~laskuja~

~joha s ol isomahaissa kuv vihittii~ (omat lapset, vieraat vihkimiset)

~isomahanen söi~ (pakkanen)

~kuka semmone vähä isomaine äm mahro olk kun tost tänäp siutte men~

(mynämäen kieltä)

~menneen talvena määkik karttasiv villoja oìkeen isomaisej jouko~

(talvityöt)

~se teki sihen ensiv vaan isomaisen saunaj ja asu siinä~

(saunan ennen kotia)

~se on niinkun silahka, toista sorttia kun semmonen isomainem muikku~ 

(salakka)

~ei nuan kauhiahan ilmahan viitti lähtiä, teherähän laattiahan isoomakoos 

ja ollahan täälä yätä~ (isokyrön kieltä)

~eläpäs hujella, kun iso mato kuulee niin se tullee eäntä koht~ 

(iso mato eli kyy)

~isomehtä~ (karhun kiertonimiä)

~lahoisa puisa on niitä isojamuuraisija~

~emoseesa tyttölaps, isoseesa poekalaps~

~isonenä aukasee ovvee~ (tuulen puuskasta)

~mist toi tommoseks isonänäseks ja musttukkaseks tull o~ (lapsi, 

polven yli hyppäävät perintötekijät)

~isoonenääne pyäritti nuata heiniä ilamaha~ (tuulen puuska)

~pa pian ovi kiinni, ettei isonenäin peäse huoniesie~

(tuulen haltijan kuvauksia)

~isonenäinen ol siellä pahhoo elämee pitänä~ 

~iso nielu~ (rysän suurin nielu)

~kyl se siit piaj jo miähistyy ko se oj jo niin isonkokkoinen~

(poika)

~häm piirsi ain koon kuva, simmose isolaisen koon~ (isä puumerkkinään, 

oma perinne=suullista perinnettä)

~meilläki oli isollainev väki ei sitä ois jaksanu taputtaa rieskoiksi, 

ja siksi se kaulittiin~ (rieskataikina) 

~se ol jo isollaener rymmäös~ (salaman)

~elä nyt isonteles sitä~ (liiottele, valehtelun muotoja)

~isonokkane vettä tuva ove auk~ (tuuli)

~tää on isonokkoi, siitt or rautanokkoi ja~ (nokkossukuja)

~ne ol niiko nuo isopuoleist haelit~ (muikut)

~isoonpuoloonen se pitää olla pyykki aventa jotton tilaa huisuuttaa~

(avanto, avoin kohta)

~isoonrumihinkukka~ (käenkukka)

~tämä isonti se eäne, se kuulu kauvoks~ (tuohitorvi)

~isoonuattaa pistettii toiskkymment verkkoo~ (pori, nuotta=meripyydys)

~iso orsi~ (välikaton orsia tukeva poikkiorsi)

~se iso otava kulkee kuum perässä yällä~ (vrt. pieni)

~mikä ol väänäviikate mikä ol pien otava mikä ol iso otava~ 

(nimetyt tähdet)

~isopaarma jaakosta tuppeem menee~ (jaakon päivästä)

~isoppaarmah varsin noim pitkäh~ (isopaarma eli härkäpaarma)

~isopeipii~ (pillike, peipit)

~ollaampa omillaan niinku iso pekka~ (vrt. pekka=haukka, toteemit)

~isopissi~ (pöllö, sodankylä)

~niin kova isopohojanee oli että kumo puita~ (pohjantuuli, myrskytuuli)

~se ol sitä issopoikka~ (isoa kutulahnaa)

~joskus ol ihmisis issu pollet ja pali siihen kualiki~ (iso polte, kuume)

~isopotku s oli pitempi paulallehen~ (ison rysän johdeaita)

~isopukki, suamensukki, keskusetä, viäriäinen, pikku tirullintu~

(sormien nimiä)

~sielä on isoopunoo riehunu~ (isopuno, tulipalo)

