~laskuja~

~niin se oli sen yön istunta se kun niitä virkattiin~ (perattiin, muikkuja)

~kertoote tuolta istunnalta~ (istumalta, istuen kertominen)

~niit oli oikeen ikuusia istuntahaukiaki~ (samassa paikassa eläviä 

isoja haukia, vrt. haltijakalat)

~ei tuuv viä pysyvä talavi ku istuntakivistä lumi sulaa~ (istumakivet)

~myö seurattiin niijjen istuntoa~ (jänisten jälkiä, istumapaikkoja)

~istuntokivi~ (jonka päällä istuttiin juhannusaattona ja koetettiin nähdä

missä palaa aarnihauta)

~se ov vähä liikaki lämmin kö mää oon istuskellut tuosa takav vieresä~

(takka, vrt. tu-akka)

~se viittii kaikkii istutel kukkasii ja muit~ (istuttamisen

myöhäisestä alkuperästä)

~retu syöp kesälä~ (maakirppu)

~ei sitä vahteraa paljon täällä oles semmosena istutospuunakan käytetty~

(etelän puut)

~istutospuu~ (istutettiin lapselle, vrt. omat puut, nimikkopuut)

~kun ol seittyinen istutospuu niin ne~ (hääsaunan lämmityspuut,

pantiin pystyyn istutuspuun ympärille, hääpäivän aattoon asti)

~se oli vanahanaikanen istutusväli miähej jallaam mitta~ (vieraat 

perunat, omat mitat)

~tuli mehto ja tuonne istuusi petäjää~ (kuusamon mehtot, montako jäljellä)

~se kun ei soas sen nuorar räekästäv vettee, se pittää se perho isttuuttuo 

aena vettee~ (harreja ongittaessa)

~tuahi on niin istuuntunu ettei lähälep puusta~ (kaikella aikansa)

~ko istujaa penkil ja pessöö silmijä, tavottaa käpäläl korvan takanta 

siis ettäält vieraat tulloot~ (kissasta ennustaminen)

~se sano ettei lasta saap pualeev vuateem panna istuvoitteelle~

(istualleen, vrt. kunnes istuu itse)

~isu mulle on kaikki konstit opettanu~ (taikakonstit, isu eli isoäiti, 

vrt. isän äiti)

~se oli isuska nii hyvä hoitamahal lapsia~ (koti-isät)

~isut kutsui kullakseni kullakseeni, emyt ehtoi lapsekseni lapsekseeni~

(laulun sanoja)

~mulla oli täti Alaurella ja me lähärettihin isuäiren kans viämähän 

sinnep piikaa~ (piikaa eli tyttöä, piikalapset)

~m oomma yhtä äitejä mutta eri isää~ (sisarpuolen kanssa)

~isä putkee, poeka marjaa, muu perem muuramee~

~siellä pyöräytti ja huuti apuva, isä juoksi ja vei resuva~

(pyöräytti lapsen, omillaan synnyttävät, vanhinta perinnettä, 

vrt. eläimet)

~siitä se taesi tulla isäsäp poeka~ (etevästä, tulee isäänsä)

~isääl on hyvä miel ku poika syntyy, a emool on hyvä miel ku tyttö syntyy~

(tai päinvastoin)

~ei saa ol vallatoin taik taevaan isä purottaa kuuman kiven päähään~

(taivaalta putoavat kuumat kivet)

~oi hyä isä senttän ku see lyä valkkia~ (salamoi, vrt. taivaan isä)

~voe hyvä isä tokkii~

~isän eäni pilivestä kuulluu~ (pilvissä elävä isä, sukulaisnimellä

puhutteleminen)

~jo on isä poisa kotua ko äpärhet tuommosta ilmaa pitävät~ (kovasta 

myrskystä, vrt. ilmojen isä, tuulien isä)

~isä, äite, vin, van, piän orpolaps~ (sormien nimiä)

~ei isähauki suureks kasvakaan~

~isähirv~ (uroshirvi)

~isähyle~ (hylje)

~isäin katsoo kyllää a emäin vahtii kottii~ (isä ja emäkissa)

~isäne kala o niiskanka, siinä on niiskaa~ (niiskaa eli maitia,

vrt. nissi=isä)

~isäjorri~ (vanha ja suuri uroshylje)

~menin isäkallaan kansav verkkoja kokkee~ (unessa, kalla=vainaja,

vrt. kala)

~isäkarhu kaivaa puun alla mut emäkarhu menee rapatöyryh~

(pesimään, oikeaa suomea)

~em miä tiärä missä se isäkkä on~ (kkä-pääte, lempinimissä)

~näkyvät isäkset meneväm methän~ (isä ja poika, vrt. is-sielun omaavat)

~ei auta isäkulta eikä tuani eikä mikkää~ (tuoni, vrt. suojelushenget)

~ko ne oikein suuren näkee niin ne sanoo että kyllä se oli isäkärme~

~em mie oles sitä isäkärmettä nähnys se, o vissiin aika iso, joka johtaa~

(käärmejoukkoa, vrt. eläinsukujen emuut)

~mie olen kuult että emälintuu ejj ole lupa pyytää, isälinnun saap ampuu~

(tyhjät metsät=ilmeisesti joku ampunut emätkin)

