~isakko~ (uroskoira)
~isakko~ (isä)
~me puhuttelimme siä vaan nimeltä ei siälä isännöitty eikä emännöitty kettää~
(oma tasa-arvo, vieraat toisten työstä eläjät)
~kasso isi ko väkkärä pyörii ko tuuloo~ (lasten elämää)
~mitä sie tuumit, jos äitiis ottaa teil isintimä~ (isä puolen, lasten
valmistaminen muutoksiin)
~se isitti joka vuos eukkosak tiineeks~ (paheksuen, tapojen vastaista)
~kene lie olt vene, se ol siit nii kovast iskehynt siihe rantalietoo kii~
~se iskeentyi niim minum mieleen, että see siitä unneo~ (unohdu,
vrt. unet)
~iskemämiehilä se on ollut tulirauta, s oli vanhoittem miesten valkea se~
(ennen rautoja tulikivi)
~joko ne on nuo vuatteet isketelty, että piäsen huuhtomaan~
~sillä sittä isketelttiin kuivat, puhttaat pytyt, sillä katajaveillä~
(katajavedellä)
~astep pittää isketelä kattaavei kansa~ (omat puhistajat, myrkytön
luomusuomi, vrt. "edistys")
~vuatteita isketettii kovastip pyykkikorvossa, huljuteltiin kahakkättee~
~minä isketin tuosta juohteev vierestä paesteelta kirvesvarteisee hauvvin~
(omat mitat, isketin=nostin koukulla)
~isä näky juurköyttä iskettävän~ (punovan)
~kummapa kun eijj ool louvve iskettänyk kiinni~ (louvve=iso lokki)
~enhäm minä tarvihten niitä tietoja isketteäp peähän~ (skouluissa
opetettu vieras tieto eli "yleistieto", oman tiedon vastakohtaa)
~siihen ku aletaa iskiäs siihem piihin niin se säkenöipi~
(muhoksen tuleniskijät)
~isköö se lokki hauvinnii ku hyvillee sattuu~
~havukka iski sen kukon ja rupesi syömään~ (omat haukat, vieraat kukot)
~kaheksantoista kilon kojama~ (koiraslohi, oikeat veet=oikeat kalat)
~miähet iski tuluksista valkeeta~
~otettiin se piikivi hyppösiij ja iskettii, se löi mahlottomastit tulta~
(padasjoen tuleniskijät)
~sit senko isettii tul tauloa~
~missä tulta tarvihti, ei kun iskemmään~ (iskutuli)
~jotta valkea pysyi päivät ympäriis, ei rengännä iskeä~ (vaalittiin
valkeaa lisäämällä hiillokseen kiviä)
~mää koitin nin iskees sulles silmää ettet olisim mittään puhunum muttet
sää yhtään huamannu~
~toisilleen silimmee iskkööt, elä virkak~ (virka eli puhu)
~se iski mulle hyvin silemee~
~se on niin sysipimmeä ettei neä ohtaasa iskövätä~
~kerran tuli päällen niin että, saapasvarssiin iski, oikein ni että ropisi~
(pesäänsä puolustanut pyy, rohkeita, omat hyveet=pyhien eläinten
piirteitä)
~kotka saattaa ottaa ja iskeä pienemphiin porhoin~ (iskulinnut)
~siihen kun isk se kolotus, ei ou siitä lähtii soanna jalakoo suoraks~
(jalkaa suoraksi, hermot vai polvi)
~sitte kun se huone alakaa ravistuon niin se tilikitään, sammalie isketään seinään~
~iski lunta~ (pyrytti)
~illalla iskö, iskö sitä tsajuvettä, siiz yöllä herutta~ (juo liikaa
teetä, kusettaa)
~pitolois ol väkkii nii paljo, jot tupa ol ko isetty täytie~
(vierailta tuntuvat sisäpidot, omat=ulkoilmassa, hyvällä ilmalla)
~se iski kiij jos se sai ollal liijan kauvan siä parkisa~
(karva kiinni, nahkaan)
~meres näät siin o sellane imur, suur laine ko isköö rantaa ni se vettää takasii~
(omat imurit)
~niitä tulee sitte niihin oikeij ja iskee tupahan oikein~ (sääskiä koivuista,
vrt. sääskettömät aukeat)
~se iski menehen korkialta~ (kalasääski järveen, oikean suomen luontoa)
~elokuussa isköö tulta sujahuttaa, muttei jyräjä~ (elosalamat)
~uko ilima ol iskennä puuhuj ja särkennä sen~
