~laskuja~

~tää ihmisikä on sit oppia vaan~

~vaem palijo se um maalima muuttunu yhen ihimisiän aekana~

~sillä ei ook kyllä ihimisilivehejä sillä miehellä~ (ilvehiä eli tapoja, 

vrt. ilveksen heimo)

~min oon ihimisittäin kahtonuk kaikki~ (marjat läpi, puhistanut)

~minä sanon, että katoppas, ku äet on tuola ihmisjoukossa~

(unessa nähty)

~ei minusta oot tulehen ihimisjoukkohon ei ollenkaa~ (joukkoja inhoavat)

~see o nii merkilinen kapin ete stä ene ihmisjärkikän käsit~

(järjettömät asiat)

~ihimisjärki ei ylötyk kauvas~ (lähijärki, oma järki)

~mie piän että se rääpys ov vanhaa nimi nii vanhaa ku täälä on ihmiskansa ollu~

(rääpys eli pieni muikku)

~sitä kaikki paraitev varrotaa, pääsköstä, kun ne on nin ihmiskernoja~

(varrotaa eli odotetaan, vrt. ihmisrakas)

~tuola Matila eij ouk imeiskujeita mitääk, seun ottana kaikki koiran konstit~

~elekää toki ihimiskullat työllä tappako ittiännä~

~meirän koirra se on nin ihmiskäinen ku se ov vallan nähny ja ollu ihmisten kans~

~merkillii ihmisluonto ku tulee yksin toimeh~ (yksin viihtyvät)

~se un tuo ihmisluonto semmonen, että ei siit oo yksin eläjäksi~ (yksin

oloa inhoavat)

~ihimisluontoja om monellaista, tähän elettyhyn oon tullut tuntehen~

(vrt. samanlaisuuteen pakottaminen, "koulutus")

~se ihmisluonnolle tunnuttaa, että taas se tullee talvi~ (ihmisluonto,

luonnossa tuntuminen, vrt. ottaa luonnolle)

~ihmismarjat niinkum puolukka ja mustikka lakka ja vattu ja mesimarja~

(ihmisten syötävät marjat)

~sinne ihmismuistin aikan ol kukkaan kuallu~ (järveen, vrt. omituinen alkomaholi)

~sill on kaunis ihmismuato~

~mites sinä tuommone ihmispölökö ot~ (ihmisiä pelkäävä)

~Pekka eij ookkaa ihimispeleko, vaekk on syvämmaan poeka~

~ne ol nii vanhoja et niit ei ihmispolv muistantkoa~ (vanhat koivut,

puut=ihmisiä vanhempia)

~kyllä se ihimispolovi ihtensäp pilaa~ (kulkemalla avopäin talvella)

~ihmispulpukka~ (lumme, myös ihmispumppu)

~ihmispumpula~ (ulpukka)

~koiramputkia ei voi syyä mut se ihmisputki sev voip kuoria ja siintä sit se sisus 

syötiin~ (karhunputkesta, karhuilta opitut ruuat)

~suolla kasvaa immeisputkkii~ 

~se un niin ihimisrakas, että ennen se un ites syömätäk kun että näkkee toesen 

olevan nälissään~

~ku oh hyväntahtohiin, nii se on ihmisrakkahallii~

~ne on nii pientä ihmisrotuu~ (lintukotolaiset, vrt. tarut etelässä sijaitsevasta 

lintukodosta)

~voi sinä ihmisrukka, kun sinä olet joutunnuh huonolle ololle~ 

~sehhii immeisriepu joutu kurjallej jälelle~ (myötätunto)

~ne o ihmisruuvvaks nämä marijat~ (viinimarjat, outo asia)

~kun ihmisruokoo soapi nin lihhoo liijaksi~ (orava, vrt. pähkinöistä lihoneet)

~maitohaa siit pissahtaa jos on ihmissienii~ (ihmisten syötäviä)

~niitähän niitä ihmissienijä syötiin semmosija voaleampunasija~

~nämön kaikki ihimissienijä eikä mittään mavonlakkeja~ 

~ei sitä ihmisilimä huomoas se on nin kaukana~ (vrt. eläimen silmä)

~lujempaa se uli ennen ihimissuku vanahemmaksi elivät ja terveempiä olivat~

(vrt. "edistys")

~tämä polovi polovelta heikkonoo ihmissuku~ (väärä suunta!)

