~se oli sellaaner ruuhi isoohim puuhun tehty~ (vrt. luuhi, luhi, r=l)
~pirtti on isempi ja tupa sittev vähä pienempi~
~kattokaas kun tullee vettä isossa pisareissa~ (sateen ihme)
~se on olluk kaikki isompi kun kahreksan kilol lortikon olen saannu~
(omat kalat, vieraat kilot)
~lahnam miähnä o issuu~ (mäti, isorakeista)
~sitä eijj oum muuta kun tiällä isommilla selillä ennee jäetä~
~issoin oli se paino kolomattakymmentä kilua~ (oulujoen lohet,
vrt. padottu ja myrkytetty nykyjoki)
~meilä on kaikista issoin tuo Marjetta~ (lapsista)
~niin ysö nietos~
~ysiä kiviä~ (vrt. isiä, is-sielu)
~se ol aika iso se repo~
~sinä ammut vain sitä isompaa puolta ettei linnulle tuu vahinkuva~
(tahallaan ohi ampuvat, vrt. vieraat aseet)
~lyhvet latvat kun on siellä niin ei viivy isommallaan tuluva kauvan~
(joen latvat)
~se ol isommaks osaks muikkuva ja sit siikoo~ (suolakala,
vrt. kuivattu)
~sitä tehtiin, männystä isomalta ossoa~ (satimiin tarvitut pölkyt)
~järves on naine, vetem päälä, isom matkam pois rannast~
(järven nainen, veen haltijat)
~s oli jo erempänä siälä Seinäjoellem päin, isooh matkas~ (isot
matkat, suomi=iso maa, jalan kulkien)
~istu oikei isoks aikaa~
~se teetti häntä ison aikaa, mutta sai hään sen kumminki~
(rovaniemen saukot, montako jäljellä)
~misä oo iso väki ko mukulak koton parkuva~
~kun on sellaanel liika isoo saret ni se jähäryttää maa~
~koska ol isomman kalan tarve~ (käytiin vetämässä nuottaa, padasjoki)
~tuossa Niitranna lehola ol tetrijä iso karja~ (omat karjat)
~on ollu isoja satteita~
~jouhtenet ne meni myöhhään tästä, juuri näehen isomiin tuiskkuin eillä~
(omat vuodenvaihteet, vrt. paluu)
~joutui lähtemhän isomphan joukhon~ (kuolemasta, vrt. sukulaisten
asuttamat saivot)
~voan sitää tul ysö lum~ (iso lumi)
~oikke iso merivesi ol~ (nousuvesi, rauma)
~syksyl ja keväl ku iso vete oli~ (joessa)
~ko oikein iso meri käy niin se on komiaa se kopristus~ (aaltojen
taittuminen, vrt. koura)
~kyllä siittä isolla veellä pääsee~ (hailuoto)
~isov veen aikana se vesi huilaa täsäki~ (rantaniityllä, elävä olento)
~kyl mar siält mont kertta tul iso joukonkin kaloi~ (nuotasta)
~väylä on isolaveelä~ (väylät)
~s om pakkaanel lauhtunuj jo isooj jouko~ (nurmon kieltä)
~toi kissa, soon kas vähä hauskuutena isoj joukon~ (kotikissat)
~meit oli lapsia isoj joukon~
~aika isoi tuulii~
~pyry pakkaasen perästä eli isoo suaja~ (talven ilmoja)
~kyllä on kauheen kylmä, jallaat palelee ihan issoon ääneen~
(lempäälän kieltä)
~niinku olis vähä isompi se leiskaus~ (salaman, yöllä)
~on liijan isona vielä hiillos~
~kuun kehä ku on iso nin tullee nöyrä sää~
~se oli sillon ko oli ne isot hankikannot~ (omien matkojen aikaa)
~nous jo ylös ku o iso pääv jo~ (iso päivä)
~kuis valkja näi isol peeväl pala~ (palaa päivällä, tuli=päivän korvike)
~vielähän makuatta isolla päivällä~ (tapojen vastaista)
