~laskuja~

~se olis nyj jo iästään seittemän kymmenev viilev vuolev vanha~

(seitsemän kymmentä ja viisi, vrt. vanhempi 7-järjestelmä,

kymmenien sijaan lasketaan seitsemiä)

~meitil om puoltoist vuotta ijäs eroo~

~jok siull on kuim paljo ikkeä~ (lapselle)

~kyllä te ootta tiitterä ijäksennä~ (ketterä)

~ikä kulluu, vael luonto on niinkuv viijjellä toesta~ (luonto eli luonne)

~kyllä sill on se mieltä mikä ikkeä~ (lapsella)

~minun ikhänki on sattunu minkälaista va mailmassa hyvänsä~ (ikään eli elinaikaan)

~kyl hiä siihen ikäheen on kilkkee ämmä~ (85-vuotiaasta)

~on jokseenki meijäl lasten kanssa yhrellä ijällä~ (meijän lapset)

~se om mun kanssani koko lailla sammaa ikkää~

~min oon samalla kymmenellä mänössä, miten käännöön, peäsenkö äetin ijäks~

~meillä taettaa yksissä ijät kulukkee~

~se om minu ikijäen~

~kyllä ne on yksijä ikijä meijän Aelin kansa~ (aili, tytön nimenä)

~ukin kansa yhtä ikkee ol~

~nävöstä päättäin me ollaan samosa ijisä~

~ihminenko ikkään ellää, kaikkiiha se oppii ja muistaa~ (oppia ikä kaikki)

~mitähäm mää en olis tehny tähän ikää~ (tekemällä oppii)

~kun se tullee täyteen ikkään~ (koivun lehti, tehtiin vihdat)

~minä en ous sen sorttinen enkä ous siinä ijässäe~ (naimisiin menosta,

omillaan viihtyvät)

~sillä on neljä ikkee sillä ihmisellä~ (neljä ikää, vrt. ikäkautta,

elämää)

~siinä oon ollup parraan ikäni viijettäkymmentä vuotta aevan lopulle~

(paras ikä)

~piene ikän ole ollu huono maito syömä~ (lehmänmaitoa hylkivät, 

valtava joukko, "ilmavaivat")

~kyllä se meitin ikämme auttaa~ (kestää, elävät esineet)

~ei sitä pirät tekemäj jota ikänsäk katuu~ 

~eihäv vanha eniän toista ikiä elä eikä toista kylkeän kiennä~ (toista ikää,

vrt. karhun kyljen kääntäminen)

~hiän ihan kesken ikkiisäk kuolloo~ (kesken ikää)

~minäkää en oo olna ku niissä kahessa kylässä iässen~ (lähettyvillä 

pysytteleminen, vrt. syntymäpaikan lähellä)

~eipä stä voek kukkaak kellekkä ikkää jatkaa~ 

~toiset ellää lyhemmältä toiset pitemmältä ikkeä~ 

~kyllähän sitä on temppuo olluv vaikka minkälaista, ikkeä elläissä~

~elää vielä kuren ijän, kären ijän ja vanahan variksen ijän~

(kären eli palokärjen)

~nenän otsa näed a iän otsa ed näe~ (iän otsaa, päätä, tulevaa)

~minä oon tässä ollu ilposen ikäni~

~ei ilmassa iässä~

~minä oon kutona paljo kankaeta, ilimo ikäni~ (omat työt, mieluisia)

~se on ollu iän ilmoisem päivän sanoi mun emäin~

~minä en sem perähäl lähäre, olokohon siälä vaikka iäp päivät~

(metsässä, karannut koira)

~sinnuu sit suap uotella ijät onnet enneko sie jouvut mihikiä~

(iät ja onnet)

~ei iän kuuna päivänä~

~myö saimmom moata ikäämön aekaamon~ (ikäämön aikaamon)

~iäst ikkään ei kukkaan ol eläny~ (iästä ikään, vrt. ajasta aikaan)

~olokhon siällä iäm pitkäm pituusem päivä~

~jo tok oun sen sanan tiennä ijästä inkeen~ (iästä inkeen, vrt. inke-ri)

