~se notko os semmosta höljyä ettei se oo eres mettää ottanu~ (höljyä
=kivilouhikkoa)
~oli semmosta höljyä semmosta pehemosta ettei tohtinu astua~ (nevaniitty)
~sitä saatti hölijyttääv vähä, se otti semmosel liikannon~ (ohut jää, syksyllä)
~se hölijyy niin kummasti, mutta harvon se pujottaa~ (pudottaa, neva)
~höljä syystään~ (harvasyinen, puu)
~toesellaenee hölökes se nyk käöpi koskella kuv vähällä veellä~ (tulvan aikana)
~juostah hölökentäähä nää lapset monta kertoo päevässä tätä välijä~
(lasten kesä)
~tästä venneestä taisi tullat tällej joille ison hölökevä~ (liian iso,
omat veneet=pieniä)
~voi hölökkerö, kun et nyt tuon vertoo muistana~
~hölkki~ (tuohinen suola-astia, vrt. holkki)
~ninku hölkki kissam poika~ (kissapöllö, kooltaan ja näöltään)
~hölkkikohtu~ (yönuttu)
~noapuri hölkkipoika ei muuta tie ko pahoa~ (vieraat naapurit, vieraat pahantekijät,
oikean suomen vastakohtaa)
~mie lähe tuonne hölkkyvelemää raittiiseen ilmaan~ (hölkkäämään)
~hölökkee vuaj juostal lökkäs koko matkan~
~hölökäksipä se pisti kun rupes palentamaan~ (talvella)
~järvi on iha tyyni ei kuin hölökkä vain kahta puolta vieröh~ (veneen kahta puolta,
hölkkä=aalto, maininki)
~toeselta päen tuuli käöpi ja toeselta hölökkä, sillon keäntyy sinnet tuuli josta
hölökkä käöpi~ (tuuli ja hölkkä)
~hölkkiä lähteen irki~ (irti, lepän lehdet)
~vähä korkemp kalliohölk~ (kalliohölkkä, järvessä)
~ristioallot käyväh hölökkäsivät~ (oulujärvellä)
~tämä kenkä on vielä hölö, rupijaa hölökkäsemähä~ (hieroo jalan auki,
hölö=väljä)
~älä huoli jopa se senthän alako kiehua hölökkäsemhän~ (pata)
~ei sem puhheesta saa selvää se hölkkäsem pölähtämmää~
~hänel o sellane hölkkänä peäl, ko uotteluo lasta~ (suora ja leveä pusero)
~tulenuok hänest miestä millokua, ko se on sellane hölkkänä~ (huolimaton, vilkas)
~se ei sielt kantapeäst hölkkänt yhteä~ (sopiva kenkä)
~kyllä mie olin aika hölökkö kun unoutin eväät kotiin~
~voe hölökkö~ (omat voimasanat, hauskoja)
~ne hölökköset hankas nua jalakoterät verille~ (liian suuret kengät)
~hillaem perässähän ne uu hölökyilleet pyhäsä arkisa~ (pyhät ja arjet,
omat marjat, vieraat pyhät, omat marjapyhät)
~mitäpä se mie tässä hölkyilen ja hättäilen~ (oman elämän ymmärtäneet)
~näen aamuraettiilla se ul lysti kävelläh hölökytellä~ (pienet suuret ilot)
~ni sitä ei ku ajjoa hölökyttellöö vaikka sehim mäni toisee~ (hirvi, toiseen pitäjään,
vrt. omat metsästysoikeudet)
~tanssatah hölökyttellöö~
~pientä hölökytystä m oomme vain tullu~ (pientä hölkkää)
~se hölkät niim pahaste sisukunnast, ko mä hyppäsi alas~ (sisukunnasta, vatsasta)
~sehän on kierä tie, soattaa vaekka juosten hölökästä~ (kierä eli sileä)
~em minä palijova tanssannu, vain pari peliä hölökäsin~ (vrt. spelimannet,
omat tanssit korvanneet paritanssit)
~kenneen siittä pojasta semmonen hölökäre lie tullu~ (keneen tullut, luonteiden
/ piirteiden jälleensyntyminen)
~meinasin kaattu omi kontehin ja sai nii tyhjä hölkäykse et koko sisukuntan rupes muljama~
(kontehin eli jalkoihin, sisun olinpaikasta)
~se huasttooh hölököttää puuta heinnee~
~johan nuo akat sitääh hölököttivät jotta se Anni mänis sillen Juakollen eukoksi~
(anni + jaakko = janni, yksi tapa keksiä nimiä)
