~pyhkäs Heinolaa, aamul meni, illal tuli~ (nastolasta,
vieraiden hallitsemat kylät, oma asutus=sijaitsee kylien välillä,
vesistöjen lähellä)
~kyl mie saatii sata rapuu siin illas~ (rapujen määrästä,
oikeat veet=täynnä elämää)
~tyynin ilton se hullummin on äänes~ (allit, iitti, montako jäljellä)
~vanhat hyö istuit illal ja tekkiit töitä~ (puhdetyöt,
vrt. katsoi tv:tä)
~tulloohan se ilta kun outellaa~
~siin ei mennyk kaova aekoa, se illassaan tul katto tehtyä~
(omat kodit, nousevat nopeasti)
~tuu illaksi takasi~ (päivän matka)
~ilta s on ko unetuttaa~ (unen aika)
~tän iltaa männää saunaa~ (saunaillat)
~illan köllikkää~
~hyveä iltaa~
~hyvvee iltoo, käöp pitki siltoo~
~minä heetän hyvän illan~ (tervehdyksiä)
~se on ilttoo ja oammuu ku se laalaa~ (metso soitimella)
~sitä ol sitä iltoo uamua tehäv vaekka mitä~ (talvella, omasta työnteosta,
tunteen ja tarpeen mukaan)
~iltaa aamua se sielä souvethiin ko se oli häner ruppeuksen aika~
(joella, harjuksen syöntiaikana)
~suapha täs istuu iltua pimiässäi tuvas~ (pimeässäkin,
vrt. tulen keralla)
~me olimma siinä sitte iltaa~ (saaressa, pyyntimatkalla)
~istuttii iltaa ja tehtiin puhdetöitä~ (omaa elämää, hidasta ja hyvää)
~illastahan ne heittää verkot vetteen~
~hyvin illasta se alako sattoa~
~se tul illasta~ (ensilumi, vuoden pyhimpiä hetkiä)
~otavan häntä ain illaast om pohjaa päin~
~kiitä illast ilmaa, partasuun vast poikajais~ (ilman kiittäminen,
vrt. ilman palvojat)
~päivä alako ollak iha illassa~ (päivän palvojat,
seuraavat päivää)
~se on niin illalla päevä~
~ei kannata surra eilistä päivää ko ei ole tämäkhään vielä illassa~
(päivä kerrallaan)
~tauvin kovuus ei tapa, jos ei ikä oo illalla~
~sitä virkattiin talavikauvet illoilla kun nukkumaam mentiin~
~panin likkoon ja luun kansak kiehutin että syöp illakseen~
(omaa ruuanlaittoa)
~jo alkaa päivä iltaantumhan~
~on niiv väsyny ettei tahoj jaksaa iltaasijoitaan tehäl loppuun~
(liian kovasta työnteosta, ilta=palautumisen aikaa)
~eihä myö ilta askareil jouvetak kotii~
~soapi ilta askareet tehä~ (työt ja askareet)
~aamuaurinko saletta ja ilta aurinko poutaa~
~iltahiljanen oli sitte~
~se tuli vasta iltahilijasella~ (hiljainen aika)
~kun sammaa kankatusta saa kuulla aamuvarraisesta iltahilijaseen
niin suuttuuhan siitä suunnammim mies~ (miestään haukkuvat naiset,
vrt. väärän valinneet)
~ei meitilkää täs ny o iltahuhuu ollu~
~oli eilenehtoolla iltahuvit~ (vrt. huhut, omia juhlien nimiä)
~iltahuviksennak käytii kuulemas laului~
~käveltii iltahämpsyssä~ (hämärässä)
~mie pistäin iltahämys viel kyläle~ (pistäytyä)
~iltahämy alako peällem pakataj~ (kotiin kiirehtiessä)
~ku huhkai iltahämäris huhisee niin se tietää lumisadetta~ (huuhkaja,
talvilinnut)
~talavella sit o iltahämäree pitkältä~
~usseennin ne vanhat iltahämärätä makasivat~ (vrt. istuivat,
vrt. kota-asuminen)
~kyllä se taesi tullak kokoiltanen sae~ (sateesta lumeen,
elämä voittaa)
~alakkaa jo iltasin hämärteäk kun talavi lähenöö~
~hää tulloo varmast ku tietää et meil o sauna~ (saunomisen alkuperää,
omaa uskonnollisuutta)
~siit rakoitettii lakeista iltaistuime aikan~ (tuvan lämmetessä liikaa)
~se on nii ilta itkuune~ (lapsi, mitkä asiat eri kuin päivällä,
kaikkeen löytyy syy)
~iltakoar ilmakoar, uamukoar saekoar~ (ilmat ja sateet)
~toin puita mettäst iltakahiel melkei rejen täys~ (vrt. kahulla,
pakkasen kovettamat hanget)
~iltakaheella mennää~ (hiihtäen porvooseen)
~iltakahulla~ (pakkasella)
~menenki vasta iltakalviel~ (iltaviileässä, vrt. kälviä)
