lauantai 25. syyskuuta 2021

~laskuja~

~tää ihmisikä on sit oppia vaan~
~vaem palijo se um maalima muuttunu yhen ihimisiän aekana~
~sillä ei ook kyllä ihimisilivehejä sillä miehellä~ (ilvehiä eli tapoja, 
vrt. ilveksen heimo)
~min oon ihimisittäin kahtonuk kaikki~ (marjat läpi, puhistanut)
~minä sanon, että katoppas, ku äet on tuola ihmisjoukossa~
(unessa nähty)
~ei minusta oot tulehen ihimisjoukkohon ei ollenkaa~ (joukkoja inhoavat)
~see o nii merkilinen kapin ete stä ene ihmisjärkikän käsit~
(järjettömät asiat)
~ihimisjärki ei ylötyk kauvas~ (lähijärki, oma järki)
~mie piän että se rääpys ov vanhaa nimi nii vanhaa ku täälä on ihmiskansa ollu~
(rääpys eli pieni muikku)
~sitä kaikki paraitev varrotaa, pääsköstä, kun ne on nin ihmiskernoja~
(varrotaa eli odotetaan, vrt. ihmisrakas)
~tuola Matila eij ouk imeiskujeita mitääk, seun ottana kaikki koiran konstit~
~elekää toki ihimiskullat työllä tappako ittiännä~
~meirän koirra se on nin ihmiskäinen ku se ov vallan nähny ja ollu ihmisten kans~
~merkillii ihmisluonto ku tulee yksin toimeh~ (yksin viihtyvät)
~se un tuo ihmisluonto semmonen, että ei siit oo yksin eläjäksi~ (yksin
oloa inhoavat)
~ihimisluontoja om monellaista, tähän elettyhyn oon tullut tuntehen~
(vrt. samanlaisuuteen pakottaminen, "koulutus")
~se ihmisluonnolle tunnuttaa, että taas se tullee talvi~ (ihmisluonto,
luonnossa tuntuminen, vrt. ottaa luonnolle)
~ihmismarjat niinkum puolukka ja mustikka lakka ja vattu ja mesimarja~
(ihmisten syötävät marjat)
~sinne ihmismuistin aikan ol kukkaan kuallu~ (järveen, vrt. omituinen alkomaholi)
~sill on kaunis ihmismuato~
~mites sinä tuommone ihmispölökö ot~ (ihmisiä pelkäävä)
~Pekka eij ookkaa ihimispeleko, vaekk on syvämmaan poeka~
~ne ol nii vanhoja et niit ei ihmispolv muistantkoa~ (vanhat koivut,
puut=ihmisiä vanhempia)
~kyllä se ihimispolovi ihtensäp pilaa~ (kulkemalla avopäin talvella)
~ihmispulpukka~ (lumme, myös ihmispumppu)
~ihmispumpula~ (ulpukka)
~koiramputkia ei voi syyä mut se ihmisputki sev voip kuoria ja siintä sit se sisus 
syötiin~ (karhunputkesta, karhuilta opitut ruuat)
~suolla kasvaa immeisputkkii~ 
~se un niin ihimisrakas, että ennen se un ites syömätäk kun että näkkee toesen 
olevan nälissään~
~ku oh hyväntahtohiin, nii se on ihmisrakkahallii~
~ne on nii pientä ihmisrotuu~ (lintukotolaiset, vrt. tarut etelässä sijaitsevasta 
lintukodosta)
~voi sinä ihmisrukka, kun sinä olet joutunnuh huonolle ololle~ 
~sehhii immeisriepu joutu kurjallej jälelle~ (myötätunto)
~ne o ihmisruuvvaks nämä marijat~ (viinimarjat, outo asia)
~kun ihmisruokoo soapi nin lihhoo liijaksi~ (orava, vrt. pähkinöistä lihoneet)
~maitohaa siit pissahtaa jos on ihmissienii~ (ihmisten syötäviä)
~niitähän niitä ihmissienijä syötiin semmosija voaleampunasija~
~nämön kaikki ihimissienijä eikä mittään mavonlakkeja~ 
~ei sitä ihmisilimä huomoas se on nin kaukana~ (vrt. eläimen silmä)
~lujempaa se uli ennen ihimissuku vanahemmaksi elivät ja terveempiä olivat~
(vrt. "edistys")
~tämä polovi polovelta heikkonoo ihmissuku~ (väärä suunta!)