~s on taas ollu sitä hänen hölököttämistähä, jossa ei perää ei keulaa ole~
~mereltä käyp sellane kylmän hölle~ (viima)
~on nii höllentynnyt toi vintti, täytys ruvetak kiristäh sit~ (vintti
=kanteleen kieli, vrt. vintillä pidetty)
~lunta tuloo oikee isoona hölleröönä~
~ku vähä aikoa kunii, ne höltenyö~ (lihakset, kunii=hieroo)
~pakkaine höltenyö~ (höllää, paukkumisen jälkeen)
~äit anna miul sitä vuapukkahöllii~ (vattuhilloa)
~sittes se valakee ja höllistyy kesäksi~ (niittyvillan pää, omat kuidut)
~niitä kiristettiin elikkä höllitettiij~ (merran nielun lankoja)
~höllis paulat ja tuohikaiset putos jalastai~ (tuohivirsut)
~mutko aikaim puljasin sen kans nii sainha mie hänet höltiämmää~ (kiinni
jääneen uistimen, luumäen kieltä)
~muuramet olliit hyyvvii, mut ne olliitkii jo keltasii höllysköi~
(vrt. hillat)
~koko sua höllys niin kovi, ete mää tahton uskaltta siit ylitte men~
(höllyvät suot, parempi jättää eläinten käyttöön)
~päräntakkasel tuulel piretä seilinkuuti hölläl~ (jalusnuorat,
purjeveneen)
~sillon kun se kuor höllällään ol~ (otettiin tuohta)
~on nii höllä toi hampahani, ei rohri purra sil~ (oma hammashuolto, aika)
~rukkasen selekämys pit suaha höllemmälle kun kämmenpuol~ (rukkasia
ommeltaessa)
~iltasil höllä, aamusil halla~ (höllä eli usva)
~pankaa kiireest tupa lämpiimää, höllää jo tulloo suust~ (höllää eli huurua)
~höllä vieröö~ (rantaan, aaltojen nimiä)
~koatuah höllähti pyllyllee~
~antaa vähä keitoj jeähtyäh höllähtee~ (vrt. höyrytä)
~se on semmoneh höllähyppönen toi likka, aina se jotakim maaham pulottaa~
(kovat aikuiset ja herkät lapset, kamala yhistelmä)
~sae siitä tulloo, niin laohan makusesti tuulla hölläelöö~ (lauhan)
~ol kylmä aamu ja hölläne~ (usvainen)
~pitää teherä höllääsiä hahtuvia, niistä on paree keherätä~ (höllääsiä=kuohkeita,
kuituja)
~tuntuu että hölläintyy nuo nuoremmat niistä vanahoista tavoista~ (vrt. vieraista
tavoista, oma=tulee itsestään, vieraaseen täytyy pakottaa / lahjoa)
~tuvasso sellanen hölläkkä ettei eteesän niäk~ (savu, huuru)
~ompas sielä kuumoa, hölläkkätä ilmassa~ (vrt. lämmöstä syntyvät väreet)
~etelätuul on niin leutoo ja hölläkkätä~
~siinä on se emäntä ni hölläluontonen taitava ihminen, ei se sunkoan kennenkeäm
mieltä pahenna~ (omilta kuulostavat emännät)
~outhan sinä oikkeeh höllämekkoor ruvenna~ (väljään mekkoon, vrt. tiukkaan)
~paa ovet kii, iha höllännää tulloo kylmää tuppaa~ (huuruna)
~suo oh hölläpohjaist saveh ast~ (höllä eli vetelä)
~mustikat lissattii hölläpurtsal~ (puisella nuijalla)
~se on nih hölläsuine sille ei passoa puhuva semmosta jotei sais koko moalima tieteä~
(jämsän kieltä)
~pas si kattoin, ettes höllää siittä köylestä~ (tammelan kieltä)
~jos höllätäis välil vähä, mä tuppan väsymä ku yhtpaino kaiveta~ (oman ja vieraan
työn erosta, vieras=pakottamiseen perustuvaa, "työpäivät")
~kyllä se sare jo pia höllää, kuj jo vähä kajastaa~
~pakkaneh höllää~
~ikkuna höllää, älä uo sen luon~ (höllää kylmää)
~meri höllä~ (lainehtii)
~alako tuultah hölläötellä~
~hölläverkko~ (kolmiosaisen lahnaverkon keskimmäinen verkko)
~oel ennen aekaan äkkeetä höllävyölinöetä tärrän~ (äkkeetä=komeita,
höllävyölinöetä=väljiä esiliinoja, tärrän=rimpsun kanssa)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)