~menhän sinne sitte iltakamhesa~
~ilta ja aamukammeella~ (kammeella, vrt. kahulla)
~iltakarreen aikana~ (reki luistaa, vrt. talvivuoden henki Karu)
~männään sittev vasta iltakarpanteella~
~mäntiin iltakatvella~ (illan suussa)
~koko iltakausha minu pit opetella yhö vanha uko kans~
(linnunrataa, oudolta tuntuva vierailta oppiminen,
vrt. noitien oppilaat)
~sittähän sitä piettiin niitä iltaketterie~ (vrt. kekkerie)
~iltakoho~ (iltanuotan veto)
~iltakointähti~
~iltakoku~ (iltapyydysten kokeminen)
~minä makasin sen, iltakorvan sitte sielä ja sitte aamuyöllä menin
sinnev vahtaamaa~ (teeriä, vrt. vieraat tuliaseet)
~siinä se oli iltakuhjassa~ (hämärässä)
~lähetääm pistäömään kylässä iltakuhujossa~
~se oliki semmonen iltakukko että se kujoskeli iltosi~ (vaimoni,
vrt. kuun palvoja, ku-alkuiset sanat)
~iltakurkosil oltih~ (sokkoleikkiä)
~oon täsä ottanup pikkusen iltakurmin~ (nokkaunet, hämärän aikaan)
~yks iltakuuro, siinhän ne marjat on noukittu~
~iltakuuro siinä män~ (kuuro=ajanmitta, vrt. kuro, kuroa,
kuroutua umpeen)
~muataahan iltakuurumia ja sitten tehhään tul~ (ennen tulen
tekemistä maattu aika, ikivanhaa kotaelämää)
~mie vuotin iltakylymee niin kyll ol kevyt sukskel~
~kun iltakylymänen tuli niin sitte ne lähti paenamaan~ (miehet suksin,
pohjoista kohti)
~tulukaa meille iltakylähän~
~iltakähmällä ol kävelemässä~ (kähmällä eli hämärällä)
~istumaa sitä iltakökköjä, etteivät lähek kylöpyykää~ (illan istuminen,
saunomista vanhempaa)
~varis varrai soaetta, iltalaulu poutoa~
~tuossa auringol lasku aikaan ne om männynnä iltalauluun~ (metson lauluun,
oikeiden metsien aikaa)
~iltalintu~ (laulurastas)
~iltalintu narkuttaa~ (ruisrääkkä)
~sittä iltamassa toppasiv vielä kahet sukat~ (toppasin eli parsin)
~pääsimmä iltamalla sitte sinneh Hailuom pohojaspuolelle~ (merimatkat)
~se eilen illalla sato näen iltamassa~
~iltamyräs kum myä mentih~
~jos voa o oikei paksus pilves ninku toispäivän ol, se on ninku iltamyrä~
(vrt. myräkkä)
~ol jo iltamyterä ku äet alako haekaela issee~ (haikailla isää kotiin,
metsien miehet)
~iltamyöhääv valavottiim melekeem puolyöhö~
~iltamyöhäseekii ne viel huus~ (laskiaismäessä, vrt. me)
~menkääs Hulta ja Lyyti kattoon kartiskat että saajaan iltaseks kalakeittoo~
(katiskat)
~meill on täs vasta syäty iltaasta~
~lapsoin tarttie iltaistaan, että piesie maate~ (iltaselta maaten)
~se ov viiminem päivän tehtävä se iltasen syönti~
~pere ol syömäss illastaan~
~iltanurkala kohuaa saepilevijä~ (läntisellä taivaalla)
~iltanäkö on olluk ku pärhet om palanu~ (näkö eli valaistus)
~eikhään mennä ottah iltapalaa~
~iltapimijäl tultii kottii~
~tulimma iltapimiässä~
~se ol ain iltapuhtie aikan pärrie kiskomine~
~tehär russautti kiuluv valamiiksi yhessä iltapuhteessa~
~niistä ne puhuvat pitkät iltapuhteet~ (kummituksista, vrt. kuumi,
kuun kieltä)
~iltapunalla pakkanel lauhtuu~ (punalla eli ruskolla)
~iltapuna pakkasiksi aamupuna nöyriksi ilimoksi~
~niin oj jo pimiää niinkun olis iltapualta jo~
~jos se asettuu vähä iltapuolella~ (tuuli, lasketaan verkot)
~välist hää paistaa iltapuolee, välist paistaa aamupuolee~ (kuu,
häneksi kutsuminen)
~tarttis haukata iltapuoliist~
~mie oli näät iltapuol unillai~ (iltasen jälkeen)
~iltapuita pitäs mennä nolkkih~ (pilkkomaan)
~iltapuunna, net on näkösät, kirkhaat~ (tervaspuut)
~iltapäivä tuul~ (luodetuuli)
~ko ei paista uamupäivä, ei paista iltapäiväkiä~ (kaikki menee
väärin, vastaisessa)
~toas on tuol iltapäiväs päi pilvii~ (iltapäivässä eli lännessä)