~kovala tuulela isopurie laskethin alas~ (vieraat laivat, 

omat purjehtijat, kemi)

~isoputki~ (karhunputki, vrt. saamelaisten staalon putki)

~tul isopää ette, lavja joki ja ei paatti missä~ (liian leveä joki,

uimisen vieraudesta sisämaassa)

~isopöllö~ (huuhkaja, vrt. is-sielun omaava, toteemit)

~isorastas räköttää~

~se ysörastas laulaa niin koreasti, se laulaa ikääm puhuis~

~pienriepu käärittii enstäi haaroi vällii ja sit iso riepu~ (lapselle)

~äiten kual poltettautiij ja veljen ja sisären isuarrokkuan~ (oikeat

kulkutaudit, tappavat lapsia, vrt. niiskua pelkäävät)

~ol lehmä kippee, saanuv vissiin isor ruahoj juurta~ (myrkkykeison)

~s oli isorysä, toisep puolitoista metriä tätä suuvannetta~

(2–3 nieluinen rysä)

~isoränkkä~ (sinisorsa)

~isoröhk~ (isokoskelo)

~isorösökkä~ (laulurastas)

~kaks saunaahaa joka taloss on, isosauna, toi nym mallassauna ja siit 

vähäsauna, kylvinsauna~ (saunahullut)

~isot serkut ei teek kunnol lapsia~ (keskenään)

~sihe maelma aikkan ku muu isosätän asus viel Kaevulas~ (isosetä 

eli isoisän veli)

~iso seulane, pieni seulane~ (sanottiin otavista, vrt. otava=tähtikuvio)

~joko sitä isuasiikaa tullee~ (kalajoki eli siikajoki)

~se on ensimmäinen se isosiika~ (kutemassa keväällä, vrt. syksyllä)

~semmosia harvoja isosilimäsiä vakkoja jossa ne valutettii~ (muikut)

~sellai isompasilmällii~ (verkko, tarvittiin lahnanpyyntiin)

~tämä oli vaaksa isonsormej ja peukalov väli~

~isoosuarssa~ (sinisorsa, vrt. isommat, vrt. ison sorsa, toteemeja)

~se ov vähä pienempi ko se isosorsa~ (haapana)

~isojasorsie o enite~

~isoosuarsa~ (isokoskelo)

~taivas aukeh oikein isostansa~

~siihe porova, oekee isostaa ja sit kiehuvata vettä siihe peälle~ 

(poroa eli koivun tuhkaa, lipeää tehtäessä, vrt. por-heimo)

~tekhän ne hirvetkii mut ei ne isost~ (tee vahinkoa,

yksi avohakkuu tekee enemmän vahinkoa kuin koko maan hirvet)

~eikä niit ole ollus sääskiäkhän isomastit tänä kesänä~

(vrt. kuumat kesät, tai tuuliset)

~ei mun teheny isostikkaam mieleni sinnel lähtiä~ (oman mielen 

mukaan eläminen, mie-li, mien mukaan)

~isostik ku se alakaa tuultas se jo vahtupäessä käöpi~ (järvi)

~minä otin semmose ison kangin ja sillä pari kertoa siihen 

kuusenjuureen komaotin oekee isostin nin sillon hyökkäsi siihen jokeen~

(saukko, oikeat joet, suomussalmi)

~ehtoolla mää söin sittej jo vähä, em mää ollus sen isommin kippee~

(elämä voittaa)

~petäjä on isostis sulasamppoa syyvväk kun koevum parkki~ 

(omat hätäruuat)

~se o isosti lohem mallinem punakala~ (punakalat)

~se assuu nii isosti, mitee hänen käynnee~ (lähimmäisistä

huolehtiminen, vierat tavat=vieneet monta)

~se usim muuten sievä tyttö vaen or rumaksi asti isosuinen~

(oma kauneus, kumpuaa sisältä)

~isosuu puhalta niin kovi~ (tuulenpuuska, vrt. nenä)

