~laskuja~

~tua höystöhulikka on niir rasuaantunu notta pitää sen hautuu katajalla 

ja kuumalla verellä~ (astia jossa pidettiin pieneksi hakattua talia)

~montaalaia höystöhöylää meiton jokasta hassuttaa eri tavalla~

(hassuus eli terve hulluus)

~täsähän ne un täsä jokitörmällä höystösät maat~

~höystömurut kuivalihasta ja kuusta~ (keittoon, kuusta eli rasvasta,

kuun väristä)

~se oli Maeja sen verran höystön tunteva, että se teki halakojai, 

kun sitä vähä kehasi~ (kehuminen, omat palkat)

~son hyvä höystöpaikka tuo kaltion ympärys se kasvaa hyvän heinän~

(kaltion eli lähteen)

~pohojalle saa käyttää sitä höystörasvaa, se antaa sille niih hyväm maun~

(veripannukakulle)

~höystörieskaa sitte ilman jästiä~ (hiivaa, lainasana=lainatapa)

~se rasva otethij ja piänithin sellaases, kun oli puusta tehty sellaanen 

höystöruuhi~ (omat höystöt)

~pantiih höystösualasta pannuun kiahuun~

~paappas Mar hööstövelli tulelle~ (lihalla höystetty peruna

tai kasviskeitto)

~tommosen tukim peällä puunuijal hakattiim mahlottoman kovasti että sool 

sitten hyvin höystöveä~ (pehmitettiin taulaa, padasjoen kielellä)

~on oikein höysynen~ (metsäkorte, hento ja haarakas)

~ko nep palkan saava, net höysääväs sen heti~ (palkkatyön vieraasta

alkuperästä, ei kuulu suomeen)

~ka luntapa siellä jo ulukona höytelöö, talavi siitä viimmenni tulloo~ 

(kajaanin kieltä)

~lummie höytelehtää~

~siäl on ny huan rekikeli, ku on satanu simmost höytjä lunt, simmost 

pakasevihotust~ (pakkaslunta)

~sataa höytiää lunta~

~rupes taas vähä lunta höytiin~

~höytii lunta, illaks seestyy~

~se höytii oikee heluja lähtee~ (kuusesta)

~sillon kun ruis höytii, niin höytälahna kuttee~

~ilmas lentel simmossi pieni höytjässi~

~kyllä nuota forman höytiääsiä sittel lentää not aiva ne sokkaa silimät~

(horsman haituvia)

~hitii lumen höytiääsiä~ (hitii eli sataa, lumen kieltä)

~jos sinä, poeka, et herkijä sitä koeroo härkkimästä, niin suat pian aikoo 

höytiäisen pöläyksen~ (lasten opettaminen omille tavoille)

~se oli semmosta höyttyrää se lumi~ (upottavaa)

~sitä on tuota lumen höyttyrää niin palion, ettei pääse methänkhän~

~höyttyrää~ (tuhkaa, hiilen päällä)

~met jouuthin tuppuroimhan paksusa höyttyrälumesa koko päivä~ (rovaniemen

kieltä)

~se otti siähen tuaheh höytyyh heti valkeen niettä krähähti~

(mouhijärven kieltä)

~toi lumi on semmosta köykästä, pehmosta höytyä~

~pakkaseh höyty ei tunnup pal missiän~ (pakkaslumi)

~kukkasenjättehii ol niinku pallo, ne ol höytyi~ (voikukan haituvat)

~kasvoa sellaisia höytyurpia~ (pajuun, kukinta)

~on nii höytyy tuo lumi se sullaa nii sukkelaa ihan humahtamaal~

~ottaa höytyvä porosta, paineloo sillä, paranoo siitä~ (painelee rohtumaa,

tuhkalla parantaminen)

~ne nuo höyvyt lentelee, ei lähetäkkään kauvas kallaan~ (hattarapilvet, 

sadepilvet)

~kylläpä se höytyjellee hianosestit tota lunta, ei siittä paljo kartu~

~höytyelie lunta, taitaa pakkain lauhtua~

~tuli lunta höytyyl koko päivän~

~siäl ne höytyiliä ilmas~ (voikukan haituvat)

~se on sitävasten semmone höytynen ku se o herelmässä~ (heinän tähkä, 

kukkii, heilimöi)

~ne on höytykoivua~ (nopeakasvuista, vrt. hyöty)

~se on semmosta höytylunta että tuuliki sitä viä~ (kevyttä, hienoa)

~kyllä tuommonen höytyläkatto näppärästi tulen ottaa, jos kipinä lentää~

(vrt. tulenkestävät kodat)

~siihe jääm pääl o satanu semmost lume höytyvä~

~höytyvät~ (sienen heltat)

~niihe kasvoa sellaiset höytyvät peähä~ (ohdakkeisiin)

~elä puhuh hiiloksseen, höytyvät lenttää silimilles~ (puhalla)

~kohoss höytyvät piäle ja ruvot jäi pohjale~ (pajun kukintoja kuivattaessa, 

käytetty tyynyjen täytteenä)

~semmosta pakkaslume höytyvätä ol oamulla moassa~

~em minä tohil lähtiä avopäen ulos, tuuli viepi viimmesetkih höytyvät päästäni~

(iän mukaan pukeutuminen)

~höytyveä on niin paljon jokiveissä, ettei voe verkkoa pitteä, liitottuu~

(levää, tulee limaiseksi)

~höytyväi~ (voikukan haituvapallo)

