~laskuja~

~ensil lavvat hevelillä hevellettii että saatii karmu pois ja lavvasta tuli siljä~ 

(höylällä, karkeus)

~ahaneh höylä ottaa liikaa, vaen niuha liijjav vähä~

~se on tuo Jussi semmonen jokapaikan höylä, se suutaroep, se ompeloo vuatteita, 

sepihtöö minkä mitäe~ (omat moniosaajat, vrt. omituiset "ammatit")

~semmosista höyläkheistä vuolthin~ (lintu, katosta riippumaan, 

omat kodit)

~ne asu siellä purov varsilla semmosilla, joss oli, semmosia, pehmeitä höyläköettäen 

nii veil laijjalla siellä~ (nuoret metsot)

~jos höylänkita ol liijjan ahas, niin se läkähtyy~ (elävä olento)

~tuohan sytyiks niitä höylänkönnöksie~ (lastuja)

~omenapuust ehk tammipuust tehtii hövelimpakko ne oltii liukkaat puut~ 

(höylän kahva)

~om mullaki yks hööläntukki visasta~ (visakoivusta)

~kattopärreet oo höyläpärreitä ja polttopärreet kiskopärreitä~

~ja pärreit sittä, höylättiim pikku männystä~ (vrt. kiskottiin, vuoltiin)

~huisaa, höölää, hiuksep pääsä lööhää~ (tuutulauluja)

~pahasti on tyttö-parka höylääntynnä kuh joka yö kulukoo sen luonna poikia~

(liiasta poikaseurasta, alapää voi kestää, yläpää harvemmalla)

~höylöttää vuan jonnii joutavoo emätöntä~ (hölöttää)

~ei niist jäljist ennää ollu näkyvis ko jottai höyneit~

~kyllä höynän ihmisen kans om pelisä, ku se oikeer rupee höynehtiin~

(mouhijärven kieltä)

~minnääh höynneevyn siihem pihkan kerruusseen~

~ei merras ollukka mittän kaloi kon tomssi piäni ahvenahöynyi vähä ol~ 

(laitilan kieltä)

~se tanssuuttooh höynnyyttel tyttöjä~ (vieraat tyttöjen höynäyttäjät)

~ei minua niv voa höynyytetä~ (omat itsenäiset naiset)

~mennä pyhänä iliman höynyytin sen lähtemään~ (pyhänä ilman,

ilman pyhät eli poutapäivät eli omat pyhäpäivät, hyviä liikkumiseen)

~olet snä aika höynä, kun nin tutulta polluulta eksyt~

~elä ou niin höynä että annat jokkaesen nenästäs vettee~

~kyllo tota höyneä tullu noesta, horsmista, joka paeka täys~ (horsman 

haituvia)

~onks se vähä höynäättänny, kunnei kotonurkkiis tunne~

~no ei sitä nui tarvihte höynähteä kyllä sen voi sannoa nätimmästiki~

(ärjäistä, oikea puhe)

~höynäösil lähteen sosekkelillä Puolangalle~ (loskalla, kelirikko)

~minä en oukkaa niin jokaruokanen että höynäyvvyn joka puhujan perrään~

(vieras puhe, omat teot)

~sinhä myökii höynähyttii mänemää~ (vieraisiin menoihin höynäytetyt)

~mie höynäin lähtemiä markkinoil toisii kans~ (vrt. markettiin,

mannesuomen alkuvaiheita)

~en minä lähäre herroohin siä minä joutuusin höynäästelemähän että mitähän 

noikeen milläki puheella meinaa~ (kaksimielisinä pidetyt "herrat",

omien vastakohtia)

~se o nii hupelo jot se uskuo kaik mitä sil höyneä~ (toisiin

uskomisesta, oma totuus=omin silmin nähtyä)

~kyllä se Pekkai on yhtä jos toistait tyttyvä höynännyv vaj jopa taisi tarttua~

(tarttua, löytyä oikea tyttö)

~ei se höynä, joka höynää, mutta se, joka antaa ittijähä höynätä~

~jättäkäättä huntalon höynäys koppiskokonaha pois ja justihi~ (huntalon 

eli pienen lapsen, kiusaaminen)

~käskis minuj joka höynäykseel lähtii, ei minua niv voa höynyytetä~

(vieraat käskijät, vrt. omituinen "palkkatyö")

~niillä on millom mihih höynäös~ (lapsilla)

~se ol lähöh höynäyksissä~

~voi millane höynäys sie oikee oot, siin ei liikoi miititä~ (mietitä)

