja hääläyksist loimi~

(hääläyksistä=hienoimmista rohtimista)

~veljenin ei hääläyttäny jalkaas ja se parani~ (liikuttanut, 

kipsejä edeltäneet keinot)

~siel Anttila häis ol kaikkii kylliks, mut ei olt oikijua hiämeininkii~

(kaikki paitsi oikea meininki, kuvaa hyvin "valtavirran" elämää,

järkevämpi elämä=valita asiat joista oikeasti pitää / saa voimaa)

~tuo ukko yritti minuva heämijä~ (lääppiä, katsomisen ja koskemisen erosta,

katsoakin voi monella tapaa, omaa katsomista vaikea huomata)

~mieste eessä heämyilöö naenen~ (keimailee, tekee vastoin tapoja)

~toistalo lapset ko rännäivät tuppaa häämätöksissää, jot myö nähtii karhu~

(kivennavan kieltä)

~lapset olliit iha heämätöksisseä, ko humalikkoat käivät kartanol tappelemmoa~

(omaa elämää häiritsevät humalaiset, voitteko poistaa)

~mettä häämötti vähä siä kaukana~

~siältä puittev välistä sen kylkee vähäh häämöttää~ (omat asuinpaikat)

~kuu hiämöttää piliven takkoo~

~kuukih häämötti muutaman kerran pilivel läpi, vaekka lunta sato~ 

(lunta=pilvinen päivä)

~kum päivä rupes häämöthö~

~oitis kum päivä rupes häämöttään~ (mentiin saunaan, aamulla)

~siit aamusil aloin jot vähä häämötti~ (päivä, työt)

~päevän kajjuo tuolla taevaan rannalla jo vähän heämöttää~

~häänaist kaik morsiime vaattehii männiit levittämmää aita orrelle ja lukkiit 

jot mite paljo ol~ (vaatteiden valmistus kilpailuiksi muuttuneet häät)

~eikä tääl ollu mittä muut häämpaikka~ (kuin palvelustalon sali,

sisällä pidettyjen häiden vieraasta alkuperästä, häätavat kuulostavat

paremmilta kun niitä ajattelee pihassa / metsässä, omien jumalten silmien alla)

~koirill oh häämpito~ (kiimassa ollessaan, sanan alkuperää)

~toesena päevänä sitä vasta erottii poes hiäpaekalta~ (hääpaikalta, 

vrt. vanhemmat ulkohäät, elokuu, lämpimät syysillat, ei sääskiä, syötävää 

ja juotavaa)

~ilone hetk sanos vanh piik ko hääpari näk~ (toisten onnesta iloitseminen,

vrt. kadehtiminen, vastakohtia)

~ne isot hääpilot, ne om paremmij jo loppunu~ (isot eli vieraat häät, 

omien vastakohdat)

~ei sen tarvihten niih heäppöstä ollak kuhan om puikkoa~ (polttopuiksi)

~ku jonku hääpäävän oikken kovi sata nin tlee riitanen taik rikas pari~

(vrt. veen / sateen pitäminen lasten antajana)

~jos hääpäivänä sattaa, tullee pahasopunem parikunta~ (vasurien ennustuksia, 

näkevät pahaa kaikessa, haluavat nähdä, valinta)

~hääpöytäh istues sulhaisen pit varoo, ettei morsiain pääs istumah takinliäpehel~

(häätaikoja)

~teil ol hyvät häärijät häis, ko kaik män mukavaast~ (hää-rijät, häissä

=paljon hääräämistä)

~sit on niih hommaa ja häärinää ettei tahro ehtii syämää~ (omaa elämää)

~kova muija on sev vuaks häärimää~ (kova hääräämään, omia hyveitä)

~se on niir riatas jott aiva häärii ja häilyy~ (lapsi, rietas eli vilkas)

~niitähän ain tässäkih häärii täss ympäriil niim paljo~ (lokkeja,

omat asuinpaikat, vrt. eläimettömät kaupungit)