~kylhä toi hankkanne aamul kesti, mu nyk ku se sato ton höytyväisen päälle, 

ei se taila enäh kestää~

~niih höytyväenev vanha katto, se otti tuleh het~ 

~siu nuttuus on näkyy karissu höytyvälunta~ (puista)

~köykääsiä höytyväpiliviä~ (ajelehtii taivaalla)

~hiillos on höytyvöitynä~ (peittynyt vaaleaan tuhkaan)

~se on niiv valkosta kul lumeh höytää sitte~ (itse tehty saippua)

~yällä tuli taas vähä lunta, mutta seki on niin höytää, ettei hiirtä kannata~

~tulee semmosia höytiä niistä perältä~ (ohdakkeen kukista, lopulta)

~höytäilie, mut ei vaan kartum maaha~ (lumi, syksyllä)

~joha sielä pakkane kuoloo, koska alakaa höytäillä lunta~ (talven ilmoja)

~s on niin höytästä tua lumi, ettei siinä suksilla tairam minkääm päästä~ 

(vampulan kieltä)

~höytäkeli~ (pehmeäluminen, upottava)

~se sato viimi vyönä niim pehmeää höytäkkää, ettei sivakka huilaa ollenkhaan~

(muonion kieltä)

~höytäle~ (nokihiutale)

~aekamoesie lumen höytäleitä lentää~ (eläviä olentoja)

~joskus väpättää silimät, niitä mustie höytäleitä sattaa, iham mustie pilikkuja 

näkköö silimäesä eessä~ (silmissä näkyvät mustat pilkut)

~piliven höytäleitä~

~rakkauven höytäleitä~ (rakkauden hiutaleita, osoituksia)

~seki on semmosta höytälunta että tuuli sem puhaltaa mihen hän tahtoo~

(häneksi kutsuminen)

~on siä näämmä taas yällä satanu tommosta höytälunta~

~lumeh höytäneitä sattaa~

~tammella on lumi semmosta höytöö jota tuuli tupruttelloo~ (tammikuussa)

~höytöölee nii kaunihistah kun joul aattun~ (vrt. joulu=pysyvän lumen 

ajankohta, etelässä)

~sielä on satanu yöllä sellaasta höytööstä lunta se on niin kun sarven kraappua~

(omat vertaukset)

~yäl oli tullu pehmiät höytölunta ja sukseet kulki huanostas~

~höytöpuu~ (heisipuu)

~lunta höytöstää kun tiirin linnoo rakentaessa~ (tiirin linnaa?)

~höyvä~ (kätkyt, myös höyä)

~kyllä se syömääh höyvvähtää, vaekka ei työllen ouk~ (vieraat laiskurit)

~höyvähti sano Salon ukko kun susi tuppaan tuli~ (ihmisten lähellä

eläneet sudet)

~kyllä se äskön täsä höyvähti~ (käväisi, oulunsalon kieltä)

~isoja höyvälhejä tullee räntää~

~höyvälekkorte~ (suokorte)

~mennä höyäämhän että se nukku~ (piti mennä, tuudittamaan lasta)

~hyvästis se höyväsi~ (lapsi kätkyessä)

~toisetha ne mei Simo höyvvöittelliit~ (houkuttelivat juomaan, 

nuorten keskuudessa leviävät vieraat tavat)

~höpsi sinä minä höyvöttelen~

~siin koerat taas höyvöttivät, niistä on alinommaenen vastus~

(koirien pitämisen myöhäisestä alkuperästä)

~kyllä minä silleh höötä näötän~ (näyttää höötä)

~hööhelöinen~ (käärmeen kiertonimiä, inkeri)

~se oo nii naimisimeno höökeis, etei ettesäs nee~ (innossa, rakastunut)

~kyl sep tiettä, kummot he se laitta, hel o hyvä höökinenä~

(nenä eli ymmärrys, omat älykkyydet)

~jotka nuim pittäösi vähän siihen tällyyseen niin ne höökällek kampasi tukkasa~

(oudoksutut itsensä tällääjät)

~soli niin höönevää jotta meitä meinas ruveta naurattohon~ (komeaa, ylpeää, 

vierasta käytöstä)

~Hess on vähä höönä, muttaa kus sitä vähä kehuu niin kyllä se töitä teköö 

kokomaisesti~ (kehuminenkin tuntuu vieraalta, parempi tehdä itse omat työt)

~aika höönä olit, kum menit kuttumata sinne kyllään~ (höynä)

~ei tartte höönätä sitä koiraa mukkaasa, se o vai vastussa matkasa~

(vastus eli hidaste)

~se o nii höönättävä tua poika, että sillä saattaapi teettää vaikka mitä~

(toisten töihin höynäytetyt, vrt. "suomen valtio")

~soli kerranki aika hööpänä, se hyppi ko vaaksiaine~

~kesänen sae on joskus oikee lämpymän hörniää~ (lämpimät kesäsateet)

~ov vähäsen suojah hörne~ (haaleaa, teevesi)

~vähäsem makkeh hörne tämä tee~

~yhde täytyy jääd valkeet vahtaamaa, ettei se levvii höötist mihinkää~

(höötist eli maakuopasta, porin kielellä)

~niistä ne otti höötiä~ (pilvistä, ennustivat säätä)

~höötiperunoita~ (maakuopassa kuumien kivien päällä kypsennettyjä perunoita,

peitetään turpeella)

~höötisakset~ (puiset pihdit joilla kuumia kiviä siirreltiin,

höötiperunoita tehtäessä)

~toisia höövistää paremmin, toisia heikommin~ (onnistaa)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)