maanantai 1. marraskuuta 2021

~laskuja~

~eihän nyr ruvast mitäät tu ilmam maistamati~
~ilimal lumen työntämätä~ (säilyvät kuopassa, perunat)
~minä sitä kirjuttammaa opin ilima opin käymätä~ (oma oppi,
kumpuaa omasta tahdosta, vrt. oppivelvollisuus eli vieraaseen
pakottaminen, vastakohtia)
~se pittää tehhä hyväst eikä vaa ilman aikojaa~ (hyvä työ)
~sei viihy ilema, sitä pittää kannellaj ja souvvatella~ (lasta,
vrt. jotain vikaa makuupaikassa)
~ettei se ollu makeat mut ei se juur ilmanka ollu~ (koivun mahla)
~minä en sillä lähej jotta minä kun kuitenniiv voetan~ (juoksukilpailuun, 
voittaminen=tapojen vastaista)
~poejille iliman tehnyv vuah huvikseen tuohtorven~ (lapsille tekeminen)
~ei se iliman itke~ (vauva)
~se ols hyvä oja ilmaim mut om myyrät ajannus santaa pualillas~
(oikeat ojat, täynnä elämää)
~se köyhällen teki vaekka iliman~ (paransi, omat parantajat)
~vähät minäkää niitä myynä, min oo antana ileman~ (kaloja toisille,
rahankäytön vieraudesta)
~ilmaks vanhat ihmist ain sannoit jot takan joulu talvi makkaa~
(vrt. pakkasten alkaminen)
~ilimankos se on ilta, kun om pimmee~
~kyllähän tuo tiijetähän entuuvestaha ilimanki~ (oma ja vieras tieto,
oma tulee itsestään, ajan kanssa)
~valkea hanhi se ilmanki joku löytyy~ (valkeat hanhet, vrt. harmaat)
~siihe säriverkkoo ilma ihmeeks jokkuu yhtyy mänemää~ (säyne, särkiverkkoon)
~iliman immeeksi näkköö jouhtenen~ (ihmeeksi, vrt. sukupuuton partaalle 
ampuminen)
~ne hävis ne karhut pois sitä perrää ku rupes ilmaitummaa näitä hirvilöi~
(hirvet ja karhut, vrt. kaksi alkuheimoa)
~siellä piennii ilimmautu~ (tuli ilmoille, syntyi)
~jos susia ilemaot ne sillä törryytvät~ (tuohitorvella, omat eli
väkivallattomat karkotustavat)
~mist heit lien ilmahuis, satteen iel~ (sääskiä)
~ilmahalla jos se näir rantapaikoillet tullee~ (ylhäältä laskeutuva halla)
~ilmahalloa ei arvoa millo se tulloo~
~ilmahinen~ (leivonen)
~jumalakkii pahole pauhoo, ilmahine ilkiöile~ (jumala eli ilmahinen)
~ilimahinen~ (haukka)
~ku perhoset ilmahtuut siis suojat tulloot~
~täyrys ihmiste tyät tehr iha ilmatteks~ (rahasta tekemisen vieraudesta,
oma työ=itselle tehtyä)
~se niitä teki sillai huviksens oikeej ja vallam puali ilmatteeks~
(isä pyssyjä, vrt. jousipyssyjä)
~ennen ku kaekki tarvispuut otettiin ilimaseksi, koattoal loekutettii~
(alkuperäiset jokamiehen oikeudet, kattaa kaiken metsästä omin käsin 
saadun, vrt. vieraat kirveet)
~ja nyy ei hän ol niit jalvojaska sentä lainka valittans se mene ninko 
ilmasiks vaa~ (niveltaudista parantunut)
~siel mer rek ninku ilmasiks~ (lumettomalla jäällä)
~vene siel tulee ihlan ilmasiks~ (kovalla tuulella)
~voe ilimanen kuitenniin~ (omat voimasanat)
~mie en usko sitä, en sinä ilmaisna ikänää~ (toisiin uskomisesta,
oma totuus=itse nähtyä, itse kuultua)
~ilmainen seä~ (myrskyinen)
~se ilemaseiksee siit se elävä metsän siimeksestä~ (ilmaantuu eläin,
eläväiset, elon omaavat)
~eikä malttanna olla ihteesä ilimaseottamata~ (karhu, varoittaa eli
välttelee väkivaltaa, omien arvojen ilmentymä)
~ei niitä kaikille ilimasta~ (henkiolentoja)
~sitten ne ilmakuivusest~ (kuivattiin pitkinä, pajun kuoret)
~nämä voatteet ov vielä ilemakuivuita, kesäpesuja~ (kesällä pestyjä)
~ilimakuivuussa~ (ahvenet kuivumassa)
~ilmakulta on ku maitovelli, ei tuule eikä sala~
~ol se sillo ilimakultoo, lunta tul ku turkihhihasta~
(ilma kultaa, kovalla tuiskulla)
~kumpa ilimakultael lämpiäesi~ (ilma kulta, omat jumalat)
~särillä onnii iso se ilimakupla~
~ku on tullu ilimakuppaa joka ei oo hävinnyn niin tulikivestä on tehty 
voiretta~ (ihotautiin, tulikivi=katinkulta tai kuukivi, kvartsi)
~hörhiäinen ilmalintu, korven karvanen elävä~
~kum mänettä sinne eksyttä, siel ei ouk kun iliman uajetta vuan~ 
(isolla suolla, lasten neuvominen hyvään)
~min olin silloov viälä niin ilemanaikaane~ (keskenkasvuinen)
~ne katsoit ilman alloi~ (seulasista, vanhat miehet)
