~laskuja~

~vaik sovinol panis kui sakijoa, ni soapha sitä mukajoa myöte jokahine, 

mut jos ilkojoa rupijoa tekemeä, ni niihä se hävijeä kalakii pois~ 

(pyydysten laittamisesta, käkisalmen kieltä)

~eihä se kukkaa vanhemp käse lastaan ilkaa tekemää~ (ilkeyttä)

~veslinnu ampujat oliit vetänneä meijev venee ilalloa rannast~

(ilkeyksiä tekevät "metsästäjät", vrt. vieraat miehet)

~älä oo tietä pannakseis, sit ne jättäät rauhaa~ (kiusaamisesta,

vrt. tietääksesi)

~jokkuu sano iloilloa sitä jot värteäjä~ (tuohikonttia)

~hääki nauraa jo ja pittää ilkaa~ (iloitsee, pieni lapsi)

~syäv vaan, älä ilkaile~ 

~hyvin ne vaan näky sit miehetkii ilkaileva~ (ankeriasta)

~kum mäni ja ilikasi ihtesä~ (häpäisi)

~ei sua tuvas ilkamoijja, mänkiä pihal~

~ollaha siinä kans, ko ilikamoijaha, jos toiselle tuommosta sattuu~

(vahingon ilosta)

~määhhän Liisa vähän ilikastelemmaan vaovalle kun se tuolla vänisöö~

(vrt. ilveilemään)

~sitä voa käännettiin kuppeelta, toiselle ja selällee ja, nukkumaa, 

et ei sitä ilkasteltu lapsel nii pienennä~

~oekee ilekeitti kahtova, kun ne kaolas ja nuol toisijaa~ 

(vieraat tavat, oma lempi=yksityistä)

~oo joskus reirhun, älä aina ilkeele~ (laihian kieltä)

~se on sitter räivä kakara, ei se osaam muuta ku ilikeillä~

~mitä ne poijat ilikeilee sielä ja vierahijaki on pirtissä, 

että häpijättäkö~

~toisela vuela net alkava ilkeilehmään~ (lapset)

~oli valla semmost ilkkeyt miäles~ (outo asia)

~ilkevyres takii~ (tuli sekapäiseksi, ilkeiden ihmisten elämä

=tekemiensä ilkeyksien muistelemista, vrt. "uskoon tulo")

~ei tässä ooh häkkee eikä mittää, seon tullu ommoo ilikeöttään tuo 

peä kippeeksi~ (oire jostain, yleisin syy=niska tai hartiat jumissa)

~luontokappaletta tuolla lailla kiusataan~ (kissaa, kappale luontoa)

~kakkijaene, joki ilikeös~ (painajainen, kummitus)

~siinä or roatetta, sarroa, kortetta~ (niityssä)

~kyl oot ilkii, ko et tuon vertua toistais suvatse~

~iliköjöille lapsille voi äit sanoa, että, hävynnii viep teiltä 

mehtähenki kasvattamapalakasta~ (omat kasvattajat, luonnon

henkiä, vrt. skouluihin pakottaminen)

~mää oo huanomainen kaffemmiäs mua purrauttaa sillai oikeen ilkeestik 

ko mää vaaj juan enämpi~ (purrauttaa eli värisyttää, kofeiini)

~se tuntuu nii ilikeeltä kun se vähä kiilimoi~ (kirvelee, haava)

~mie ku näin silmilläi kui se ol ilkiä mie ev voint syyvvä~ 

(ankeriasta, vrt. haltijakalat)

~ne oli simmosii pahhoi miähii sitten et ne oli simmosii ilkjäv voitom 

pyyntäjii~ (pahat eli voittoa pyytävät miehet, suomen valtio=pahojen 

miesten suomi)

~se ois olt ilkiää, ko ois tarjoomaa mänty~ (tyttöä miehelle,

vrt. kosimassa käyminen)

~valehtelee niin että ilikiäksi käypi~ (valheisiin johtava ilkeily,

vrt. "poliitikot", ammattivalehtelijoita)

~oliv vähä ilkeissäni~ (nolona, häpeissäni)

~menkääs tenavat pois siitä teuhaamasta, ootta nii ku ilikiänkuriset kersat~

(tenavat ja kersat, töysän kieltä)

~kyllä se on ilikiännäkönen ko tullee ruma vyöryaalto~ (ruma eli iso)

~s on kah semmonen ilkeempäivänem mukula~

~Kalle on kyllä ilikiäsuinev vaen ei se u ilikiäsisunen~ 

~o ni kuiv maa ko o valla ilki kallio~ (ilki eli paljas)

~makkaavat santarannalla aurinkolliakkosesa ilki alasti~ (kaupunkilaiset,

vieraiden tapojen tulosuunnasta)