~ihmissure vaa ihmissi söi, ilvessuret tapo elämi~ (ihmis ja ilvessudet, 

vrt. ilvekset, susi-sanan alkuperää)

~ne olliit ihmissussii~ (häissä noidutut, vanhemmilta kuulostavat taikahäät)

~sää ole ain toiste niskas ikä susi ja ihmissyäjä~

~toesih heitä sieltä metänkiliveeltä kouluun oppiin ihimistapoja~

(vrt. kouluista oppimaan metsän tapoja, väärä suunta!)

~ihmistempuala sanottii tavallista pualaa~ (puolukkaa)

~ihmistemputki~ (vuohenputki)

~ei sill ol enä ihmistuntto ku simmost teke~ (ihmistunto, vrt. emän tunto, omatunto)

~luulis suuril pojil jo olevan nim pal ihmistuntoo etteivät viittis eläint tol 

taval rääkätä~ (lapsilta puuttuva ihmistunto)

~kyllämar ne ihmistyy, ko ne enämpi iället tulee~ (vrt. imistyy, tulee emäänsä)

~ei s ou immmeistyötä tämmöner riehuminen~ (vieraina pidetyt riehujat)

~kuinka om palijo ihimistööpynyk ku silloon istuu keheros ja nyt on kaharella jalaalla~

(lapsi kasvanut)

~jos immeisvainun suapi, se pärskkäyttää sierammiisak~ (hirvi)

~kissi on ihimisvauhka eikä annas siloottaa~ (silittää)

~se on niitä luonnoh hommia, ei sitä immeisviisaus käsitä~

~ne ol luannon tevoksia, ihmisvoimmat ei riitäs semmosiin~ (louhikkojen

tekemiseen)

~se ol sit ihmoost ku pahan tek toiselle~ (vahingollista noitumista)

~älä ihmi vaikkas mitä näkisit~ (ihmettele)

~se om mörkö nii ihnakka elläe~ (inhottavina pidetyt möröt)

~turpuvoa ihmise ihokii ku se laukaisuo~ (ampiainen)

~hyvätekoset voatteet käöp ihhoo myöte~

~lähti kylypyihollaam pakkaseev vähillä vaatteilla niin yskämpä sae~

~oli niiv vilu ett oli ruumiski linnunihola~ (vrt. kanan)

~sitte kaksi koipea yhthen, ihum puolen vastakkain~ (koipinahkaa, 

karvakenkiä tehtäessä)

~ku o turtana, sill ei olem mittää ihhuu~ (ihoa eli tuntoa)

~elä nyt huoli kovin iholle tulla~ (iholle tunkevat, vierasta käyttäytymistä)

~jätkä rupes tukkeumhan heti ihole~

~ei se yhtähän ota ihhoin kiik ko sinnem menne~ (leutoon talvisäähän)

~on niim mukava olla, ettei ihoksensat tunne~

~on iloo pitkin ihoo~ (ilon kautta)

~oikei ihme ku tuo maha ain kovettuu, jot et taho soaha tarvista ihostais irt~

(kovettuminen=väärän ruokavalion oireita, kaupantee=yksi pahamaineisista

kovettajista)

~iltanne ihossa, puolpäevänem povessa~ (ruoka-aikoja)

~min oun koettanna panna ihan iholle, että saisin tuon tuvan talaveks 

asuttavvaan kuntoon~ (iholle eli toimeksi)

~ku suuttuu ihan ite iholleen~ (syyttä suotta)

~Jussikii sano jotta s ei mää poes hänen ihostaa~ (suuttumus, isot vääryydet,

vaikeita unohtaa)

~ko sinnem meni vaam piänikin nirhama ihhoon saakka ni se juaksutti mahlam pois 

ja teki kolon~ (koivu)