~mitenkähän kauvvan malttaa ollat tämmösenä tämä ilima ala~ 
(ilman ala eli sää)
~se ja antaakii tervyyttä, se sellai ilma ala, niät se meri~
(merituuli)
~kenkki on kuolluj ja iliman annannista sakoitettaan~
(kenkki eli lahjan antaminen, omien tapojen alas ajamisesta)
~kenkki on kuolluj ja ilimananto loppunu~
~kun ilmahenkessä kävelee~ (päänsärky helpottaa, vrt. häkä) 
~leuvoksi oj jo vaihtunu ilimanhenki~
~ku ilimankans assuu ylläällä, niin tulloo kovat pouvat~
~voi taivahantakoja, iliman kannen kalakuttaja~
~läns on semmonen kuiva ilmankantti~
~eikä ilemaloatu tuntuna mitenkää kylömältä~ (rantasalmen kieltä)
~leppostuu se ilimallaatu kum päästääm maaliskuulle~ (utajärven kieltä)
~se on tämän kessää pitäny niin kuivaa ilmallaatua~
~ilmaluonto on vähä kylmä viel~ (vrt. laatu)
~ei se piek kauvan nuin kuivina pohjillaan järvie ilimanluonto, 
se ottaa ja täöttääpi veellä ne~ (kajaanin kieltä)
~ilmammerkit ol silviisi et mikon aikoa taitoa talv näytteä mahtijoa~
(mikon päivän aikaan, vrt. kalenteripäiviä edeltäneet eläinten ajat)
~sitä otetti et ilmamitte saatti~ (meriruokojen tupsut, patjan täytteeksi)
~ilmamuute teke iso asia~ (auttaa paranemista, keuhkotautisella)
~se tiätää ilmammuutet~ (merellä näkyvä kangastus)
~ilmamuuttiet tulluo ko kosk kohajua~ 
~pohjataivas pallaa, tietääk hää säätä vai, ilmamuuttei~ (pohja
eli pohjoinen taivas)
~taitaa tulla ilimammuutos kus soot niim pahalla tuulella~ 
(ilmoille herkät ihmiset)
~aina se on ilmammuutoksiks~ (päivän sappi)
~pitäs kahttoos sitä ilimam mynttii~ (ilman mynttiä)
~no jo siellä on toais iliman myntti~ (sataa ja tuulee)
~kaekev vakavin ilimannurkka~ (etelä, vrt. vakain)
~äijivainaa usko että manolaiset assuu ilimampainamisa~ (puiden latvojen 
lahoissa kohdissa)
~eihän se kuolekkaan sehäj jeäp ilimampahttaaksi~ (ilman patsaaksi, 
jää elämään ikuisesti)
~ootko sä luotut tänne ilimampahttaaksi~ (koppavalle ihmiselle)
~ilimar ranta alakkaa pouvvisttuuk~
~ilemarrikkeet tulloo, lävyy nii ruumiissa~ (sään muutoksesta,
vrt. ilman rikkojat)
~mänettä voa tuota ilmasuuntoa~
~ittekuki hoiti tokkansa itte, millä ilimansuunnalla aina oli~ 
(oma itse tekeminen, poronhoidossa enemmän omaa kuin etelän 
karjataloudessa)
~jopa ol lämmintä ilimassa, ku ilimansätteet näkkyy~ (elosalamat)
~miltee ilimantaholta siellä nyt tuuloo~
~se ilmavvaihe ei sekkeä uo yhelaista joka paikas~ (ilman vaihe, sää)
~ov ol roalloa et sai ilmavveo sinne lakeisie~ (savutupaa lämmitettäessä)
~ilmavviha~ (kutiava ihottuma)
~kuv vähännik käyvvöö ilimavvirta, nim pian se näkkyy tuulev väri~ 
(vedessä, väre)
~pittää vähä tuolla ilimavväläjässä olla~ (aitan, irti maasta)
~koko ilimapiiri tulta täönnä oli~ (unessa, vrt. ilmakehä)
~rupes tormama net täyrys mennä ilmpitto~ (ilman pitoon, myrskyllä)
~s oli täsä meillä ilmapilosa~
~ilimapuntar~ (jokin haukka)
~parempaa tää on ku ilmapuuro~ (vatkattu marjapuuro, vispipuuro)
~ilmasipulast syödään vain varret~ (ruohosipuleista)
~ilmasuortheek ku on näij jos ne on iässä ja lännessä näiv vastakkain 
ni silloon tullee kevväilä lumipyryä~ (kapeat usvapilvet)
~aattelin että se ol ilmasyyhelmää~ (käteni alkaessa kutista)
~ilmataivas~ (sinitaivas)
~auringonpistot, sierettymiset ja sensellaset on ilmatautii~
(ilmasta saadut taudit)
~tämä tarttu minnuu ilmasta tämä o ilmataut~ (vrt. hengitysilmasta)
~ei sitä saa lasta ilimattomaksi jättää~ (ilman ruokaa)
~ennen sitä panttiin ihan ilimattomat paalliset~ (padalliset, uunipaistia)
~min oo ruotakalaa ollu ilemattoma ikäni ett em min oo oekee siitä tykännä~
(vrt. kalaa hylkivät)
~oha niitä olla iä ilematu~
~mitäs ilmattua ihmettä työ siäl ulkona huulatten ja rähisetten~ 
(vieraat rähisijät)
~itätuul ilmatuul~
~siä lyä ny ilimavalakeeta~ (elosalamia)
~ilimavirta pyhkii törskyp pois taivahalta~

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)