~laskuja~

~se o semmost hössöö se jää ettei siähe paljo luattamist ol~

(ahlaisten kieltä)

~leppä on semmosta hössöö puuta, ettei se pesäsä juur mittään lämmitä~

~lunta sataa oikee isoona hössöönä~

~hössöi ilma~ (sumuinen)

~kunne o oikeeta unta, semmosta hössöö vaaj ja painajaisia, nin on niv väsynyp päivällä~

~pit kättäsä hössön piällä saunasta tullessaan~ (teki vastoin tapoja, vai vieraita

läsnä, jolloin tapojen mukaan)

~semmonen karvahössö se koira~

~älkäi sit hössöist kiusotelko~ (hössöist eli hassua, hassahtanutta)

~se sellaim pelko on hössösyyttä~ (turhasta pelkäämisestä)

~kampoat sie tyttö peäs, ko o nii hössölleä hiukset jot ei ilkii enneä nähhä~ 

(räisälän kieltä)

~semmosta hössölunta, ei se tunnu missää~ (pehmeää vitilunta)

~ei tarvihte ruveta suotta hössöttelemään~ (moittimaan, vrt. toisten tekemisiä 

kyttäävät vieraat)

~ukko ollah hössöttellee hyvällä tuulella~ (hyvät päivät)

~lunta sattaa hössöttellee~

~sellane tuule tallaama hössötin~ (tuulen tallaama)

~täs saa hössöttää tuata askaresta koko päivän~ (vrt. pitää, oma ja vieras)

~männä hössötetty~ (eteenpäin elämässä, liikkeessä pysyminen)

~tuulla hössöttää~

~hössötäs tota last vähä ete se parusis~ (vrt. hän, vrt. haltijattomina

pidetyt pikkulapset, "hullukaiset")

~ellääh hössöttivät niin että parissa kolomessa vuojessa meni kumpasennip perintie 

sormianuolten~ (vieraat perinnöt, vieras elämä, omat perinnöt=henkistä perintöä

ja tavaroita joilla tunteellista arvoa)

~ei sillä hössötyksellä kaovvas mennä~ (oikea tekeminen)

~oel ennenaekaan vaekka minkalaisia hössötyksiä, oel höllävyölinöetä ja 

vyötäesvyölinöetä tupsuilla~ (vyölinöitä eli esiliinoja)

~siin ol jiäh höstettä~

~hiennoo lumeh höstettä~ (vrt. höyste)

~pitää voitook kengät, kun on tällainen höstekel~ (voidella, sohjokeli)

~onnis semmosta hössyö~ (pehmeää lunta)

~kantava hange peälle sato hösylunta~

~se tekköö hösyää ne työhööse nii maltittomast~ (oikea työ)

~mikä hoppu sulla on, ko hösyt tuolla lailla~ (hösyt eli hosut)

~eihän sitä oesip pienellä palakalla tullum mittääj jos oesis semmonen hösä 

ollu että aena uutta~ (ostamisen myöhäisestä alkuperästä)

~veillä vua aena pestäh hössäötettii~ (vesi vanhin)

~se ol semmosta hösölunta, se suli sievään~ (nopeasti)

~ei saa ollas sellaanen hösötes, kunne vaatteekki aiva retkottaa~ 

(vrt. retkut, retkuissa liikkujat)

~tuota hösötintä sitä saapi aina pijätellä ettei se tee jotaki aivan 

silipasemalla~ (limingan kieltä)

~ei ommoa parastaan kato tuollalaella vaen hösöttää~ (oudoksutut hössöt,

henkisten vaivojen muotoja)

~sitte kun sienet kasvoah hösöttää~ (sateisella ja lämpimällä ilmalla)

~hötelehtää lakkoomatak~ (hosuu, hutiloi, tekee vastoin tapoja)

~min en kehtoisit tuolla tavalla hötelehteek~

~eihä se sellane harva hötelö puu ko leppä mittää varrii anna~ (lämpöä)

~se on ihan pehmyttä hötelyy olt tuo lum koko viikon~

~nii män ko sammako hötelö sormii välist~ (kutu)

~kaik kulpat o konnikkaise hötelyö täys~ (kulpat eli lammikot, 

oikean luonnon aikaa)

~hötelölumi pöllyvää~ (kevyt pakkaslumi)

~aina tekköö hötelötyötä, ei tamun työtä~ (tamun eli kunnon)

~tua höyhtälumi on niin höterötä notta tuuli sitä pyryttää~ (kuortaneen kieltä)

~jo työ ootta höteröitä kun piästätte venneen mänemään~ (karttulan kieltä)

~ei semttii turhii tart siin hötistä~

~hötisee yhtä mitä, ei olep puhheissa makua mithään~ (oikea puhe)

~ne hötisi jotai~ (parantavia lukuja, vrt. hotisi)

~lumi sulaa jotta hötäjää~

~hyvimpä se alako pallaa hötisemhän tuo uuni, ei tartte tuohia lisätä~

~miul tul uottaissa sellain hötjäkkä olo~ (kylmä, vilu)