~se on ollum muan taevaan ijä~

~minä jäti sem merra järvee, olokaa sielä ikäse~ (elävät pyydykset)

~istukoon siinä ikäsä ja molemmat päeväsä~ (molemmat päivät,

vrt. tuonilmaisessa eletty toinen ikä)

~Juisalo sit on sanottu ain ijä~ (päijänteen judinsaloa)

~me oomma lämmittäny aina koivulla kaikem maailman ijän~ (saunan)

~Ämmästä om pelastuneita van Koevukoskesta ei, se on vieny ikäsäm minkä 

on soanun~ (koskien nimiä)

~joha tuo olkii vanha, joha tuo elkii ijäst ikkää~ (iästä ikään,

vrt. yhdestä iästä toiseen, vrt. jälleensyntyminen)

~kyllä se on tämä mailma muuttunuv viiren kuurenkymmenev vuaren 

iäs summalta~ (nurmon kieltä)

~taes männeev vue iällä puhuvas sitä~ (vuoden iällä, kaikella ikä)

~tämän päivän ikään~

~minum muisti ijän se o ollunna teällä~ (muistin ikä)

~tään talave ijällä oon neolonna jo kolomet sukat~ (talven ikä)

~vanhassa iässä sanothiil lautoimeksi~ (aitan välikattoa)

~ikähamppa ensmätteks pois lähtevä~ (vrt. viisaudenhampaat, 

omat ja vieraat sanat)

~ikäheinä~ (karhunköynnös, isokierto)

~kyl hän o jo semne ikäihminen kon kahdeksakymment hiistele~ 

(hiistele eli lähentelee, vrt. hiisi)

~no jo on ikäihmii, ku on tytärkih jo harmaahapsii~

~ei se ennee lapseh hurjjuuvesta mään naemisssii, jo se o ikäimmeine~

~meitä oli kolome aeka yhtä ikästä~ (lapsia, omat yhteisöt=pieniä 

eli terveitä)

~sehän on tietty että ikähistähän sitä hakee~ (tyttö, samanikäistä tyttöä)

~pikkukiven ikäne~

~elä näötä ikkäestäs~ (sukuelintä)

~sit ku hän ikäntys~ (isä, teki puuastioita)

~nuoruuren hulluures moniki akan ottaa mutta ku ikääntyy jää akanotto~

(kaikella aikansa)

~ehkä tulie viel järkihisä kun ikäintyy~ (lapsi)

~a mies ko ikkäityy ni se tassaituu, vaik nuoren ois olt mimmone~

~ikkäy ne nuo kakarat aikaa myöte~

~ne ol paljo ikäisämpiä ku neä nykyiset, niiss ol kuiva lämmä~

(savutuvissa)

~minä oon ikäkaoteni olluv vähäuninen~

~ikäkukka~ (syysmaitikka)

~sattuu olehan sillä ikäkymmenellä että laulattaa~ (lauluvuodet)

~ne on elännä ikäkymmenellen sanoi kun ne kuoloo kaheksissa kymmenissä~

~se pääs sen tirman pääl ni sit se läks juaksema~ (tirman eli mäennyppylän)

~niin ikämieheks seov vielä pirakka mies~ (pirakka eli reipas)

~kunn ei ikänä kirvestä ollu, monenki talom mettässä nii, käyny tukkija 

hakkaamassa~ (kukaan, kirveiden myöhäisestä alkuperästä, oikeat metsät 

=oikea suomi)

~mie aattelin, ettem mie ikänäh miestä huol, mum mennyks tul miehellen~

(päätökset ja tunteet)

~mienen ikännäin sano siul yhtää sannaa, mie oon nii suuttunt siu päälleis~

(pahasti loukatut)

~minä en oot tanssinna ikännä~ (vrt. vieraat paritanssit, 

omat=yksin ja joukossa tanssittuja)

~ikänä ku veti vähä rantoja jeehän me kölövinä mentiin nuijakalaan~ 

(poikasina)