~soj jo ysö päävä~ (iso päivä, valoisaa)
~em mää oo oikeen ison kippee muuta niin kovi heikko vaa~ (tautien
oireita)
~ne tek aena syksyin kevväin semmose isom puhistuksen, joka paekan nuuskivat~
(siivouksen)
~pikkuvarkaita piiskataa, isot varkaat päältä kahtoo~ (piikaa piiskattaessa,
orjatyöstä alkunsa saanut palkkatyö)
~pyynnisä sataki verkkua joillaki isoilla pyytäjillä veesä yhtä aikkaa~
(syksyisin, vrt. kudut)
~joll oli viitisenkymmentä, s oli jo iso poromies~ (sodankylä)
~ohan sitä tehtynnä aena isoks pyhiks~ (sahtia, joutsa)
~sen ku kuivasi ja keitti vain niin se meni sejasa kyllä isona apuna~
(lepän kuori, verkkoja värjättäessä)
~se levijää niinkun kulovalakkea että, se toenem puhhuu jo se assiem palijo
isommastikki~ (juoruihin uskomisesta, vrt. "uutiset")
~se om mulle issoo sukkuu~
~se om meilles sukulaine, isoki sukulaine~ (isot sukulaiset,
vrt. läheiset)
~se oli ison sukulaenen~ (isoin, vrt. ison, isin)
~jokos sää issoo orotit~ (isoäitiä, vampula)
~tuu ison työ~ (isoisän tykö)
~ne ol isoalasija ja vanteet ympärillä~ (koivupytyt)
~siinä on oikein isoalanev vatisto, Makiillasuolla~ (vatukko, makiallasuolla)
~isoeno~ (äidin tai isän eno)
~isoerkin äijä~ (peikko, piru, vrt. erkki, eki, sukulaisnimet)
~isohanhi se on koiras enämpi musta, ei juuri musta mutta siinä kahela välilä~
(metsähanhesta, hanhitietäjät)
~isoharmaa penikoittee helmikuum poolla~ (harmaahylje, hylkeen penikat)
~isoharmaa~ (jokin sorsa)
~iso harri~ (lohen kiertonimiä)
~isohavukka~ (kanahaukka)
~isohaukka~ (kotka)
~isoheikki~ (keskisormi)
~isoheinä~ (myrkkykeiso)
~se on sellain isohka suo~ (hollolassa, omat suot,
pyhiä paikkoja)
~eihää täs ok ku neljä viis puuta, mu ohhaa nää isokoi~
(palamassa, tulen ystävät)
~pellit kii, että isohousu pyssyy ulkopualella nurkkia kopistelemassa~
(isohousu eli tuulen puuska)
~isohousu tulloo sissään~
~isohousunen tullee~ (oven auetessa itsestään)
~kyllon niin kylymä, ettei tarkene iliman isuahuivia~ (isot huivit,
vrt. talvi)
~isoohullu~ (hullukaali)
~isollahuuhkajalla parta loikkaa niin ku kulta~ (isot huuhkajat,
vrt. pienet)
~isoohuuli vei heinät tarikostani~ (tuulen puuska, vrt. housu)
~ne isohylje oo nii viissa, et ne ei men ryssy~ (rysään,
harmaahylkeet)
~issoileiksee ja on hyvi mahtavata~ (isottelee, vieraita piirteitä)
~seki siinä nii issoilee~
~ne o isost sukkuu vaik o köyhii~ (oma isous, ei kumpua rahasta)
~isossi haappoi~ (haapoja)
~se mikkäne isone oikke ol vaan pentu vielä~ (karhunpentu)
~satoo isoosen kuuron~
~näissä suamalaisissa on nim paljo isosuurev vikaa~ (vieraina
pidetyt suomalaiset, vrt. lädi-sanalla suomalaisia kutsuvat
saamelaiset, lätit=baltteja)
~isoitikka~ (vaaksiainen)
~käötkönä isojjojen takana~ (isojoen eli pääjoen)
~tuola isojjoven törmilä sitä on hirvennurmea~
~isojuoksija~ (hirven kiertonimiä)
~isojänes~ (hirvi)
~soapi siellä perukkakylillä isojjäniksennil lihhoa kun sattuu~
