~jo minä höryilinnij jotta oesikkohaan tehäv vaan sae sittä kuitenit tehyksi~
(vrt. kieroiksi haukutut savolaiset, älykästä puhetta, omaa puhetta,
keskitien puhetta)
~ol aena parempi mitä hörykkäämpi se lanka ol~ (karkeampi, merrassa,
vrt. vanhemmat pajumerrat)
~keitij jotaki hörymmöryä~ (kahvin korviketta, vrt. kahvin edeltäjät)
~kyllä se höryttää nuih huonollej jeällel lähtee~ (höryttää eli epäilyttää)
~Miinoo alakaa jo höryttee koko naemisiim meno~ (epäilyttävät eli
vieraat asiat, lähtöisin pakottamisesta)
~tehäh hörryytim mekon~ (tein äkkiä, vrt. liian äkkiä)
~rieskajauhokki seulal läpi hörryytethin~
~jo minä hörynnij jotta niin siinä käöpi~ (vrt. ajattelin, ennustin)
~sitä hörytää että ei se jeä vielä kestä~
~hörähtellee siinä jo ko hänen kansansap puhutaa~ (pieni lapsi)
~poika onki äkkiisteä nii kasvoa hörähtänt, jot en meinant tuntiikoa~
~jos vual lapsella or ruuvvam mielteko sillor rinnasta maito itesttääh
hörähttää~ (maito=lapsen ruokaa)
~palloah hörähtää poroksi~
~se aena piliveennih hörähtää~ (päivä)
~ei korvias hörättän vaik händ huudetti~ (rauman d-kieli)
~se jo ossoo korreest hörräellä~ (hyräillä, lapsi)
~siellä hörräelöö puhhuo~ (kuusikuinen lapsi)
~elä hörräilep paah hoksotin toimimmaan~ (kuusjärven kieltä)
~ei ne muuta kul lentteeh höräkehttää~ (kimalaiset, lempeitä eläjiä)
~tuultah hörästi aena vähä välliin, ett ol venneen koattoo~
~sennii sannooh hörräätin, vaekk os pitänä jätteem maenihtemata~
(kuopion kieltä)
~vuoren hörö~ (rotko, vrt. horo)
~höröhuule suu on ain selläälläs~
~niitä ov vähä tässä hörröilty, millonka ne sieltä tulloo~ (omat,
vrt. vieraat)
~kyllähä Ieva on tavallinen hörökaesa, ei sen kanssa ikävä tuk~
(kaisa=eläinten nimiä, toteemit voimasanoissa)
~Pekka on kun ilmetty isäns~
~lapse ni hörökorvi ols kuullelle~ (mummon juttuja haltijoista,
omat opettajat)
~sennii hörökorva paenu siitä eänen kuulumattomiin~
~on se koko hörökorva, kun ee tajuva kerralla mitä sanotaan~
(sonkajärven kieltä)
~mikä hörökorva sinä oot, ehän minä niin sanonna~
~uneh höröksis~
~min oun tässä olluh höröllä korvin~ (kuulostellut ukkosta)
~jo siltä pääsi oikia hörönauru~
~soot mukula sellaanen höröparma jotta sa hörötät turhillekki~
(kurikan kieltä)
~ompas tuost pojast vuuve sissää kasvant oikee höröpötkö~
~tuo se on aenaah hörössä korvin kuuntelemassa, mitee muut hoastaat~
(tapojen vastaista)
~elä ollenkaa höröstele mee vain reippaasti~ (epäröi)
~etkö meinaa höröstellä olenkahan vaikka tuttus tapaat~ (höröstellä
eli kuunnella, jutella)
~missee sinä niin pitkään olit, minä oun jo kotvan höröstellyt~
~jo minä sitä hörösteli että se on täösmahassa~ (odottaa lasta)
~pouta tulloo, kats ko höröstellöö jo~
~höröstyhhään tässä vähänen, ehkäpä ne siihen toisetkii joutuu~
~luulin että tullee kaksoset, mutta yhthen se senthän hörösty~
~höröstypä se senthän jo tuo saje~ (loppui, lakkasi)
~mie niin höröstyn sitä kattomhan etten kuullup paljon kenheem puhettakhan~
(tärännön h-kieli)
~taitaa jo saaje lakata ko alkaa höröstäijä~ (seljetä)
~joha tuo vähä höröstäi, lähtää ennenko alkaa uuvestaa sattaa~
(ilmojen mukaan eläminen)
~koha vähän höröstää, ni sit lähetää lampsimaa~
~Elekko latas piippuaa ja naoroo höröttel Herkon jutulle~ (elkko ja herkko,
-kko päätteiset nimet)
