~laskuja~

~maa höyrystellee satheen jälkhiin~

~on nii höyryst ilmaa~

~on semmoner raskas ilima, höyrynen ilima~

~höyrynen se un koski talavikylymillä~

~keitä vettä ja höyryytä sitä kipiää jalkaa~

~piätaovvissa pit höyryyttee~ (hengittää höyryä)

~se piti höyryyttääp pehemiäksi ennen taivuttamista~ (veneen kaaripuu)

~jo taas höyryyttää etelästä oikein~ (tuiskuttaa)

~muuten selkeätä mutta oli vähä semmosia höyrylavoja tuola vaaroisa~ (lavoja eli pilviä, 

talvipäivän seisauksen aikaan)

~panikkos lähteisästi höyrylunkan kiini~ (saunan, lunkan=luukun)

~avas laolt se höyryläpi auk et höyr ja krääs mene pirtist pois~ (krääs eli katku)

~ei olt ko höyrylöylyy~ (saunassa)

~uamula sitä, päivälä tätä, illala jo toista kolomatta~ (mieltään muuttavasta,

vieraana pidettyä käytöstä)

~hiän on kuin mikäkin höyrynkaima~ (höyrypää, höyry=haltijanimiä)

~höyrypakkanen~ (sumuinen pakkanen)

~sanothan höyrypalliksi noim pieniä pilviä~ (nopeasti liikkuvia pieniä pilviä)

~kylläpä höyrypilivet lentää~

~semmosta höyrypiliviä niinku santaa~

~höyrypilvi kulukee oikhen hopusta tuulem mukana~

~nii ol huonost lämmitetty sauna, et höyrypilves siel vaa istuttii~ 

~miehinem mies se oli olluv van se kuuluu tulleen vähän semmoseksi höyrypäeseksi~

(vrt. liian miehinen, keskitie)

~meijän kippi o nii höyrpäine~ (hourii)

~siin o aika höyrypää ko männöö jo noi heikool jääl~

~sehä on sellane höyrypiä, ei sen huastist uo mittiä taikua~ (huastist eli puheista)

~jo höyrysti tuisku mennä yönä~

~kyllä se vaim mailmassa höyrystää mennä~ (hupsu ihminen, vrt. laitoksiin sulkeminen, 

pahentaa henkisiä vaivoja)

~höyrytorvi, siittä kaikki lääsy ja haisu nousi ylös taivaan tuuliin~

~koski höyryy pakasel~

~ei mei tupa höyryy oamuisillakoa~ (kylmästä, tulen voimasta)

~sill ol palava, ni että se höyrys~ (palava eli kuuma)

~se talavellaki pakasella höyryää~ (lähteinen neva)

~sauna lämmitä höyrys parraillua, myö jiätii kylpemiä~ (omat kylpypäivät,

tunteen mukaan)

~lapset raittuuvat ove välis iestuas, et pakkane höyryviä sissiä~

(kaukolan kieltä)

~kovala tuiskula lumi höyryää ja höyry lentää~

~näihäm miä paikala ku sauna ove avasi, et ehä siel olek kunnol löylyä 

ku ol sellaine höyrä~

~miten se kiuvas ny ei anna löylyjä, höyrää vain pukkaa~

~sen isä ko ol sellane höyrä, nii eihä ne lapsetkaa kunnollissii tulleet~

(höyryys periytyy, hulluus)

~se Mar vissii toivoo siint Taavist issellee sulhasta, ko se on nii hyvä 

miele höyräs ja nauratteleip~ (toivossa on hyvä elää)

~höör lumi~ (kevyt, kuohkea)

~on ni höyrä lum~

~höyrähauve~ (muurahaispesästä ja heinistä tehty haude, käytetty kipeän

kohdan hautomiseen ja höyryn hengittämiseen)

~höyrähtel voa eikä olluj jeässä yhtää~ (lähteen vesi)

~seki aina vällii höyrähtellee~ (hulluttelee, terve hulluus,

jatkuva järkevyys=ei ole keskitietä)

~piä ovvee aak, että kerkijää vähä höörähtöö~ (tupa)

~ompas var, ei täs jaksa pessä, mie höyrähän vähä tuos kova ovel ensittäi~

(jaksa pestä, kuumassa, vrt. vanhemmat kotasaunat, hikimajat)

~siihen kun tulem pistää niin kyllä se kypeneksi männöö höyrähtää~

(risukasa)

~tiest hyvä valkeja hellih, että höyrähtää lämmint tupah~ (hellaan)

~niä ku semmone lumsae höyräht~

~sivakoille höyrähti sose~ (suksille, keväinen nuoskalumi)

~se on niin löysä tuo tyttö, nuo kun höyrähtävät hakemaan niin se lähtöö~

(toisten mukaan, hyvä vai huono asia, riippuu seurasta)