(hirven lihaa, vrt. korvat)
~ei isokaakko lennä ku syksyl~ (kaakkuri, kuikka)
~isokakkur~ (kuikka)
~isokaari~ (rysän ensimmäinen kaari)
~isokaijua~ (kalalokki)
~isokaijakka~ (jokin lokki)
~isokakara~ (kuikka)
~sattuko isokala uistimeen~ (lohen kiertonimiä)
~kyl ne ottavap puale isostkalost maaomistaja vaa~ (puolet pyydetyistä
kaloista, toisten työstä eläneet "isännät", vrt. "verotus")
~kyllä sitä hirvittiin kun kynnykselle astu, isokasta sen sanottiin oleva~
(kynnys=rajatila)
~ne on nin isokkait olevanaa~ (oman vastakohtaa)
~se täyty ollav vähän isokas uuni että leipä tuli kerralla kun kerral lämmitettiin~
(leivinuunit, vrt. kiukaat)
~se on semmonel laakee isokas kivi jolla voi istuaj ja huilata~ (omat huoltoasemat)
~sano ettei se nyn niin isokas ollu~ (metsäsika, vrt. mäyrä)
~ko on isokehä kuun ympärillä~ (tulee tuisku)
~kup pikkukesä on kylymä niin isookesä ol lämmin~
~no josse on tämä pikkukesä kylymee, sitä paremp on isokesä~ (vrt. toukokuu
ja heinäkuu)
~isokesä kahtoo jäläkeesäj ja on kylymä~ (lämpimän pikkukesän jälkeen)
~se on isokesä sitte ku tuota päivä rupiaa lyhenemmääj jo~
~sittä kun juhannukselta heti isokesä lämpiäsi niin oesi toevossa hyvä vuojentulo~
~isokirjavkärk~ (käpytikka)
~sittä on oikeen isokokko, joka tappaa poroja ja lehmijä~ (omat kotkat,
vieraat porot ja lehmät)
~isokorte~ (järvikorte)
~isokorvanel laps om pitkäikäne~
~isollakoskelolla oli poikia, ne meni semmosta siipiräpäkköö~
~isokotkas on häi kon tappa jäneksit~ (omat kotkat, omat jänikset)
~isookuikka~
~isokullet~ (poveton nuotta)
~isokulvi~ (kuovi)
~yhen ainuan isonkuovin oon ampunu ijäsäni~ (omat kuovit, vieraat tuliaseet)
~isokusijaine~
~iso kutu~ (silakan kutu, elokuussa)
~isokutu~ (kesäkuun alusta jaakonpäivään)
~san kovemi, mää ole vähä isokuulone~ (vrt. huono)
~ysökärppä~ (kärppä=ei ole iso, vrt. iso=pyhä eläin, toteemi,
is-sielun hahmo)
~iso kärvänen~
~isolahana~ (kesällä kuteva lahna)
~isua lauhaa kasuaa puskas~ (isoa lauhaa, nurmilauhaa)
~isolaalaja~ (laulurastas)
~isolauvo~ (saunan levein laude)
~sitten on semmonen isolepakka, se tuppas pesiin sisällekkin~ (urjalan
lepakot, montako jäljellä)
~mettä lakoo isonlihan alla~ (hirven, metsän isoin)
~oesin kerran soanu isonlihan pattaan~ (millä keinoin, omin vai vierain,
ampuminen=ei vaadi mitään, kyvyttömien puuhaa)
~sehän oli isolliset rikkaak kukka hautoi osti~ (hautapaikkoja myyvä kirkko,
ristinusko=rahankeräämishuijaus, laitonta oikeassa suomessa)
~isolouve~ (selkälokki)
~ne hyvir ryöhyävät ja valottavat isolta pohjan~ (tervakset tuulastettaessa)
~heikko se linnurrata tulee vähäluminen talvi, jos oikein kirkas ni isolumine~
(linnuradasta ennustaminen)
~tulija kova ja isolumii talvi, ku nois pihlajois on nii paljon marjoja~
(jokaisella omat enteet)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)