~näinikänää ku tehrää ni kankaast tulee siljaa~ (sileää, vrt. silja)

~heä jättikii ne siihe niinikkänää rauhaa~ (käärmeet,

elämän kunnioittaminen)

~tiä on tehtävä näinikkänää~ (oikea työ)

~se saattaa olla tervekkip puu ikäpetäjä~ (vanha mänty)

~kyl hän viäl paljon kerkke, jos ikäpäävi luatt oo~ (luodut päivät,

vrt. luojahenget)

~kyllä minä sev vielä tiej jos mullen ikäpäevii annetaan~

~minä oun ollunna jotenniit terve ikäpäeväni~ (terveydestä 

kiittäminen)

~em min oot tästä mihinää ollu ikäpäivänä~ (syntymäkodistani,

vrt. syntymän paikalla elävä suojelushenki, vieraiden "sairaalojen"

tuhoamaa perinnettä, muistakaa kutsua henki sairaalasta takaisin

omien pariin)

~ei se tapahlu, ei ikäpäivinä~

~ei se ikäpäivänä tänne ossaa tulla, on tää semmotten taipaleen takana~

(oikea eli tietön suomi)

~mie jos kerra lähen ni ikäpäivännäi en takasii tule~ (taaksepäin

elämisestä, luonnon vastaista)

~min en ook kehunna ikäpäivänä, kyllähän työ ihmisen näyttää~

~mäv vua, mineij ja sinuva tartte ikäpäevännä~ (tarpeettomat

ihmiset, parempi poistaa elämästä)

~se on kova tekehen kaikkia ulukotöitäki mitä ikäpänä~ (omat työt)

~se jäi miu mielehei ikäpäiviks~

~oha teäl piirakkoa teht ikäpäiveäse ryynpiirakkoa sekä perunapiirakkoa~

(ikäpäivät=muutaman polven ajan)

~niitä o ikäpäeväses sanot laotaheiniks~ (saniaisia)

~eihän se liikkuminen ou ennee leikintekkoo kun näennii ikäpeäks ellää~

(liiku kun vielä voit)

~kolme källyy meit eli yhes perrees, yks ol iha miu ikäsiskoi~ 

(suurperheet, talo ja kyläasujien perinnettä)

~noapuris ois osova ja tekevä ikätyttö, mutt eijuo sulhasii viel kuulunt~

(osaava ja tekevä, omia hyveitä)

~tairetaa olla ihran ikäveljeksii~

~kaikkii niitä sanottii velloiks, ikävelloi olliit yheikäset~ (veljet ja 

ikäveljet) 

~entäs tuo ikäviiva, jos se männöö tännek kämmesyrjää, ni se ellää vanhaks~

(kämmenviivat)

~ikäviiva siinä sinkuupi~ (lypsäessä, sukuelin)

~pois kuuluu lähteneel liekkö ikävistynyv vieraassa paikassa~ (ikävät

eli vieraat paikat)

~ikävoetto on jo tuohih, vanahemmallep puolen keäntyy~

~ei se ikävuosiej jälkhin jumala ota~ (ikävuodet, ikävuosien jälkeiset

vuodet)

~etenkiin seittemäntoist ikävuotinen niin kyllä miusta ol se hurjan nuor~ 

(käymään tansseissa)

~läksin kävelemää ikävyksissäi, että tuul haihluttelee pois suruja~

(kävelyt ja tuuli, omat keinot)

~misthään tämä ikävyys on kotosinsa~ (haikeus, tunteiden syyn

ymmärtäminen)

~jos om pitkäaikai työkii, nii se ikävystyttää~ (liian pitkät työt,

luonnottomia)

~alkaa nii ikävystyttää täälä olo koi mittää tapahu~ (laita

tapahtumaan)

~se ikävystyttää toveriijjaannij jo semmoine immeinnej joka aena on tyytymätö~

(oudoksutut tyytymättömät)

~mikä sinua siellä ikävystyttää kun oo hyvät ihimiset eikööm minkääp puutetta~

(vrt. liian helppo olla, ihmismieli=luo ongelmia, täyttää tyhjyyttä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)