~laskuja~

~määhhään semmosellen iltikallen niin piäs halakaset~ (iljanteelle,

vrt. pääkalllokelit)

~ompa nyt semmone iltikka~ (kylmä ilma, pureva tuuli)

~karhu sae iltikseen sielä haaskala olla, miehissä ei ollu ampujjoo~

(omat miehet, eivät ammu karhuja, vielä kun saataisiin jostain

omat päättäjät / omat lait)

~ei se toisen kerran iltikseen mulle semmosta koiruutta tie~

(virheistä oppiminen)

~siinä jos horjahtaa niim männööpä ihan iltikseen koskeen~

~miehet siellä veisteli illosij ja naiset siellä keheräs~

(miesten ja naisten työt, molemmat myöhäistä alkuperää)

~se iltosin firras~ (ruisrääkkä)

~pittää pannal levijällainen iltti~ (kenkään, varteen ulottuva 

päällisen kieleke)

~iltti ommellaan saomoomalla, välliiv vielä tere~ (kenkien osia)

~tua Santtu ilvaa ain minnuu~ (ilkkuu, vihasta vai rakkaudesta)

~ne nii paljo ilevoo, ni minu ei käöh huastamine~ (vieraat

ilkkujat)

~sennii ilevattu, minkä tek~ (ilkiö, riiviö)

~voe ilevattu sentään~

~niill on niit ilvehii, tos hyppäävät ja nauraavat ilman aikosijah~

(pojilla, ilkkuminen=lasten käytöstä)

~on sillä ilveet~ (kujeet, temput)

~harakat pit ileveitää~

~kyllä se ilive eokkoväkkee kismitti~

~mie en lähle millää ilveel, men itte jos tahlot~ (vieraiden

asioiden vältteleminen)

~siit ei päässy yli iliveellä eikä millää~ (joesta, heikon jään aikaan)

~neätse missee iliveessä tuo poeka on toas~ (pahaa tekevät pojat,

vrt. henkisesti pahoin voivien kerääminen yhteen paikkaan,

"skoulut")

~no jo on kärpäne iliveessä kum meinoo syyvvä ihan teijät~

~ja karhu meni iliveekseem minneh halusi~ (eläimistä pyhin, tappaminen

kiellettyä koko suomessa, seuraavan hallituksen tavoitteeksi enemmän 

karhuja kuin ihmisiä)

~ei tuo ou ilive immeinen kuv viheltää~ (viheltämistä oudoksutaan,

vrt. eläinten kutsuminen)

~ne ilivehtii ja puhhuu tarpeettomie~

~aina ilivehittiin että kuta leviämpi penkki sitä parempi vävympaikka~

(kotavävyt)

~sille ei soanu ilivehtiem metässäkkää~ (karhulle)

~ilveil täs meitin kanssanna~

~niin se iliveel kum pienet poejjat~

~se uli poekassa semmonev vekkuli ja iliveilijä vaem mieshän siitä tuli~

~poja ilveittömät tekkiit kiusua tyttölöil~ (vrt. tyttöjen pakottaminen

poikien lähelle, "oppivelvollisuus")

~ilvekse päivät, ku pit olla tuol märäs messäs töis~

~kyl se suututtaa, jos on tosissah ja toinen nauraa, ilveksii mij jutuistai~

~ilvenilläihä mie sitä hoaston~ (vrt. lainasana leikilläni)

~jumalanilimalla ei tiem mieli iliventelemään, se on niin totinen assie~

(jumalan eli ukon)

~onhan ne suattanna senaikuiset jollaik keinon ilivennelläj jotta ei oisin 

niiv väkevvee~ (sekoittaa jotain, vehkasta tehtyyn leipään)

~men ko ilves~ (kalannin ilvekset, koko maan eläimestä sukupuuttoon)

~ilves oli semmonen että se meni puuhunkik ko koirat sitä jaahitteli~

(omat ilvekset, vieraat koirat)

~veljekset kun ilvekset~ 

~jos ee se ilives kolomella hypyllä jänistä tappoo, nii s ee sittä ennee aja~

(kissaeläimet, vaanijoita)