~männyn ihoo otettiij ja keitettiiv vellii~

~rupee kasvaal leskentuahta kun otettiin näpsästi ettei piirretty ihoon asti~ 

(koivun tuohi)

~tuamen ihoo pannaa haavam päällekki~ (ihoo eli kuorta)

~eihä siint tulvan vuon neste vua jos et kaiva uuvvele ihole~ (koivua, tuohta

otettaessa, tulevana vuonna eli keväänä)

~iho aikan se lähtöö hyväst~ (tuohi, iho aika)

~iho sillä om pajatilla samallaenen kun tuomella~ (paatsamalla)

~ihot ne oli pohjakappaleita, rakolaiset täyty kumminkim päällep panna~

(ihot=lautakaton alimmat laudat)

~halakastu puoli puusta panhan tulen iholle että paremmin valakea syttyy~

~uuvvele ihole ku vestetää ja piilutaa ehä sitä mistä tuntent, se ol ku uutta~

(puun iho, uusi pinta)

~kun tuahi ol ihollaa niin silloo sit kisottii~

~sillo ku paju ol iholloa, sillo naiset kaik painiiniä kiskomaan~ (pai=paju,

pajun niinet)

~hyväst ko o ihoilloa se juoksuo senko kierrä ympär koivuu~

~kyl ne paljo kettiit, se läks nii hyväst se kuor ku se ol ihollaa~

(kettiit pajuja, nahkojen parkitsemiseen)

~keli on iholloa~ (luistavasta kelistä)

~teil on nauru nii ihollaa~ (herkässä)

~talavituoreen jäleltä moa paenuu kovin iholleen~ (talvituore, 

maa lumen lähdön jälkeen)

~jos suksi on ihollaan hiihtaessa niin se on vaekee hiihtoo~ (ihollaan,

jalkavan vastakohta)

~jo näkyy taivaan iho tulee pouvat~ (vrt. sinitaivas)

~se oj juuri itte taivan ihu joka nekku~ (näkyy, linnunradasta)

~ihoa ja palavoa tuloo imeisestä kun lämpenen on~ (ihoa eli hikeä)

~kyl myö ne pajut ketettii siihe ihoaikaa ku hyväst läks~ (kuorittiin, kesi)

~ei se vaaralline haava olk ko se ov vaan ihohaava~

~ne viimmeset ol sitte ihoharjeita niistä tul sittej jo hyvveä lankoa, 

niistä ihoharjeista~ (kuiduista, aivinoista)

~se syöpi sieltä tyvistä ihoheinää, ei se sääriheinhän koske~ (poro,

maan iholla olevat heinät)

~ihohiiri puroo~ (vrt. elohiiri)

~muuttaa paikkaa kun ihohiiri~ 

~ihohiiri sehän riipasoo että ihaan tosijaannip pittää silimännil luonta räpyttää~

~ihohiiri juoksee kun revontulet taevaalla~

~alakaa tytöissä ihohiir kutista~ (keväällä, naimahaluista)

~taisi jo lähtiä ihoilemaha~ (tapaamaan mielitiettyä, lempimään)

~lintu se ul lämminihonen elävä~ (vrt. kylmäihoiset matelijat)

~sitt oli kaikil heljämpunaane ihojakku~ (ihoa myötäilevät vaatteet,

myöhäistä eli vierasta alkuperää)

~nee oli punaiset nee miästen ihokaiset~ (kesätakit tai puserot)

~villapaitua mummu aina kuhtu ihokaiseks~

~ihokankaasta tehtiim miähille paitoja ja alusvaatteita~ (aivinasta,

ihoa vasten tulevasta)

~ihokarvat tietää rikkaut mitä ene sitä pare~

~leivämpalasehem pantihin ihokarvoja~ (lemmentaikaan)

~jos on lapsela paljon ihokarvoja se taijothan että siitä tullee hyävaranen~

~ihokarvoiks~ (sanottiin kynittyyn lintuun jääviä höyheniä, poistettiin

tulella kärventämällä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)