~laskuja~

~minä sanon tytölle että jos alat ikävystyän niin tuuk kottiin~ 

(nuorten auttaminen)

~ikävystyy sielä yksinäisyyvessä~

~ikävyttää niim paljon minua sem pojan kohta~ (vrt. kohta-lo)

~o semne ikävys ain vaa~ (haikeus, syyn selvittäminen voi auttaa

löytämään keinot pois)

~se on täl haaval nin kamala ikävä aikka ku on kura ja sata yht mitta~ (tod)

~siel oli kans ikävä valkeevvaara kum meni monta rakennusta~ (tulipalossa,

lähelle rakentamisesta, vrt. vanhempi kota-asuminen)

~se on niv vihane, ikävä ihmine~ (ikävät ihmiset)

~lapsen on ikävä kottii ja porraa ikävöisäs~

~koera sieltä ikävissäär räsähti~ (kotiin tultaessa)

~Iita on niin ikävillään Katri tättii~ (vrt. täti toisena äitinä)

~mää olen niim monta ikävää saanup pitää~

~työntää ikävee toispuoleisellennii~ (pitkä synnytys, toispuoleisesta

tulevat lapset)

~tämä mahtaa ol ikävä paikka konnei ol kettään tutui~ (ikävät paikat,

täynnä tuntemattomia)

~yä tuloo pitkäksi ja ikäväksi kun ei saan nukkua~

~lapset kuskattii paemenee ja se ku ol ikävätä ollas siellä paemenessa, 

siellä ei os ollum millää~ (vieraaseen pakottaminen, "maatalous")

~se oli minusta niin ikävää hommaa~ (karstaaminen, vieraat lampaat

=vieraat työt)

~minä juoksin sielä salola, ja ei olt ikävvee, hyvin ol lysti sielä 

metässä olla jot ihan~ (omat salot=oma lysti)

~tulin ikävää tappamaan~

~tulihan tuo lopussaek kesä, vaen kyllä stä kesti oottaa ikäviin asti~

(kylmät keväät)

~mie täs uon uottant häntä ikävälsilmäl jo kottii~

~mie onn uotelt tyttöö kottii ikävälsilmäl~ (läheisten oottaminen)

~lapset urkeniit kaik ympär moalimaa ei höitä neä pitkää ikävää~

(vrt. yksi jäi kotiin)

~oikei tul hyvä miel ko neän toas sinnuu tähä ikäväsilmeä~ (ihmisiä

ikävöivät)

~kyllä se ikävästyttää tuohip pitkällinej jooten olo~

~min en viihtyn vierais vaa aloin ikävöilä, kotii sit ol päästävä~

(vrt. kotaan, ihmisen paras paikka)

~on se kumma koira ku ikävöipii ku tiet että kaikki lähtee~

~oli se sitte hauskaa ku viimekki tulit sillä mie olen sinua pitkhään 

ikävöiny nähä~

~ei sinnev viittik käymää mennäs se ikävöittää vaa mielen~ (ikävät

paikat)

~vaekkei minun mieltän ikävöettänä ukko eikä sekkää kätilön tulo, vuan äet 

juohtu mieleen~ (synnytyksen alkaessa)

~se on ikääs tuohon yörastaaseev verrattava, se on niil laulukykynee~

(vihervarpunen)

~laitahan nuinikkaasti, niin hyvä tulloo~ (hyvä työ)

~oikei se ilahuttaa kun lapset menestyvät~ (hyvän toivominen)

~vähähän se lapsem miele illaottaa~

~isä illaotti meitä poekija~ (lasten muistaminen)

~oekeen se illaottaa mieltä kun niih hyvä asija sattuu~

~se on nih hauska ihminen se ilahuttoa toesijae~

~kantele se ihimisen illauttaa~ (vrt. soitto, laulu parantaa)

~koita sie nys sitä jollaki ilhauttaa, ku nuin surulinen on~ 

(surullisten ilauttaminen)

~mie ko tuisahan tuvasta, mänem poisi porstuvaahen, mie ilahan itkemään~

(runojen kieltä)

~minä ilahtuin siitä~

~koira nosti ilakan~

~ketun ne sannoot pitävän ilakkata kevveällä~ (oikeaa luontoa)

~ne on ilakoita kum peippo~

~kyl stä sit pruukatti menk kattoma ko aurink ilakotte~ (pääsiäisaamuna)

~nuarväki ilakoittiva elopäevä ehto~ (ilon aika)

~ja sitten kun hei ilakoitti ja leikki niir rupes permannon alla nauraa 

heitin nauruus~ (haltija lapsille, kodinhaltijat)

~nii kovast ilakoip itsekseekii~ (parin kuun ikäinen)

~lapset leikkii, ne lystittellööt samalla laella kul linnumpoijat~

~hiä ilakoe het että tiällä oh hyvä olla~ (hyvät paikat)