~ihmissure vaa ihmissi söi, ilvessuret tapo elämi~ (ihmis ja ilvessudet, 
vrt. ilvekset, susi-sanan alkuperää)
~ne olliit ihmissussii~ (häissä noidutut, vanhemmilta kuulostavat taikahäät)
~sää ole ain toiste niskas ikä susi ja ihmissyäjä~
~toesih heitä sieltä metänkiliveeltä kouluun oppiin ihimistapoja~
(vrt. kouluista oppimaan metsän tapoja, väärä suunta!)
~ihmistempuala sanottii tavallista pualaa~ (puolukkaa)
~ihmistemputki~ (vuohenputki)
~ei sill ol enä ihmistuntto ku simmost teke~ (ihmistunto, vrt. emän tunto, omatunto)
~luulis suuril pojil jo olevan nim pal ihmistuntoo etteivät viittis eläint tol 
taval rääkätä~ (lapsilta puuttuva ihmistunto)
~kyllämar ne ihmistyy, ko ne enämpi iället tulee~ (vrt. imistyy, tulee emäänsä)
~ei s ou immmeistyötä tämmöner riehuminen~ (vieraina pidetyt riehujat)
~kuinka om palijo ihimistööpynyk ku silloon istuu keheros ja nyt on kaharella jalaalla~
(lapsi kasvanut)
~jos immeisvainun suapi, se pärskkäyttää sierammiisak~ (hirvi)
~kissi on ihimisvauhka eikä annas siloottaa~ (silittää)
~se on niitä luonnoh hommia, ei sitä immeisviisaus käsitä~
~ne ol luannon tevoksia, ihmisvoimmat ei riitäs semmosiin~ (louhikkojen
tekemiseen)
~se ol sit ihmoost ku pahan tek toiselle~ (vahingollista noitumista)
~älä ihmi vaikkas mitä näkisit~ (ihmettele)
~se om mörkö nii ihnakka elläe~ (inhottavina pidetyt möröt)
~turpuvoa ihmise ihokii ku se laukaisuo~ (ampiainen)
~hyvätekoset voatteet käöp ihhoo myöte~
~lähti kylypyihollaam pakkaseev vähillä vaatteilla niin yskämpä sae~
~oli niiv vilu ett oli ruumiski linnunihola~ (vrt. kanan)
~sitte kaksi koipea yhthen, ihum puolen vastakkain~ (koipinahkaa, 
karvakenkiä tehtäessä)
~ku o turtana, sill ei olem mittää ihhuu~ (ihoa eli tuntoa)
~elä nyt huoli kovin iholle tulla~ (iholle tunkevat, vierasta käyttäytymistä)
~jätkä rupes tukkeumhan heti ihole~
~ei se yhtähän ota ihhoin kiik ko sinnem menne~ (leutoon talvisäähän)
~on niim mukava olla, ettei ihoksensat tunne~
~on iloo pitkin ihoo~ (ilon kautta)
~oikei ihme ku tuo maha ain kovettuu, jot et taho soaha tarvista ihostais irt~
(kovettuminen=väärän ruokavalion oireita, kaupantee=yksi pahamaineisista
kovettajista)
~iltanne ihossa, puolpäevänem povessa~ (ruoka-aikoja)
~min oun koettanna panna ihan iholle, että saisin tuon tuvan talaveks 
asuttavvaan kuntoon~ (iholle eli toimeksi)
~ku suuttuu ihan ite iholleen~ (syyttä suotta)
~Jussikii sano jotta s ei mää poes hänen ihostaa~ (suuttumus, isot vääryydet,
vaikeita unohtaa)
~ko sinnem meni vaam piänikin nirhama ihhoon saakka ni se juaksutti mahlam pois 
ja teki kolon~ (koivu)
~männyn ihoo otettiij ja keitettiiv vellii~
~rupee kasvaal leskentuahta kun otettiin näpsästi ettei piirretty ihoon asti~ 