~löylyl lyömä seun, aivot o höyrähtännä~

~lumi tul tuulen mukana semmosella höyräkällä pihaan~

~siinä oliih höyräkkä kun kuumen nous~ (vrt. houriminen)

~siellä on tuas semmonen purun höyräkkä~ (pyryn)

~siell on semmonen höyräkkä lumi juoksoo ja taivaasta sattaa lunta~

(höyräkkä eli lumimyrsky)

~tuul pöllyttä stä höörä lunt ete saa silmiäs auk piretyks~

~aakaseppas se höyräpelti, kun tuosta paasta tulloo nuin paeljo höyree~

(padasta)

~ilemassa oh höyräskkee~ (sumua, usvaa)

~sua höyrää~ (suo)

~lopen kova kuume on, höyräjää~ (hourii)

~leuhaatapa vähä sen hattua, että sen äly peäsöö tassaatummaan~

(hulluja puhuvalle)

~minä lämmitteeh höyräötin äsköv vähän tuppoo~ (tulen ystävät)

~höyräötähhäj jottaek keitontapasta~ (lämmitä)

~Kaesa höyräyty markkinoelle lähtemään vaekka minä sitä kieltelil lähtemästä~

(pelätyt markkinat, täynnä pahiksia)

~ko se niin houkutteli, niin minäki höyräännyn lähtemähä~ (vieraaseen

houkuttelijat, vrt. omituiset "mainokset")

~unen höyröksissä~

~mennäh höyrötti Ristijärvelle~ (kajaanista)

~semmosia höyseviä ympärik kasuaa~ (höytyviä, karvakortteeseen)

~siitä saa semmosen höylem pois kesiä~ (karvarouskusta)

~niinkuv valakosta höystä siinä pinnassa~ (karvarouskussa)

~älä ny höyssytä sitä lasta, sev vatta mennee vallan sekasi~ (lapsia

ymmärtävät ja ymmärtämättömät)

~hyvvää siittä keitosta tullee ku höyste vaim mennee pattaa~

(höyste eli mausteet)

~laiton keittohon lihaaki höystheeksi~ (lihaa-kin)

~kyllä se pannee omihaan niihin puhheishiin höystheeksi~

~jotta vaa höystekastet ja simmost~ (rasvalla höystettyä kastiketta)

~höystekkasvune koevu kuorittii~ (hyväkasvuinen)

~pihjalass ei oun niih höystelikkäät marjatkkaak kun ov veskesä~ (sadekesä)

~se mua oh hyvih höystelikästä kasvamaa~ 

~ouhham minä koetellu höystelläk keittoo jos millä~ (oikean maun 

löytäminen)

~no juuri se höystelee laihaki liha ku sitä hyvim pannee~ (keittoon,

lihan käyttäminen mausteena)

~kylläkaet minä oon koettanna vävykokelasta hööstellä vaekuttanooko vae ee~

(hööstellä eli kehua, vävykokelaat)

~höysteppärinööhim paistethil lihaa ja löökkiä, s oli enämpi arkiruakaa~

(höysteperunoihin, löökkiä=sipulia, viljellyt eli vieraat ruuat)

~ihlah höystilihaa annetaa sinulle~ (rasvaista lihaa)

~kyllä sinuo nyt pitää höystytteä kus tulet mehästä~ (vahvistaa, 

voimia vievät pitkät matkat)

~karhu höystytti~ (antoi onnea ja menestystä, häämatkalla nähtäessä, 

vrt. aina nähtäessä, yksi kolmesta kantaheimosta=joka kolmas polveutuu

karhusta)

~voan tuo sitä hyötyy ja höystyy~ (lapsi, voimistuu)

~kuivalihala se on hyvä velli höystymhän~ 

~mitä tahotaa hävittää ni se alakuul, mut mitä tahotaa höystyy ni se yläkuul~

~sil ei höysty elämä mihinkiä päi~ (vrt. keskitie, suuret vaihtelut

heiluttavat mieltä)

~se höystähytti vähän Junttia se Hille, kyllä se Juntti on hyvilhän ku kehuthan~

(omia nimiä)

~milläs siä tor ruvaan oike höystät, ku se on noin hyvänmakust~ 

(höysteiden tuntijat, tunnetaan hyvistä ruuistaan)

~se yvin sisälä joka se höystää~ (keiton, luun ydin)

~ei tässole ku kahen vellin höystö tätä kuivaa lihhaa~ (lihan

kuivaaminen höystöksi eli mausteiksi)

~talavella oes välillä mukavana höystönä nuo marjat~ (omat mausteet)

~se on höystöö pehmeetä sev vähärrastaam pesä~ (rastaiden nimiä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)