~iliveskin syyvvääv vaekk on kynsikäs elävä~ (vrt. ei syödä, pyhinä pidetyt 

petoeläimet, omien jumalten eläinhahmoja)

~älä nyl lähek kö iliveski sinun syö siellä~ (ilveskin, ei syö ihmisiä)

~se syöpi porojaki ilives~ (vrt. jäniksiä)

~kaksi on ilvestä nähty täälä ku mie muistan~ (vittanki)

~ilves se on mustapilkkainen~ (pilkkuinen)

~iliveshukka~ (pidetty hukkana)

~lentä ko ilveskat~ (katti eli kissa, tunnetaan nopeudestaan)

~Korpij Juha ajo koirain kans ilveskissaa ja saij ja~ (tammelan

viimeiset ilvekset, vrt. vieraiden maksamat "tapporahat")

~iliveskissi~ (omat kissat)

~ilvesrepo pan nii pahal äänel~ (pidetty repona)

~haise niinko ilvessure lual~ (luola)

~mennee ko ilvessusi puuhuu~ (oikean suomen luontoa, vrt. tyhjiksi

ammutut "talousmetsät")

~vallankin noita ilvessusia oli ihan tässäkim paikom mutta niitä oikein susiakin~

(ruovedellä)

~rievistellöö ku ilevessus~ (nauraa, ääntelyä)

~ilivessusella om pyörreät jälet~ (nähty!, ainakin yksi jäljellä)

~mikä kiiru sil ny on ko nii mene ilvestä~

~poika meni ilvesti pitkin mäkkee~ (vrt. meni kuin ilves)

~voi ilvetty senthään~

~se on tuo minum mahan välistä nim pahalla ilevellä~ (mahavaivat,

väärän ruuan aiheuttamia)

~soon semmonen ilivikinnari, että okki pasis, jos sen hampaisiin joulut~

(pasis eli kovilla, ikaalisten kieltä)

~se on semmonen ilvoi, ei se muuta teek kum pilkkaa kaikkii ihmisii~

(vieraat piirteet)

~ima~ (täti, enon vaimo, vrt. emä)

~sellaista imakkoa~ (imelää, jäkäläleipä)

~aarinko imakasti paestaa~

~tarttee pannal luuku auki kosk o häyryä~ (häkää)

~siin on semmonem pyörre, että imasee melekosen tukinniv veen sissää~ 

(koski)

~jos sattuu allem menemään niin se imasoo ihmisennis sissääsä~ 

(sateenkaari)

~ennen syätiin imakkeej juuria ja kaikkia~ (kallioimarteen, 

omat juurekset)

~ne pantii uuni arinal läijjiä imakoitummaa~ (imeltymään, jyvät)

~imareest pureksittii juur~ (kallioimarteesta)

~imarteej juuret~ (syödyt juuret)

~laolal laola, laolus oh herttasempoo~ (imarteli kettu sadussa,

omat eläinsadut)

~eessäpäen imartellee ja takana panettellee~ (vieraat piirteet)

~se minul luoksen imartel~ (kissa)

~nuttuusav vuan imartelloo~ (poika, ulos halutessaan)

~imartanjuuri~ (kallioimarre, vrt. imatra)

~siit ota sen kanne pois jot se imehyy se ves siihe~ (muhennokseen)

~toiset ko ol nii immeytynneet siihe saunas olloo~ (joka ilta

saunojista, liika on liikaa)

~tuota imekettä meä en soa mitekeä selväks~ (sotkua, verkossa)

~pittää selevittee verkot nuista imekkeistä~

~ne ol lahnat niim pieniä, ei muuta ku imekkeitä koko verkko täynä~

~ei sitä ollunna imelleitä keittoja eikä muita ennen aekkaasa~

(jälkiruokien myöhäisestä alkuperästä)

~muulla on tosa juur juatavan imelys imeltymäsä~ (juotavan eli kaljan)

~tehtii ruisjauhoista makia imellos ja puolat siihe~ (puolukat, 

uunissa paistettuun ruokaan)

~kuj jaohot ja ves o imeltunnus suap se imellos hapatam mehässä viikkaovve~

(hapatetut ruuat, ja juomat)