~tuuli paraiku hääri pyöri, et tiijjä mittä sanno~ (mitä sanoo, mistä tuulee)

~siinä jumala jyrisi ni hänenko löi siiz juoksentelema ja häärimä~ (jumala

eli ukkonen, inkerin kielellä, inkeri ja viro=suomalaisten henkinen koti)

~verkku kääritti häärköhö~ (kudontatelineeseen)

~viimäs yä on ollu yäpakane, kosk aamul ol härmet maas~ (härmää)

~kai siit jo tullee talvi, kon puutkin on niin lyäny härmeeseen~

~puul lehet oltii vähäisen härmees~ (vrt. harmaa)

~kyl ilm pia lämppy kost satta härmet ales~ (siidettä, alijäähtynyttä vettä)

~lumehärmettä sataa~

~näyttää ninkon tua kauvempana satas, mutte se saretta o se on semmosta utua 

taikka pouran härmettä~ (poudan härmettä)

~taivahall om pilveh härmehii~ (hattaroita)

~unen härmeessä~ (kevyessä unessa)

~koskela häärtää, sill on varmast pesä tässä lähellä~ (koskelo, kaartelee)

~suuret hääryt, tiidä pulmat tullot~ (hääryt eli häät eli pulmat)

~pienestähän ne mukana hääräili~ (lapset, omaa oppimista)

~ku pal valvoo ja on oikei hääräinnyksih, nii sithän om maattava monta yätä, 

ennen ko sit virkejäks tulee~ (unen määrä=vakio)

~häihe al on hiäräjäist pyhä al on pyöräjäist~ (häät ja pyhät,

molempien takaa voi löytää omaa)

~tosa on aitam päärysä kottaraistem pesä ja siinä n on häärännyn näinä päivinä kovasti~

(omat kotieläimet)

~luullaan tulevam pahat ilmak kur revontulet hyvin kirkkaasti häärää~

(kuka luulee, vrt. kaiken näkeminen pahana)

~hä ol se jo tyttönä olles hääräny sem poja~ (nuorena lapsen saaneet)

~mää häärävysin niin etten ennää unta saanu~ (heräsin kesken unien)

~ja katteli äitensäh hääröötä~ (lapsi istui, kaikki hyvin)

~söivät koko heäsakki yhöstä vaista~ (vanhempien häätapojen jäänteitä,

tarkoitettu pienelle joukolle)

~hääsaunaan~ (hääpäivän aamuna, morsian)

~hääsauna~ (häiden vastaisena päivänä, kummankin kylpiessä kotonaan)

~ään men häässin ko siäl kylmäs tuules jouru olema~ (käheäksi)

~mull on niin kova yskä, jotta moon aiva hääsillä~ (ääni käheänä)

~minun on ääni ihan hääsi ku on niin kolokko yskä~ 

~syksypualeen enempi pilettiin niitä häitä~ (syyshäät, vrt. talvi)

~laps tul ajallaa mut häät myöhästyit~ :)

~häät plaathim pitääm morsiamen kotona~ (naisen suku=heimo)

~hiät piettiin suluhasen koissa~ (vrt. molempien, ei kummankaan)

~koirat ulvoo sillon kun niil on häät~ (ulvomahäät, kuulostaa vanhemmalta)

~kettu ruppee häitääv viettämmää~ (maaliskuussa, vrt. ketun heimo)

~siinä sitä oltiin koppalasa häisä~ (vrt. koppelon häissä, 

asian mennessä toisin)

~pittiit hirmust pitkät lorut, siit männiit häätalloo~ (oudoksutut

häätavat, vrt. vierainta kansanosaa edustavat talolliset)

~häättämällä se hylkeempoika pitää~ (hengittää, läähättämällä)

~ei heätuvas tanssiniet, männiit toisie tuppoa tanssimoa~

(vrt. toiseen paikkaan, sisältä pihalle)

~kyllä me häävymmä neuvua hakkee~ (häätyä=täytyä, vastenmielistä itsenäisille)