~voi yhtäkaikki, ku iski kovastis salamaa~
~jo se pani ukkonen, ja niin iski valakiaa~
~ukonnuolet isköö puuhu~
~mahala meil isketti koiju kyljest keväisi~ (koijun eli koivun)
~meil koton isettii vöit viel miukii aikan~ (isettii eli punottiin)
~nööriä tehtihin iskemällä~ (nyöriä)
~kolome säestettä tekköö ja isköö niiko ukot liinosta~ (kolme säiettä,
tuohiköyttä punoessaan)
~tikkatöpösten nauhat sitten taas iskemällä tehtiin~ (punomalla,
eikä pirralla)
~minä oon tottunu iskemään vihtaköyven niin lujaksi~ (vrt. punotut
vihdanpäät)
~istuvat pöövvä iäressä ja verkkoo iskivät, sitten semmonev verkkoukko
niitä kokkoel~ (kokoili, kudottuja verkkoja)
~paljai jaloha sillo iskettii~ (kesällä)
~se oo hyä iskemhäj jälkiä, ku sill on silmä siihen jäljen kattomisseen
kovalaki maala~ (omat taidot)
~tuuppas sie joskus meil oikei iskemää tarinaa~ (kylään
kutsuminen)
~sitä vaem pittää suahaj juonta iskkeek kassittoo~ (lapsen,
juonitella, kiukutella)
~männä kesänäek kum myö iskettiim päevä~ (juttua, kesämuistot)
~hiskias se ottaa tästä lonkasta~ (iskias)
~issiaassa on tehty haateita suokanarvista~ (hauteita suopursuista)
~otti issiakseev vai minne ja pakotti~ (is-ki-as, vrt. is-keä,
vrt. is-sielu)
~tuossahan se on se sisä issijä, kahtokee tästä kohti kul lähtöö~
(sisempi iskiashermo, omat parantajat, itsen tuntijoita)
~jos issiaene on se viep ihan turraks jalan~ (turruttavat hermovaivat)
~tässä se on se uluko issijäenen~ (ulompi iskiashermo)
~minun otti iskiainen, pisti ronkhan, että piti melekhev vinkkelikoukusa
käyrä~ (terävät pistot, hermovaivojen oireita)
~issiassuoni on kipiä~ (suonet ja hermot)
~meillo tua poika juntti semmone isko~ (itsepäinen, jukuripää,
vrt. vapautta kaipaava, itsenäisyys=omia hyveitä)
~iskos tehtiin ja se kovotettiin~ (maalattiaksi, savesta ja tervankusesta)
~ompas se huttu iskostaotunap paam pohjaan kiinni jottei sitä irtis sua~
~jopas on iskostunna kovaks, öylön vielä ol iham pehmeetä~ (iskostunna
eli sitkistynyt)
~lumi iskosttuu jalakkoon~
~lapset jollonnii iskottelevat ihan iltikseen~ (iltikseen eli
ilman syytä, vrt. niskottelevat, vrt. sielujen nimet)
~iskottimet vielä miula on ukkovaenoom perruu~ (tulukset)
~lämminä iltona sitä näky aena sitä tuleiskuva~ (salamointia)
~sill on niitä omia iskujjaa~ (oikkujaan, vrt. is-sielu)
~joka iskussa pihti jottei perräännyp poes~ (tuohisuikaleiden liitoksessa,
tuohikonttia punottaessa)
~iskukoukulla sai kuhhaa ja haukia~
~nokka kun iskulinnulla~ (kotkalla)
~iskunaohoks sanottiin niitä, joeta sormilla iskettii~ (punottiin)
~onks iskä tullu jo kottii~ (iskä, isä ja isi, sisältää sielun nimen,
vrt. is-sielu ja äi-sielu, äi=ai=ii)
~isla~ (islanninjäkälä, islammosla)
~iislantinjäkäläliemellä se saattaapi tua sun kurkkus parantuva~
(käytetty parantamiseen)
~iislaninjäkälä se om paras leivän aine, mutta ei sitä poro syö~
~sitte siihev vuovathim panna iislaninjekala~ (leipään)
~entivanahaset ne teki liisteriä iislannimmoslikasta~ (jäkälästä)
~ei sitä voita ou ennee ku yks ismane~ (hiukkanen)
~etenniip palohuavaav vallaa kaavan semmosta kirkasta ismettä~
(visvaa, nestettä)
~isme~ (pajusta poltettaessa valuva neste)
~onhan sitä, tunttuu sitä olevan sitä ismentä~ (taikuutta, kujeita,
is-sanan johdoksia)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)