~tässon koko päevä ollunna semmone hiijjemmoene hötke~ (hiijen moinen

eli kova)

~se oli hötäkkää ja hötkettä~ (vrt. hotakkaa)

~koera juostah hötkelttää~

~elä tie nui hötkeltämällä, kun tässei tulenpalavata kiirettäkkää~

(oma eli kiireetön elämä)

~alkoa männär ruoka nii hötkiäst aloa ninku sem piteäkii~ (ummetuksen

jälkeen, tärkeää tunnistaa oireet ajoissa, vatsa=kääntyy nopeasti)

~hötki suunsa polttaa~ (hötkijä, ahmija)

~kyllä tuo Tanu syyvä hötkii~ (tekee vastoin tapoja)

~tyttö kasvaa hötkii nii jot~

~taisivat hötkiä koko jutu~ (keksiä)

~pitääkö sun oikeen alaata hötkimään mun puheellani~ (vrt. matkimaan)

~lyyvväh hötkijä~ (lehvällä, vrt. tekee taikaa)

~kyllä tuo koira on semmoneh hötky, että joka paikan se syyneä~

~joha tää uuvvishuttu o sevverra löyvvähtänä jotta kärsii syyvvä~

(jäähtynyt)

~niin tok hötkkyillöö kun sus puhtteella~ (iltaisin liikkuneet sudet,

vai aamuisin)

~mitenkäs kova tuul Mielajärvellä käypi – kyllähän ne uallot välistä 

kovastikkiih hötkyttellööt~ (ilomantsin kieltä)

~se o sattooh hötkyyttänä tuas lunta~

~siell oj jo hötkälikka joss on kokua ja näkyä~ (likasta neidoksi)

~voi hötkä, miult unohtu tultikut toise nutu taskuu~ (viipurin kieltä)

~oli sillä kova hötkä sem miehen perrään~ 

~s ov vakava ihminen, ei se turhia hötkähtele~ (vrt. vakaa)

~se toisinajon hötkähtelleepi nii kummasti~ (sydän, sydänvaivoja

=monenlaisia)

~vaikka mä panin toisenkin sukan jalkhan, niin kenkä meni notta 

hötkähti~ (laihian kieltä)

~hötkähtää moa peälle aikaisi~ (korte keväällä)

~mie hötkähi ja mäni nii herevää unnee~

~laps synt että hötkäht~ (luotu syntymään)

~sylämmen hötkähti~ (säikähdyksestä)

~ei se paljoh hätkählä eikä hötkähläv, vaikka sit käskiekiin~ 

(oma vakaus, vieraat käskijät)

~päevä oj jo hötkähtänä nuen korkeele~

~saa nähä millon se lumen hötkäsee~

~sellaitsia valakeita hötkäleitä ku sieniä ja niistä tul eläviä kärmee poekia~ 

(juvan tarhakäärmeet, montako jäljellä)

~olhan se tuommone hötkäle~ (maahan pudonnut pilvi, vrt. taivaalta

putoavat kivet)

~älä jätä sitä hötkällie, korjaa taltie~ (jokaisella tavaralla paikkansa)

~hötkäläisen hötkäläine, mikä tul~ (voimasanoja, vrt. hotka)

~mie hötkeev vuar ruuvam pöyvälle, niiv välemmij jouvutaa~ (kiteen kieltä)

~se on vähän semmonen hötkäys muoniolaisem puhheessa~ (kittiläläisen

korviin)

~männä yönä sato lunta oikee hötkäyttämällä~

~se karraa hötkäyttää taas muutoman askaleen~ (karraa eli juoksee, vrt. eläimet)

~kum minä hötkäännyn ylös, niin kyllä se äkkiä tillaa teki~ (karhu, 

eläimet=välttelevät yhteenottoja, vielä kun ihmiset saataisiin samalle tasolle)

~hyppiä hötköttelie niinko vanha koirra~

~ei se pälyk kuppeilleen sittä, kun se kerral lähttöö juostah hötköttelemmään~

(pälyile kupeilleen, hirvi, vrt. hirviä hirvikolareista syyttävät ääliöt,

oikea ongelma=luonnottoman kovaa kulkevat autot)

~niir rohkeestik kasvooh hötköttäävät, ettei tahov voatteet sopia eikä kengät~

(lapsille)

~nauraa hötkötti että ittekki liikku~ (itse=vartalo, keho)

~kylhän työ nyt tailatteh hötköttiäv vaan, ei teitim puheitannen kannata uskoa~

(toisten puheisiin uskomisesta, omat ajatukset=oma totuus)

~mittee sinä hötryytät sormikketa, sinä koko hölömäke out iso tyttö~

(sormikkaansa hukanneelle tytölle, itse tehtyjä=arvokkaita)

~höyrylumi se on semmonen höträkkä tuulen mukana lentää~

~toisel on ne vaatteet hötsillää, n ei uo niinku häntä myötekää~ (huonosti 

istuvat vaatteet)

~ai ku mie sen kans siit talvel hötsöttelen~ (uuden talvitakin kanssa,

uuden takin ilo)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)