~ne hääty jäähäs sinne yöksi~ (häävieraat, hääty=täytyi jäädä)

~että häätyy olla utelias~

~eikhän hääy ottaa evhäät mukhan~ (täydy ottaa)

~häätyy ottaa avojalon näim paisthela~ (kittilän avojalkaiset)

~oli soshela häätynyk kulkemhaa~ (karhu, sohjossa)

~häyme pessä huonhe~ (täytyy pestä, kuiva tila)

~met häyyimä rukattaa että saima päänsuojaa ja niim met rakensima rannale 

tuom pikku pirtin~ (rukattaa=pitää kiirettä, omat rakennusaineet

=hajoavat luonnostaan, vrt. vasureiden "rakennusluvat")

~jokka hääty palavelukseen, köyhistä mökkeistä~ (tytöt, palvelujen suomi

=palvelijoiden suomi, mannekakkaa, itsenäisyyden vastakohtaa)

~pesä o häätyny jo valla mustaks~ (hiillos)

~kur rupes vähä häätyyv valkee niim miähet meni hakeen katajia ja taas 

tuli aika liekka~ (urjalan kieltä)

~saje ko nuin häkkää etelä taivahan~ (vetää pilveen)

~lappalaiset on sitte hääjetty pois~ (oikeiden suomalaisten korvaaminen 

paskanhajuisilla läskiposkilla, (f)rantsila)

~em mää voik kattoo, ko aurinko häätää silmiin~

~siel saunas o nii häätävä kuuma löyly, et tahtoo iha tukehtuu~

~häätöä hiihomma ja saimma hirven~ (sallan hirvenhiihtäjät, häätöä=täytyi,

nälän hätä)

~ylkämiähel laitetaan häävaatteet~

~omakutoset häävaattehet meitill ol~ (ennen häissä)

~tule jotta häävelä simmost köykäst lunt~

~enne se ol sellaene hiäveröene mutta nyt se on jo jolistummaa päen~

(vrt. joli=maa, maan antama pyöreys)

~ei toi meilänkääm poika nih häävi lukkeen oh~ (vrt. hyvä monessa muussa,

lukeminen=viimeinen asia jota tulisi opettaa, ei mitään omaa)

~ei se häävi tarvi olla joka toisen moittii~ 

~luuleeko se sen häävimpi olevan ko muutkhan~ (tasavertaisuus)

~piikkilöis on näät häävilöi jottei kala pääse karkuu~ (väkäsiä, atraimessa)

~s on kuuspiikkinen arina ja siin on nokassa häävit että sen ku pistää ni se pyssyy~ 

(atrain, metallia=lainasana)

~ei siellä voeh heävii istuakkaa~ (pihalla, autojen mennessä ohi,

omat ja vieraat asuinpaikat, vastakohtia)

~silloen kun se kuuloo, ee soal liikkuo yhtää eikä heäviih hengitteä~

(metson soitimella)

~jos se oikei kovast tuuluo, ninku monta kertoa om myrskynt, ei sinne oikei 

heävil lähekkeä~ (järvelle)

~em minä häävinen ollu, em minä vielä olluv viittä vuotta~

~pienet ahavener ruoput ei ne uh häävisiä kaloja~

~häävistis sitä ei aena syöty, hyvä kum muikumpäetä oli~ (posion muikut, mikä järvi)

~häävisti nokka ulettu hellas syrijää, ko jo täyty auttaa äitii~ (vrt. sai,

pakottaminen ja opastaminen)

~eroilta sol sillon kun ne heäväk eris~ (hääväki erosi toisistaan, vrt. kahden 

hääjoukon kohtaaminen ja eroaminen metsässä, kaikesta voi saada omaa / omempaa,

ainoa 100% oma=itse keksitty)

~hääväkkee olliit ne mitkä tulliit häihe leivän ja lihan kans, toivat leipää 

ja lihhaa kuostiiks~ (lahjaksi)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)