(koivun tuohi)
~tuamen ihoo pannaa haavam päällekki~ (ihoo eli kuorta)
~eihä siint tulvan vuon neste vua jos et kaiva uuvvele ihole~ (koivua, tuohta
otettaessa, tulevana vuonna eli keväänä)
~iho aikan se lähtöö hyväst~ (tuohi, iho aika)
~iho sillä om pajatilla samallaenen kun tuomella~ (paatsamalla)
~ihot ne oli pohjakappaleita, rakolaiset täyty kumminkim päällep panna~
(ihot=lautakaton alimmat laudat)
~halakastu puoli puusta panhan tulen iholle että paremmin valakea syttyy~
~uuvvele ihole ku vestetää ja piilutaa ehä sitä mistä tuntent, se ol ku uutta~
(puun iho, uusi pinta)
~kun tuahi ol ihollaa niin silloo sit kisottii~
~sillo ku paju ol iholloa, sillo naiset kaik painiiniä kiskomaan~ (pai=paju,
pajun niinet)
~hyväst ko o ihoilloa se juoksuo senko kierrä ympär koivuu~
~kyl ne paljo kettiit, se läks nii hyväst se kuor ku se ol ihollaa~
(kettiit pajuja, nahkojen parkitsemiseen)
~keli on iholloa~ (luistavasta kelistä)
~teil on nauru nii ihollaa~ (herkässä)
~talavituoreen jäleltä moa paenuu kovin iholleen~ (talvituore, 
maa lumen lähdön jälkeen)
~jos suksi on ihollaan hiihtaessa niin se on vaekee hiihtoo~ (ihollaan,
jalkavan vastakohta)
~jo näkyy taivaan iho tulee pouvat~ (vrt. sinitaivas)
~se oj juuri itte taivan ihu joka nekku~ (näkyy, linnunradasta)
~ihoa ja palavoa tuloo imeisestä kun lämpenen on~ (ihoa eli hikeä)
~kyl myö ne pajut ketettii siihe ihoaikaa ku hyväst läks~ (kuorittiin, kesi)
~ei se vaaralline haava olk ko se ov vaan ihohaava~
~ne viimmeset ol sitte ihoharjeita niistä tul sittej jo hyvveä lankoa, 
niistä ihoharjeista~ (kuiduista, aivinoista)
~se syöpi sieltä tyvistä ihoheinää, ei se sääriheinhän koske~ (poro,
maan iholla olevat heinät)
~ihohiiri puroo~ (vrt. elohiiri)
~muuttaa paikkaa kun ihohiiri~ 
~ihohiiri sehän riipasoo että ihaan tosijaannip pittää silimännil luonta räpyttää~
~ihohiiri juoksee kun revontulet taevaalla~
~alakaa tytöissä ihohiir kutista~ (keväällä, naimahaluista)
~taisi jo lähtiä ihoilemaha~ (tapaamaan mielitiettyä, lempimään)
~lintu se ul lämminihonen elävä~ (vrt. kylmäihoiset matelijat)
~sitt oli kaikil heljämpunaane ihojakku~ (ihoa myötäilevät vaatteet,
myöhäistä eli vierasta alkuperää)
~nee oli punaiset nee miästen ihokaiset~ (kesätakit tai puserot)
~villapaitua mummu aina kuhtu ihokaiseks~
~ihokankaasta tehtiim miähille paitoja ja alusvaatteita~ (aivinasta,
ihoa vasten tulevasta)
~ihokarvat tietää rikkaut mitä ene sitä pare~
~leivämpalasehem pantihin ihokarvoja~ (lemmentaikaan)
~jos on lapsela paljon ihokarvoja se taijothan että siitä tullee hyävaranen~
~ihokarvoiks~ (sanottiin kynittyyn lintuun jääviä höyheniä, poistettiin
tulella kärventämällä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)