~laskuja~

~joha mie arvasin, niet sielt jokkuu tulluo~

~älä pirä likkaa suattas hörkkees, kunnes naira kumminkaa meina~ (hörkkees eli 

toivossa, väärien suhteiden pitkittäminen, vasureiden puuhaa, kaikki mitä tekevät 

kumpuaa heikkoudesta / itsekkyydestä, ihmisjätettä)

~näpil piettii siit reunast kiin jot ei jeänt se kuve hörkkiilleen~

(löysälle, kudottaessa)

~hiie akka hörkkökorva~ (hörökorva, vrt. eläimet)

~makaa uneh hörkäs~ (vrt. horkassa, horroksessa)

~mitäs siin hörköilet me matkois~ (oudoksutut hörköilijät eli norkoilijat)

~nii uot ko lintukoira korvat hörkös~

~paah hörkötin auki tääll oo häkkää~ (saunassa, hörkötin=tuuletusluukku)

~minn ou ollunnaej jo kaovah hörmeessän ja totteempan se män~ (hörmeessän, 

aavistellut asiaa, taikuuden kieltä)

~ei sitä saa olla tuommone hörmy~ (ahmatti)

~syöp hörmyviä kaik parruat palat~ (tekee vastoin tapoja)

~istuit siel ja puhhuit, huastoit kaikellaisii assoi, ja hörmysiit oikeen kovast~

(pojat, tytön luhtiaitassa)

~tulluo täs seisois kylmä hörmäkkä ku nii tuuluo hohottau~ (hohoo)

~kesänen sae on joskus oikee lämpymän hörniää~ (haaleaa)

~kyllä saunhan sopii mennä kylpemhän on se viälä vähä hörniäänen~

~jos toine hörnyy vieres ni tulloo se nauru miultkii~ (myötä eläminen,

noitien piirteitä)

~ves o kylmä hörnäkkää~

~sittehän se meni hörnölhen, ko se täyeksi tuli~ (pajun norkko)

~miul o korttikii nii hörpehis ku olen ketränt~ (kortti=jakku, höydyissä)

~ekkö sinä osaa syyvä ja juuva oikee, mitä sitä noin tarvihtoo hörppijä~

(vrt. hörpyt, hörpityt ruuat)

~hörppi kupil laejalta~ (kuumaa keittoa)

~minkälaesta liet tullut tämä hörppä~ (lihavelli)

~siin ol voa yks hörppäys kaljoa kannus~ (kannussa)

~kahtoppas, tyttö, näkkyykö issääs, keitettäs vieraalle hörppöstä~

~oliko tuo kylymee tuo meijän hörpykkä~ (kahvin korvike, 

vrt. omat juurikahvit)

~tyttölöilleennii on kaikki hörpylät essilöihinnii laitellu~ 

(omille tytöilleen, emoiksi syntyneet)

~ettei ne ollu lopeh hörpäkät~ (väljät, villapaidat, miksi helmoihin 

kudottiin nurjaa)

~tämä alako muuta huasttooh hörpätteej jotta se siiheh haaehttuu~ 

(ikävien asioiden ajattelu, puhumalla parantuminen)

~mikä siu paassais kiehuu hörpättää~ (padassa, vrt. itse tehdyssä)

~venneel laeta hörppäs vettä~

~mie sano jo eho ielimäiseks, jot hörpönlörpön tuolaist haastit~ 

(kivennavan kieltä)

~olipa tiellä hörpönpörpön, oli sorvatut sivulta, vielä viiper jälestä~ 

(mikä se on.. sontiainen)

~paapas hörpötin kiinni~ (saunan räppänä)

~mä kuulteli oikken korvat hörreläs, mitä toi Tiltu jutteli~ 

(kaarinan kieltä)

~ompas toi teilän koirra aika hörri~ (pitkäkarvainen)

~ei hän mittä enemät kippi olk ko jotta hörri hänes vaa vähä o~

(hörri eli lieviä oireita)

~jos tekköö hörrikä suap karvapäese suluhase~ (hörrikän, vastasta)

~hörrikkäsilemäne laps~ (isosilmäinen)

~hörrikärvänen~ (iso sinisenmusta kärpänen)

~mistähän nuo hörringäiset ilimestynöön, vai satanoonko taivaalta heitä~ 

(hangelle hyönteiset, keväisin)

~tuota se laulooh hörritti~

~lenteeh hörrittee~ (ampiainen)

~noa marjapehkeet iha kuhisoo jos minniilaesta hörrijäestä ja purrijaesta~

(rantasalmen kieltä)

~hankiseäski oikein semmonem pitkäjalakanen, oikein iso hörrijäenen~

~hörriäisen kukkanen~ (ojakellukka)

~hörrykkä~ (sarvekas hyönteinen)

~älä vaan tännep pirttiin tuu hörräämää~ (ampiaiselle)