~kukas teäl on olt ilatekijänä, ku vesämpär on koattu~ (ilan, vrt. ilkeyden)

~ilatus tuo kokopäivänen suhusaij~ (tihkusade)

~se on siin nii korkial ilaval paikal~ (mökki, vrt. kuivalla)

~ilema nii ilavata ku päevä paestaa~ (ila-sanasta, tarkoittanut hyvää ja pahaa)

~tul pallaa ilavast~ (vrt. iloisesti)

~ilisel jääl kävvää liukumas~ (oma luistelu, vieraat luistimet)

~tiemmä tarelle tantsut iliselle iestälaulut~ (tarelle eli ulos, vrt. tarjeta)

~mulla alakkaa ilittää~ (ujostuttaa, vrt. iljetä)

~maa on niin iljakasta kun ov vähän sullaa ja jäätä~ (iljakasta eli jäistä)

~on iljamaa ja niljakkaa joka paikas~ (loppusyksystä)

~kulukeeten kahtoen siinä ilijamen kohalla~ (hyvät neuvot)

~se o aeka voarallinem mäk varsinnii ilijamella, siinä soa ollav varovaene~

~sillo oli oikee iljana keli~ (liukas, jäinen)

~kolokkamatteita saatiin talavella nuijimalla jää alta ilijajjäällä~

(pohjaslahden kieltä)

~pittää olla ilijajjää, että kalat näkkyy kun kolkkakalaan lähdetään~

~ilijajjäällä on hyvä luistella~

~kiilteä ku iljanjeä~

~kevätöenä tähän notkoon tulloo aena tuota ilijankoo~ (jäätyvät

sulamisveet)

~on tullu tuoho semmone iljanko, että siinä heleposti kuatuu~

~kulek korejasti, niettet kaavu, kus siellä on sellane ilijanko~

(lappajärven kieltä)

~ihan moahan köntsähin kunn oli niin liukas tuo iljanko~

~koko alaktalave ol mua iljanteela~ (lumettomat talvet)

~on tuo moa niin iljanteella ettei seisallaan tahop pyssyö~

~tiet iljannoetuu, ja iljannoetuupa mehtäkiik ku sattuu semmoene ilema~

(luonnonvastaiset tiet, metsää vaarallisempia)

~ilijansavi~ (sitkeä vaalea savi)

~ilijansavikko~ (roudan sulaessa nouseva vaalea savi)

~otav vaam mun kynkkääni kiinnin, nim minä talutan sinuva, kunon näin ilijanteista~

(läheisten auttaminen)

~nii iljenies kartano ettei kestä seisalloa~ (kartano eli piha)

~se ol näi syksyl et se ol jo venekkii iljenies~ (jäässä)

~ukko uussa, parta jiässä, ihek kaikki iljenessä~ (jään haltijat, vrt. talven)

~ol se aika kauan iljenehiist ja liukast kelii~

~välil ol niin iljenne ettei olluj jäällä lunta eikä mitie~ (lumeton jää)

~iljenneessä puut sekä lum~

~iljentynne jää ol luistijjäätä~

~iljens maan~ (kuka)

~välist on niin kierät ne jäät, jalkaliukuu laskettii, se ol iljenää~

(jalkaliukua, omat ja vieraat lajit)

~siällä ilijeteltääs jos naiset lypsääs, täällä ilijetellähän kum miähet lypsää~

(amerikassa, miesten ja naisten töiden eroista)

~ei siin oom mitää ilettävee, jos imeenen on kööhä~

~ne nuoleskel siel nii toisians, et minnuu oikee iljetti katella~

(julkinen lempi, tapojen vastaista)

~ilijettee, ku soon niir reeväsuinen~ (rääväsuita ei haluta suomeen)

~kyl minnuu iletti, ko pit männä hovi herroil viemeä marjoi~

(vieraat hovit, vieraat herrat, vieras toisilla teettäminen)

~minnuo niin ilettää mennäs semmoseen kyllään kun ei kukkaat tunne~

(omat ja vieraat kylät)

~minua niin muikasi, nauratti ja iljetti~ (tunteet!)

~iletös on ilkiä tavoltua~ (tavoiltaan)

~teä mokoma ol sellane iletös jot häpäs itsies ja toiset~

~meitä oikee hirvitti, ku jokkuu iletös kirroil lask leikkii vakavist asjoist~

~miäs pitää olla sellaane jotta sen kans ilikee olla kotona ja kyläs~

(omat miehen mitat, maan läheisiä)

~osham myö se asia tiettym mutta kum myö eij ilettys sanova~ 

(sanotut ja sanomatta jätetyt)

~ei sitä kesällä ilikiäs syyväs se on niil limane~ (made)

~hää on nii häpelikkö hää ei ilkii kyssyy~

~ei hää uo paha ilkiimää, koha muikahelloo~ (ujostelemaan, hymyilee)

~iljona~ (jäätikkö, iljanne, myös ilju, iljänä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)