~isosuu siäl vaan ovii avelee~

~ku pikkusuvi ol lämmin isosuvi ov viliposempi~

~isosyätinkäine~ (kastemato)

~isosääski~ (vaaksiainen)

~piäni syrjä vaan näkkyy ko se synnyy ja sit se ruppee siit isonemmaa~ 

(kuun ystävät)

~tuuli isonee~

~ne rupiaa saumat isonee~ (railot tuulella, vrt. vanat)

~eipä se kun isonoo vam pakkanem myöttääsä~ (kylmät talvet)

~kun isonee vesi taikka pienenee~ (pyydettiin saitaa, jyykeä, jäämeri)

~siitä se ysönee ja ysönee~ (sikiö vatsassa)

~jos isotammi hellittää ni kyllä pikkutammi kiristää~ (tammi ja helmikuu)

~se Karppisen suku se on semmosta hyvin isotekosta sukua~ (sotkamon

karppiset, vrt. etelästä tulleet)

~isotelkkiä~ (oli, ja pikkutelkkiä)

~isotelekka~ (punasotka)

~osaam minä niinki isotella ettei tarttes suutanikaa aukoo eikä hampaitani 

näytellä~ (hämeenkyrön kieltä)

~ei täällä tartter rueta isottelehen, olokaa pojat sievästin niin saatta olla~

(isottelun vieraudesta)

~jos mies oikeen isottellee niin sanotaan että pannaam maan tasalle~

(rauhottumaan)

~ei se ymmärräs sitä isotella ollenkan konnei s oos siihen tottunu~ 

(lapsi tuudittamista, jokaisella emolla omat tapansa)

~uutta kolttuahan se siinnä isotteli~ (esitteli, 

ostettua vai omaa)

~syökää lapset koreesti, eikä saa yhtään isotella~ (merikarvian kieltä)

~plikka pakkaa vähä jo isotteleen, ei mikään tahrok kelvata~ (uhmaikä)

~älä isottele ruakain kanssa~

~meijän lapset ne ei muuta ku isottelii äijelleen~ (vrt. tekee

vastoin tapoja)

~yksisilimänenni ossaa isontikam pikkutikasta erottaa~ 

~min olin nelkymmeiseks isotukkanen~

~kyl se nii isotöim pyylys on, että hirvittää~ (liistekatiska,

punotut pyydykset)

~ketum poejjat~ (vrt. pennut)

~isotät~ (äidin tai isän täti)

~iso ukkihaan se on täller Raajallem minu isän~ (äidin tai isän isoisä)

~isoukki~ (keskisormi)

~ei ne juur kurje isoures ol~ (kurkea pienempi lintu)

~siinä on ollu isouvesta apua siinä tuohimehtäsä~ (tuohen kiskonnassa,

omat työt, voitteko laillistaa)

~se o viel isomuori ja isofaari aikkane~ (vierailta maistuvat 

sukulaissanat, kalanti)

~minun oli isofaarini semmonen et se semmost opetti~ (omat

opettajat, vrt. pakottamiseen perustuvat skoulut)

~haksahtihal lopult isofaariki~ (sanottiin ketusta,

sukulaisnimellä kutsuminen, vihti)

~ne om mennym merehem pyyntihin isovvenehen kans~

~kolomem miestä isosavenehesä~ (hylkeenpyyntiveneessä,

vieraat keinot=hylkeiden sukupuutto)

~se uli jo isovesinen kuuro~

~isoovihalaanen~ (muurahainen)

~isovikla~ (valkoviklo)

~isovuakko~ (kangasvuokko)

~tikuilla kuothin isoyö~ (kirjava tupsupäinen villavyö)

~lehmät meni Koskelan niittuun ja söivät isooyrttiä ja kualivat~ 

(myrkkykeisoa, vieraaseen maahan tuodut lehmät)

~isoäijä~ (peikko)

~isoäijä~ (karhu)

~mulla ov viälä isäitiv vihrimpuu~ (vyyhdinpuu)

~muistan sen isonäitin~ (omien muistaminen)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)