~se meinas höynähyttiäm minua siim mettäkaupas~ (metsien siirtymisestä 

vieraaseen omistukseen, vrt. rikoksista syntyneet "metsäyhtiöt")

~mittee työ lapsesta höynäätittä~ (lasten puolustajat, vrt. vanhempien 

lasten armoille pakottavat "skoulut")

~ne höynäöttivät niitä myömää~ (myymään puita, laitonta oikeassa

suomessa)

~höynnäötti se sittäes sev verra että möe elosam melekkeen kaekki~

(omistamisen vieraudesta, vrt. suomalaisten hyveistä hyötyneet

vieraat)

~kyllä sinä out höynäytettävä ihminen kun annat juoksuttoa ihteäsi 

tyhjän perässä~ (suomussalmen kieltä)

~se höynäöt tytöm mieltä~ (naimalupaus, vieraat sanat, omat teot)

~jos tyhjjee joku höynnäyttää, se loppuu alakkuusak~ (alkuunsa 

loppuvat suhteet, vrt. tyhjät lupaukset)

~ei hupsuu maksa höynöittiä, se voip sinne männä muutekii~

~ehän se sitä tosissaa eokokseem pyytänykkääk kuhav vuah höynötti~

(tosi ja höynötys)

~meä mäni kotii nii hyvä miele höyries~ (hyvät päivät)

~ei ehta pala eikä palelem muuta höyrehtii~ (nuoresta ihmisestä)

~kampoos sie Anni tuo tukkas jottet oisit tuommoneh höyretyine~

(liperin kieltä)

~höyretyinen~ (pikkutyttö, hellitellen)

~hämähäkki höyretyinen, kerä penttu köyretyinen~ 

~oonko mä jotaki unisnani höyriny~

~on niin kovasti kippee ja sekanen että höyrii~ (hourii, ö=o)

~puhhuu höyrii unissaan~

~hänell ol kova kuumuus, ja hää höyri kovast~

~ee se tok tuo nuer immeenen tarvihte mittää höörtöjä seon ilimannii kaanis~

(meikkaamisen vieraasta alkuperästä, parempi vaihtoehto=poistaa peilit,

ihmistä ei ole luotu tuijottamaan itseään)

~kons on tupa oikee kuuma nii sanotaa, niin tulloo höyry ko saunaast ikkänää~

(tuvat ja saunat)

~koskenniskat ne nostivat höyryä~

~oamul ol paljo mere höyryy~

~nevat uhku pitkin kevättä kylymää, se rupes oikeeh höyrynä nousemaan 

ku ilima raekastu~

~oamuisella syksypuolella kesseä näkkyy tuommoista höyryö niittylöellä 

ja veim peällä~ (konginkankaan kieltä)

~ennej joulua jos on höyryssä kylmää tietää~ (vrt. usvassa, huurussa)

~ko mennee hethel luot talvela pakkasellaki, ottaa siihen höyryn~

~jos höyry on matalalla tullee rankka ja kylmä kesä jos varsin katoavat 

höyryt tyhjähän se tullee hyvä kesä~ (kesien ennustajat, säätietäjiä)

~elekee männä vielä saanaan, siellä on vielä hööryä, männöö piähänne~

(hööryä eli tsihvaa eli häkää)

~ei nes saja net ov vain semmosia höyryjä~ (pilvet)

~nuita höyryjä seou kulettanu koko päivä, voipi se siittä lopuksi satteenki 

haalata~

~pilvek kulkeva risthiin, kahessa kerroksessa, ihopilvet ja höyryt~

(pilvien ystävät)

~pakkasen höyryä~ (ohutta pakkaslunta)

~kovala tuiskula lumi höyryää ja höyry lentää~

~aurinko tekyy höyryvä, on aurinkuva koko päivä~

~semmoset höyryt, jokka kulukevat toisten tähtiiv väliä~ (höyryt eli sumut,

linnunradassa, oma tähtitiede, omin silmin nähtyä)

~läks hyvä miele höyrys~

~hiä ol nii hyvä miele höyrys, not oikei pyör yhel kantapiäliä~ (ilon kautta)

~ee sen puhheesta oo mittää taekoo, se on semmonen hööryllä kääpä~

(höyryllä käyvä, turhia puhuva)

~ootpa koko höyry, jos vain menet semmosia puhumaan~ (vrt. höyry häyrynen)

~ne vet siit sielt hampahast höyryy pois ne~ (hammasheinän jyvät, käytetty 

hammassärkyihin)

~ovi kiini, osto lämmin, höyry huone, syltä puita~

~höyrhuone~ (saunasta synnytyspaikkana, vrt. hikimaja)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)