~kun tuulee iltapäivä puolelt~ (saadaan sadetta)
~silloin on tiijossa kylymee siätä jos ukonpilivi iltapäivään painuu~
(tohmajärven kieltä)
~iltapäivästä tuuloo~
~iltaraekeella kuuluu kauvas eäni~ (raikeella, vrt. raikas)
~minä iltaraettiilla mänin ja oamuraettiilla lähin kävelemmään~
(iltaraittiilla)
~mie pistäyn täs iltarapial tuol Paimensaares~
~iltariivanteella suks juoksoo~
~iltaruska miehen tuska, aamuruska akan tuska~
~iltaruska sievä ilima~
~syyskesälä iltaruska ku on, sanothan, että jopa piisaa lauhoja~
~iltaruska on hyäks sääksi, aamuruskasta tullee nöyrä ilma~
~iltarusko entistä ilmaa~ (tietää)
~iltarusko ilmarusko~ (ilma eli hyvä ilma, pouta)
~iltarusko se o pakkaisiks~ (keväällä)
~iltarusko selevä ilima, uamurusko pilivipäivä~ (ruskoista
ennustaminen)
~tulukaa ny kahtohon, ko on komija iltarusko~ (ruskojen
ystävät, vrt. omina haltijoinaan pitäminen)
~iltarusko syksyllä hyviksi ilimoksi, kevväällä talavej jatkoa~
~oamurusko lämpösiiks, iltarusko pakkasiiks~ (talvella)
~aamusaje ei nää iltasajetta~ (vrt. sateen haltijat,
eläviä olentoja)
~eiks keitetä iltasaijjuu ko janottaa~ (saijuu eli omista
kukista ja lehdistä keitettyä teetä)
~piettii kunnianna että pirtti on työroskassa iltasella~
(iltapuhteet)
~otettii iltaise eenettä iltahämärissä~ (einettä)
~kohta tuloo iltasiiranne~ (hangen kovettuessa, hiihtokelit)
~hänel ol nii kelvoto ukko, määrällee pit olla iltasiks tila tehty~
(vieraat miehet, passauttavat itseään)
~iltasil alkoit ja toisen iltan loppuit~ (pidot)
~mie kaike päivää kanno heinää, iltasil synty tyttö~ (syntymän päivä)
~mie sanoin iltasil, jot niin käkijeä miesvieraita~ (käkijää eli tietää,
tulevaan yhistetty käki)
~tuolla niitä mörnii sen tiem poikki iltasilla kum myöki on nuotalta tultu~
(siilejä, pihtiputaalla)
~niitä nin iltasilla, kuulu niine uluvomisia sutte~ (oikea suomi
=susien suomi, olleet yleisiä koko maassa)
~mehänhaltia pit eläimet mehässä, jottei ne peässy kotiin iltasilla~
(eläimiä hallitseva haltija)
~sit iltsiil männää saunaa~ (iltasauna)
~minnuu aamusiist ei nukuta, iltasiist nukuttaa~ (aamuvirkut)
~siit vast syötii iltasruuvvat~ (saunan jälkeen)
~kerkes männä iltasyönti ohi~ (kalojen)
~ei paemenetas soanna lehmiä laskee iltasyöntiin, niit oli niim paljo karhuja~
(vieraat lehmät, omat karhut, vrt. vierasta elämää tukemaan lähtenyt
"suomen valtio")
~mie menen iltatulille~
~ilta ja aamutyäkseim miä niitä tein~ (verkkoja)
~teit iltatyöt ja söit iltasen, sit läksit kokol~ (helluntaina)
~iltatähti näät o myöhää tääl päivälasku puolel~
~kun kerta meni se iltaunen aika ohi~ (en saanut enää unta)
~tule iltavariloil~ (teelle, vrt. saijulle)
~iltavastat on tekemätä~ (iltasaunaan)
~läksiit vastaksii, iltavastaksii sielt ottamoa~
~hyvähä siin o poimian iltaviiliäs~ (marjoja)
~iltaviimee tiukettii~ (tiukettii eli leikittiin)
~läpättii toista ja sanottii iltaviime, ja sit juostii pakkoo~
~vielä tässä ois kerinnä iltaviirussa pisttäyttyyk, kun ois tulluv vual lähetyks~
(kaikella aikansa, aamu=liikkeen aikaa)
~lähethän siinä iltavilikasa~ (illansuussa)
~minä joskus iltavilikalla pistäännyn, ku ei sitä oo päivällä aikaa~
~ne on aina niin iltavillisä~ (lapset)
~iltaväkkärä se reäkyy seässä, siivet reäkyy sen kun se lentää~
(iltalinnut)
~haukihan se on iltayöstä rannassa, sem piä or ranttaam päin~
~ne erottaa ne iltayölliset ja aamuyölliset~ (jäniksen jäljet, jälkitietäjät)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)