~se ehtimisie jo hörreä~ (lapsi, jokeltelee)

~sattoo törree, tuulta hörree, huomena tulloo kesä~ (meni jo)

~räkkääkö lieneepi kurkkutorvesa, ku henki hörrääpi alti lakkaamatta~

(kurkku ja keuhkovaivat, joskus vaikeita erottaa)

~suvenkorento, se pitkä hörreäjä~ (suven eli kesän)

~sillä Irmallaki napa hörrää, heti se tekkee~ (lapsen, synnyttää)

~mnä oli semne une hörrö~

~em mää oo oikeen isostik kippee muukko semmone hörrö vaa~

(hörrö eli tokkurainen)

~kettu ku ol hörröhäntä~ (tullut oven taakse, omat asuinpaikat)

~unen hörröksessä~

~olimpa jo vähäsen hörröksissä kun se meteli alako kuulua~

~hiän kahtoo silimät sirrillään, korvat hörröllään~

~kovin on kärpäset hörröllään kyllä siitä sae tulee~ (kärpäsistä

ennustaminen)

~karvat on hörrölhän koiran harjassa kyllä son nyt vihassa~

~tuultah hörröttää~

~sit o se loppuyä muinase muijan taval semmost hörröunt~ (katkonaista 

unta, nukuttuani iltayön hyvin)

~hörsiäisen kukka~ (voikukka)

~kyllä se on sitte kovas miähen hörskees~ (vrt. lapsen)

~on kovan hypyn hörskees jotta mennäp pitää~ (hypyn aika)

~eiks sitä sua siivuo huastua, ku pittiä vihoissua hörskyy nuor ihmine~

(vihaiset nuoret, vrt. vieraaseen elämään pakotetut)

~aina se on nuitten poikien perrään hörskyny~ (poikahullut)

~ei viisasta naurata, hullu se on joka hörskähtellee~

~iessäpäi o nii liplakka, siit takana päi senko hörskeä~ (puhuu pahaa, 

inhotut teeskentelijät)

~ei tuo kannatat tyhjäm peältä hörskee~ (kerskua)

~hörsmy on sellatiin vaaleempunain korkei ronssulalvain kukkain~ (horsma)

~mittee sinä nuita hörstylöitä ompelet leninkis olokapäihin, ei ne somenna~

(omat ja vieraat koristelut)

~karkeeta hörsyvä~ (tuli käsikivillä jauhetuista jauhoista)

~tehhään semmosilla hörsyllä voa että se on semmone aeta kalolle~ 

(tappuralangoista kudottu rintaverkko)

~voan se sit ol rättä hörsy, sievästi ja kehnosti tek~ (sievästi 

eli nopeasti, vermlannin kieltä)

~ne on semmosia rimpihörsyköitä, em minä tiijän niillen nimiä~ (tiesitpäs, 

rimpihörsykät)

~tämä jäi vähän tämmöselleh hörsylälles sitte, tämä reuna~ (poimulle, 

myssyn reuna)

~emäaalto oikein korkiala hörsyää, ääntäki pittää~

~ne lenteeh hörsäsöö kun isoksi kasvaa, nillehhän tulloo siivet~ 

(hyönteisille, vrt. lentomuurahaiset)

~oli ilimiliekki ja palloah hörsäsi~ (irti päässyt tuli)

~oikeim pitkäle hörsäsi vahtuaalto~ (vaahtopää)

~tuolla laella kun se tuota vettä hörsältää sattoo nin tuluvan 

se nostaa~ (mihin jokeen, sotkamo)

~hörtsykkäheinä~ (korte)

~se siitä sae sen luontosah hörtsyyvestä sen nimen~ (hörtsä-heikki)

~Hörtsä-Heikki oli semmonen hörtsä että se pani puuta heinee~

(omat nimet, lempinimiä)

~kyl sie uot aika hörtsö, ootko mikäki tarhapöllö~

~no kuttumattakko ne hörttyvät mennee häehin~ 

~enne öitsilöihi tytöt toivat kaikellaista hörtyy, sitte syötii ja juotii~

(omalta kuulostavaa perinnettä)

~suatiiv vuam pientä kalah hörtyy~

~minulle ei haittaav vaikk om minkälaista hörtyä tuvassa~ (savun ystävät)

~hörtyläksi~ (sanottiin sienen helttoja)

~kyllä mua sitten hävetti kum molin huameeltaan äjestämhäl lähtiehnäni 

hörtystäny itteni onnettoman näkööseksi~ (likaiseksi, hävettää

=vastoin omia arvoja)

~se on semmosta pehmosta hörtöö~ (pakkaslumi)

~semmoneh hörtösema nurkassa~ (roskakasa, vrt. nurkkaan lakaistu, 

aikaa ennen imureita)

~hiuka hörvääti ja näi jo untaki~ (torkahdin)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)