~laskuja~

~sattu oleh höltiämmäst kiinni~ (lohi verkossa)

~jos se höltiäl heität nin pohjoaha se mänyö~ (siiman, uistin)

~ihmine ku laihtuu vaatteet tulloot höltiäks~ (vrt. omituiset vaa´at)

~tästähän tuo juuri näky mennäh hölttäsevän~

~iso hölttänä läninki, oikia leuhotin~ (iso eli liian iso,

oikean koon tärkeydestä)

~pikku-ukkoja niitä hölttösiä~ (henkiolentojen nimiä, vrt. holtto)

~voe, minkälaene höltys tuo nuttu on~ (höltys eli höllä, väljä)

~paolat hölttyy~ (verkossa)

~sais tuo pakkane vähä höltyy~ (vrt. helle, talvi ja kesävuoden kohokohdat)

~eikö sun hampaas hölly, kup pualoja syät~ (kipeydy, puolukoita)

~arvasihhaa mije, höltöniähää se mänie piähä~ (nastolan mie-kieli,

itä ja länsi-suomen raja kulkee nastolan ja hollolan välissä)

~se on olluk koko syksyn semmosta höltöstä että~ (sohjokeliä)

~mänivät hölöveikölleh~ (suomaalle)

~ei soa toeset suunvuoroo kun tuo tuossa aena hölöventää~ (vieras puhe)

~kattelee hölväilee kaiken päivää, ja töistä ei tu mitäh~ (vieras käytös)

~vettä pittää haettool lissee Arvilla että soapi hölövätäs seästämätä~ 

(hölvätä vettä, kipeän kohdan päälle)

~se anto toisin kuuron täneäv vettä oikee hölveämällä~ (vesikuurot)

~no jo hölöväsi tuota lunta mennä yönä~

~kuham minä puunöljyssä yltä peältä hölöväyvyn nin eikö heitä luihen pakotusta~

(omien hoitojen löytäminen)

~mut ei näit meitil lapsii pahast tarvi hölvää~ (hölvää eli voidella,

oma terveyshuolto=vammojen ennalta ehkäisemistä)

~semmoiseh hölyl laskivat eikä oup peräm perree~ (vrt. hölyn pöly)

~soppiiha sitä hölyä ilimaa~

~tuol Kauhalam mettäs on oikeim pahoja hölyjä, ihlan niihim meinaa jäälä~

(kivikkoisia notkoja)

~tyhjä hölypuhe josseijjoo pontta ei pohjoo~ (oudoksutut tyhjän puhujat)

~käväsij jo vähä niinku unev virvanasa, vaan ku tuo hölysakki tuli nii heräsin~ 

(unen virvanassa)

~yhtenä talavenahan ne niitä hölys olovan~ (susia, nilsiässä)

~ei soah hölytät, että soajaan nukkua~ (yörauha)

~jo soon herkkä ku heti hölähti vesi silhmiin~ (herkkyys=noitien piirteitä,

pahinta mitä voi tehdä herkälle lapselle on laittaa tämä turtumaan kovisten 

joukkoon, "skoulut")

~miul hölähtää välistäin suu täyteen vettä~ (vatsasta, väärän ruokavalion

oireita, vatsan pahoinvointia)

~joskus saatto heti hölästä että annatko tuom minullej jos näki jottae erikoesta kuottavaa~

(kudontamallin)

~se hölähyttelie semmosia mist ei ollenkam pitäs puhuman~ (oma tieto=salatietoa,

jokaisella omanlaista, julkinen tieto=heikkoa tietoa / turhaa tietoa)

~olev vai hölö, älä semmottia puhu~ (vrt. hölösuu)

~elä oo hölö äitiis~ (äitiisi, tule äitiisi)

~ei tuos nyt eri viisasta tarvint, huomasha tuon vaik hölömpki~ (hölmömpikin)

~uot sie kans yks hölö, puottua astijan kiästiä lattijal~ (hölö eli kömpelö)

~hölöjak ol joka paikast suar~ (hölöjakku, väljä naisten pusero)

~sie et tyttö tiije, tähä asjua hölöse pölähtämmiä~ (tähän asiaan,

puhu siitä mistä tiedät)

~a hää ei tiijä ei hölö pöllöö~

~tuuloo iha hölönnää~

~sille hölösuuakalle ei kyllä pannu kuumenet tässä mökissä~ (vieraat

piirteet)

~kyllä soon niin kurja hölötes jott ei stä viitti kuunnella~ (isokyrön kieltä)