~kun on soanus syyväkseen niin siellä vaen puhhuoh höröttellöö~ (vauva)
~ei siihe Helemii o hulluus männy, se o muute vua semmone höröti~
(hullut ja höröt)
~ruohtie puhhuoh höröttivät~ (kajaanissa, kaupunkien vieraasta
alkuperästä, eivät kuulu suomeen)
~se pyssyy ihan höröttää siinä verkossa~ (kutusiika)
~aorinkokkiip paestooh hörötti koko pitkän päevä~
~talavi tullah höröttää~
~minä tässä vaen syyväh hörötän~ (ruoka kerrallaan)
~palloah höröttihän nuo uunissa~ (puut)
~kylläp oot siki uninej jos et kuullu sta hörötystä~
~äl o tiätävänääskää seh hörötyksist~ (väärältä puheelta suojautuminen)
~lapsi ov väsyksis kun sitä nuan kovasti hörötyttää~ (naurattaa)
~jakka toi saleh hiukah hörröö, nil lähletään~ (lakkaa)
~kyl sitä onkii hörövä mitta~ (hörövä eli iso)
~lumen hösettä~ (sohjoa, hyhmää)
~se on semmosta hösellöö, kohvajiä~
~höselöjiä~ (hyhmäinen jää)
~no iham miun maksolle kävi ku sannoo päin höskii~ (höskii eli kasvoja)
~elä kelijuileh, höskkääsis soat~
~työ pitää tehä kunnolla eikä nuin höskätä~
~sei malta oekein tehäm mittää, kaeken tekkee höskäämällä~ (vrt. omituinen
toisille tekeminen, laitonta oikeassa suomessa)
~hösläkeli~ (sohjokeli)
~höslötöskelillä pit lapsii kiertää kouluu Huavuksejoi kautta~ (vieraat
skoulumatkat, omat uhrit)
~meinuap tulla se höslötyslum~ (lumisohjo)
~ei sitä höslötyslunta jaksa kualua~ (kahlata)
~ei ois uskonu, että niin napakan äitin tytöstä tulloo semmonen hösmi~
(vrt. isältä saadut piirteet)
~eikhä panna hösseliks päästää sukkelampaa pois~ (vrt. vieraat
"palkkatyöt", vastentahtoisia)
~hösselölunt sato~
~voi hyväne aika tuota Marrii millane hösserö toisees jalas o musta sukka
toisees harmaa~ (yksilöt, oman polun kulkijoita)
~jiä on pehmeetä hössijä~
~ja vasta ei suanakaa olla mikkää hössikkä~ (hutera, vasta=taikakalu)
~kohvanej jiä o aena niih hössikkätä~ (haurasta, sohjopintainen)
~hössis, sano Vapa-Miina ku pata porokkoon putos~ (porokko)
~ompas ny hössissään, ku miehen saa~ (iso juttu)
~semmoesta hössyä ol siellä~ (huurua, höyryä)
~sitä hössykkäähään ne miehet tahtoo~
~ei viittitä mennä lujaa, hössytellähän vain~ (hiljaa hyvä tulee)
~se Matti hössyttel ne tukkirahat yhessä talavessa~ (omituiset
"metsänomistajat", laitonta oikeassa suomessa)
~lumi juostah hössyvvää~ (tuulen mukana)
~syöpvät tollaist hössää~ (marjapuuroa)
~lumeh hössää~ (sohjolunta)
~se on synnynnäisijjää vähä hössähtävä~ (vrt. hassahtava)
~hössähtänyttä on helppo ranata~ (ranata eli narrata, vrt. Rana neito)
~kyllä minä taijan ollah hössäkkeen näkönen~ (tässä puvussa,
peilien puuttuminen=terve eli luonnollinen käsitys itsestä)
~rauvolla on semmonen hössäke, semmoner raaji kaulassa~
(rauvolla eli suokukolla, salla)
~noos semmone hössäkkä tuolta lahepohjasta~ (hössäkkä eli usva,
vrt. hossa)
~työnnä ov aok, että se hössäkkä peäsöö poes~ (höyry, savu)
~minä olin sellaane hössäm pössä kum minä paiskasin sitä sillä lumipallolla~
(hyvät aikomukset, huonot seuraukset)
~hyyhmässä kuallooh hössätäk~ (kahlaa sohjossa)
~kaekkee moskoo hoastellah hössee~ (moskoo eli turhaa)
~se hössää sen ruankaas nottei tahro tiätää mitä laittaas~ (oudoksutut
hössääjät)
~no pijaaha se tyttö sen puuron keitteä hössähytti~ (hössääjät
ja tekijät)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)