~pitkä tokku oli tuosa sängysä jä ilikki alasti~ (tokku eli nukke)

~noi isommat lapset on nin ilkikurisia, ne kiusaa ja poruttaa noit vähempiä lapsia~

(vrt. skoulut, kiusauslaitoksia, voitteko poistaa suomesta)

~ilkimilläh ennen saunast tultih tupah, ol siit vaikka minkämoin pakkain tahah~

(ilkimilläh eli alasti)

~pankaa nyj jo eles paita yllenne, ettette siinnä koko päivää ilkimulkosillanne 

mukkele~ (vrt. mulkkusilla)

~siäl nee juakseva ilkimulkulas ikä villi eluka~ (ilkosillaan)

~mukulat hyppäs pihasa ihan ilkimulleina, kon oli nin kuuma~ 

~se sano että voi ilkinen ku ei tullu mithään, ku veethiin tyhjän apajan~

(omat kirosanat)

~olliihhan nuo koko ilikijot siät, semmoiset ärjängöt~ (kovat pakkaset, 

joulun aikaan, vrt. uuden vuoden)

~ilkipiloja tekee~ (kolttosia)

~älä viitti olla nuin ilikipilanen~

~ilkipuhheinen ja riivo ja jaastaja ja tappelija~ (jaastaja eli riidanhaastaja,

vieraina pidettyjä piirteitä)

~joka teki kylällä pahhaa oli ilikiriekko~

~toisees talos ol lopen ilkirienoi ja vallattommii lapsii~ (ilkiriena,

vrt. rienata, omasta uskosta varastetut sanat)

~ilkirietta~ (metsänhenki, vrt. ihtiriekko, vrt. unisielut, metsäsielut)

~kyllä min oon kuullun nuan että kun on ihiminen ilikiriivattu että sill on 

kovat haltiat~ (vrt. suojelushenget)

~se tuli ain talvellakin ilkisilläs saunast~ (omat rituaalit)

~oikein kumman ko näkevät niin ne on sitte ilikisten alasti~

(alastomat kummat, vrt. kummitukset)

~aika ilkijöin toi poika kun kävi toisen kimppuuv vaikkei mitiän syytä ollu~

(ilkiöpojat)

~ite ellää kuv vihovenäläenev vael lapset on kaekki ilikkoihimisiä~

(venäläiset ja ihmiset, imin kansa)

~toas kallijosta löyvvettiiv voan ku se peäsi kuusikkoon ilikkonej ja~

(näätien elinpaikkoja)

~kyllä nyt vaikka ilikkosiltahan tarkenee~ (helteellä)

~Yrijö juoksee saunasta ilikkosten alasti~ (yrjö-poika, omat tavat)

~ilikuk, van eiköön se käyk ilikku omaan nilikkaan~

~puu lalvast siit voa ilkku hänel~ (metsäkana eli riekko)

~ei siin tarvihe miul ilkkuu, sattuu se siulekii joskus vahinko käymää~

~ilikkuhan se kettui enolle~ (kettu vai kettumainen ihminen)

~mitä isät ilkoit, sitä lapset velkoit~ (maksaa velkoja)

~hää o selkomaselällää siel ilko alaste~ (kalliolla, omat pyhäköt)

~sitähäj juostaan saunaaj ja saunasta poes ilikoalastik kesäsät talavesa~

~istu iha ilko alasti, naiseläjä~ (sateessa, vrt. noita)

~Ilmar o iha niiko ilkone issiäse~ (vrt. ilmonen, ilmetty)

~iha ilikonen töyren näkönen~ (teeren)

~ilkoma alasti moljottelii, kun Ilmoalan kettu~ (lapsi)

~se juaksi tuala mäjellä ilikosen alasti, vaikka vettä sato taivaan täyleltä~

(vrt. ukon palvojat, sateen palvojat)

~se käv ilkosen alastin moata saunan ja tuvan välillä~

~usko tai älä, mut se on ilkose tos~ (ilkosen tosi)

~sinuss on niitä kujjeita ollu ilikoisen ikäsän niihen tyttölöihen perrään~

(tyttöhulluus)

~lapset halus ussein olla ehtoolla ilkosillaan~ (luonnon lapset)

~ei nool arkoo, saunahkii ne karkaa ilkosillah~ 

~kaik niloi pois vaatteet ja oli ilkosillai~ (kuumissani, ulkoa tullessani)

~paekka on niin syrjässä että tiällä voepi ollav vaekka ilikosillaan~

(omat asuinpaikat)

~ei sielä kilekset jäätyneev vaikka tuli iha ilikosillani saunasta~

(kivekset)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)