~salasetkih asijat puhuu hölöttelee~ (tekee vastoin tapoja, 

omat perheet=omat haltijat=omat salaisuudet, ei tarkoita kielteisiä asioita)

~ei salaj ja paistelee aurinko hölöttellee~ (ilmojen seisoessa, kesäkuumat)

~meen nyk kutsaamahav vähä niitä kakaroota, jotta ne hölöttimet olis hetken kiinni~

(kutsaamaan kakaroita, jalasjärvi)

~ei seh hölöttimej jutuist tiärä, mikä niis totta on~

~siinä se piika-Iitaki kaiket päivät nauraa hölöttää~ (vieras orjuus, oma nauru)

~itehhän seosil lähtennä sieltä hölöttämmääm poes saeraalasta~ (vieraat

sairaalat, oma pois lähteminen, sairaalat=vääristymä, seurausta laiskoista 

mannelääkäreistä jotka eivät jaksa kulkea potilaiden luokse)

~älä oo sellaanen hölöturpa, pirä jotakin omana tietonaski~ (ilmajoen kieltä)

~ei siihen ole uskomista, se ku laskee niin palijon hölöötä~

~ne on ihan hömmeellä jo nuo riitat~ (sulamaisillaan, järven selät)

~peän vienys semmoseksi hömelöksi~ (korkea verenpaine)

~lumi on jo hömelöä~

~jeä on hömelönä~

~on tuota pakkasen hömentä, että on niin kittee keli~ (kittee eli luistamaton)

~sattaa lumen hömentä~

~elä puhu että hömenet lentää silimiin~ (tuhkat, hiilen päältä)

~siihen se tuo lumi hömmeösi kaekki~ (suli, hupeni)

~pikkase huuliisas sissää humisoo ja hömisöö, mut ei siitä paljon kuulem mittää~

(vrt. loihtiminen, oikea noituus=erilaisuutta, jokaisella omat tapansa)

~se on niil lemmen hömmelösä, ettei se jouvak kahtohon~ (häitään touhuava)

~Ton oli niin suu hömmelöllänsä että näki ihan sen miälittelevän suuhunsaj jotaki~

(pienen lapsen kutsuminen nimellä, harvinaista, myöhäistä)

~katsoha ku hömmähellöö, jo paraht itkemää~ (lapsi)

~ehä se oekeeta naoruu ou, se suu hömmäilöö~ (kaksikuisella lapsella)

~siel taas hömmäilyö vettä, saanekhää oikei satamaa paremmikii~

(hömmäilee vettä, vrt. hommailee)

~toeset pittää huolen asijoistaan, toeset ei kun hömmeä~ (hömmää, 

vrt. haluttomuus / kyvyttömyys ajatella tulevaa)

~hömmölöt lapset pureksiit lepän kuorta~ (vrt. kuun heimon lapset)

~mite minä olin semmone hömmöne, että hukkasin avvaimen~ (virheistä oppii)

~Jenne ov vasta seittemännellätoesta vaen se uu hömppeli tyttö~ (vrt. jenni,

jenna, jenno, jennu, omien nimien piirteitä)

~em mä annakkaan nii hömppäjyttää ittiäni~ (vieraisiin luottamisesta)

~ja tyttölapsill ei olluh housuja ensinkään, ei muuta ku se hömppänä päällä~ 

(väljä mekko)

~hömpön kirjossa se Mölö-Janne on aina ollu~ (vrt. mölisijä,

henkisten vaivojen oireita)

~siit tul sellane hömpsehikkö siin pehmijääs maas herposiit kintut iha tarkkaa~

(vesiperäinen maa / puita kasvava suo)

~vastala kylyvetettii hömpsyteltii~

~ensi myö meinattii lähtii oikei suurel porukal, mut näi pieneks tiä joukko 

kuiteki hömpsäht~ (vieraat porukat, omat joukot)

~minä hömpsähin ostamaan~ (ostamaan aivopestyt, korviketoimintaa

oman elämän puutteelle)

~se ol vuan sen sortih hömpsäkek~ (eri sortin hömpsät)

~kyl sie olit aika hömpsäys, ko et tuota muistant~ (hömpsä eli hajamielinen)

~lapset vuan ite keksivät semmosen hömpsötyksen~ (esityksen, oikeus omaan

lapsuuteen)

~lapsi hömpäilyö~ (alkaa itkeä)

~laps hömpöil huulijaan se rupijaa itkemään~

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)