~päevänkalja ennen tehttiin imelluksesta~ (vrt. päivän kunniaksi tehty)

~tehtii imellos niiko kaljaa~ (puolukkavelliin)

~imellyspuuruva~

~ja sitte kiehuvaan imellukseen koasim petäjäjaohon~ (omat jauhot)

~tie iltaseks imellystä~ (ruismarjapuuroa)

~iltaseksi mujetta ja imellusta syyvvään~

~enne ei käytettym mittää imelloksija~ (makeutusaineita, sokerin

myöhäisestä alkuperästä)

~minä harvon niitä otankaa, ne on ne imellykset~ (sopimattomia

vatsalleni, pikkuleivistä, sokeri vai jauhot)

~saaveisa ensis se imellytettiij ja pantiin se punkkaan taikka kuurnaan 

sittej juaksemaa~ (kaljan mäski)

~nehän ensim potut imellutetaan ja sitte jaoholla saostetaan~

(potut, marjavelliä tehtäessä, pot-tu, potu)

~imellyshillu~ (survotuista puolukoista ja ruisjauhoimellyksestä 

laadittu hillo)

~pittää siästee nuota puolukoeta, että suap ies piäsijäesenä 

imelloshuttuva~ (imellyshuttua)

~hyvvee oel imelluspuuro, mut kovasti pieretti~ (viljaa hylkivät,

iso joukko)

~muuta ku imellyspuuruva~ (tehty puolukoista)

~imellosvelli se hiljasella tulella niim mukavastip puksahtelloo~

(omat ruuat, itse tehtyjä)

~minun äeti oli hyvä sitä imellusvellie keittämään~

~ei saal laskeek kiahuu~ (imellysvettä)

~ensin imeloitetoa ruisjauhot sit pannoa puoloi~ (puolukoita)

~hää imelsöityy siel~ (mämmi uunissa, elävä olento)

~se on tuo ukoilima nih hijostava että ihan tässä imeltyy~

~kukkii mehustaha se syntyy se imeluus~ (meteen eli hunajaan)

~ne o hyvi imelät syyvä~ (näsiän marjat)

~eihä niit imelii ruokii enne vanhaa niikää olt~

~se on hyvi imelälen~ (koivun mahla, omat imelät)

~onko se tarpeeks imelöö~ (marjakeitto)

~nuapuri kalja ol nii imelätä~

~jopa on imelätä ja hyvveä soppoa~ (keitot ja sopat)

~se on imelä semmonen se mustapää~ (imelät heinät)

~se on nin illeettävän imelää~ (imarteen juuri)

~semmone imeläm makunen se liha~ (ruutanalla)

~se tulloo imeläks ni se myllyvää siel~ (kaljan imellys uunissa)

~ompas se tuo mämmi imeleä~ (imelää oudoksuvat)

~huttu tul imeleä~ 

~ku ollaa maltaat imelät siis on taariki jo makkee~ (taari=kalja, inkeri)

~maistaa nii imeläle tuo leipä~ (imelät leivät, omat ja vieraat)

~imelöitä ja maitoruokija passoas syyvvä~ (vilja ja maitoruokia

hylkivät)

~hammassärynhän sitä soapi noesta imeloesta~

~ennem maalimas kun tehtiin kaikki itte imelist astikka~ 

(omavaraisuudesta ostoruokaan, "edistys")

~niitä rukii imelöitä pantiin sahtii että siihen tul värijä~

(oma sahti, vieraat rukiit)

~kyllä on imelää puhetta~ (vieras puhe)

~kos viittikkin olla noin imelänä~

~paistoa hyvi imeläst päivä, iha voatep polttoa~

~harakka jos oekeen imelästi naaraa, nii se tietää jottae pahhoo~

(vrt. tavallisesti, imelästi=harvemmin kuultu pitkä nauru)

~minua nukutti nii imelästi oamusella ku ajettii ylös~

(vrt. nousin omasta tahdosta)

~kyllä noijjen paarikoijjen kans tuloo imelä, kun neun noir riivattuja~ 

(paarikoijjen eli lasten, vrt. saamen pärni, ruotsin barn)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)