~toine isälline, toine isätö~ (lapsi)

~nyh saatti oikke isäline sare~

~niil isälohil on niin suur koukka siil leuvvas~

~musta mehto o isämehto~

~kaaso ja isämies pitivät kahe puole huolta et siihi ei päässy vaa kettää sujahtammaa~

(häissä, morsiamen ja sulhasen väliin)

~no pulmis isämies on~ (häissä, vrt. puhemies)

~isänakka~ (äitipuoli)

~isän emä~ (isän äiti)

~siä on nyk kova isänen~ (isänen eli ukkonen)

~kuultiin ninkun olis hyvin isänen käynyv vaikke ollup piliviä~ 

(pilvettömät salamat)

~tolla ne sano Kurisjärvellä käyneen kovasti isäse~

~isänen iski siihen, että se oli taintiommena ison aikaa~

(meni tainnoksiin, luonnonvoimien lempeästä luonteesta, 

liikenne=ukkosta vaarallisempaa)

~eikä sitä valkeeta sammuun saara, minkä isänen sytyttää~

~isäin uhkailie~ (uhkailee, vrt. jyrinä)

~rukkoiltiin sillon ku isänen kävi~ (ukon rukoukset)

~vettä tulee kun isä hihast~ (vrt. ukkosen haltijan)

~tulee mahoto isä ilima~ 

~mnää muista viäl hilvalt isänisä~ (omien muisteleminen)

~jolleiha vaan olis jo min isänisäin tekemä~

(omien tekemät asiat)

~ol vanahoja ja ol lapssii tuossa, isänisä ol ja äetinisä~

(kotitalossa asumassa)

~isäisä on tullut tuolta Iijojelta Juusolasta~ (juurien

tunteminen)

~min oon kans palijahasta kärestä lähteny, isänkorosta kengätäj 

jalool lähteny~ (itsenäiset eli itsepäiset)

~isämmaasta tuulee~ (pohjoisesta, omat isänmaat)

~jopa se taas alako tuolta isänmaalta puhaltamhan, se on tuuli taas kotonans~

(tuuli kotonansa)

~viima se on ilman satteettaki, kun se kylmästi viimaa tuolta isämmaar 

reijältä~ (pohjoisesta, vrt. pohjoinen taivas)

~isännämmaetoheinä~ (keltana)

~isän otava~ (vrt. äidin, vrt. is-sielu)

~non viä isänperuja~ (astiat)

~o isämpuolt sukku~

~mikähää siin on ko isämpuali on aina viaraampaa ko äirin~ 

(vrt. äidin puoli=heimo)

~isänsilmä~ (kirkas tähti, vrt. isän otava)

~kun on kiiluvaisia taivaalla~ (tammikuussa, sanottiin isäntien kuuksi,

vrt. is-sielujen)

~isäntimä~ (isäpuoli)

~kylläpä teit isäntyön kun otit lapser rekkeesi~ (uralle väsyneen)

~isännäk kaikki ammutaaj ja sittep poltetaan kylä~ (vapaa suomi-liike,

oikea suunta, väärät keinot)

~niitä piikaraiskoi isännät pittiit nii paljo ol niitä yksinäisii lapsii~

(orjatyöstä syntynyt palkkatyö, laitonta oikeassa suomessa)

~palokärki hakkais pääthöön kaks reikää~ (talon päätyyn, omat kotieläimet)

~isäntä ja akka taitaa suomee~ (outo asia, vrt. isäntien elämää tukemaan 

lähtenyt "suomen valtio")

~min oon isäntä itelleni~ (oikean suomen malli)

~ei kaet se muillen näöttäök kun semmosillev vaen niille isännilleen~

(henkiolento)

~kun on ensmäinev varvas pitempi nenävarvasta, niin akka valtii isäntäns~

~opettaja pani sen uhan päälle, että joka ei ruvennu ristinuskohon, 

nin ei ole henkens päälle isäntä~ (ristin uskoon pakotetut,

vierasta jopa "isännille")

~se kirkas tähti on isäntä ja himmiempi tähti orja~ (vrt. isä ja lapsi,

isäntä-ajattelu=myöhäistä)

~jos tuluu ilmost puhe, ni kysykyy ylätuva isännält~

~muurahaine o murhamies, mauriaine o moa isäntä~ (mauriainen eli musta 

muurahainen)

~se jo isäntä liikkuu~ (karhun elämöidessä, omat isännät, 

vrt. sukulaisten henget)

~jos oesim moajalassa se isäntä niin aevan saisik korvapuustin~ 

(maajalassa, taivaan isäntä, vrt. omien tapojen puolustajat,

vrt. obinugrilaisten Num)

~se on semmonen isäntä että siihen ei oop poikasilla asijata~

(vanha metso, vrt. pyhänä pidetty)

~moan manteren emännät ja isännät~

~kuumett ol ja iliman muutahan siinol henk kahe isännä~ (henki kahen 

isännä, korkeassa kuumeessa)

~kaksi niin huonoa saerasta että henk kahen isännän~ 

(vrt. haltijan, emännän)

~olokeehan telekkuumatas siinä, eij ouk korvillaan isäntänä tässä metakassa~

(kontiolahden kieltä)

~on niin isäntähenkinen että sem pittää saaha aena muita käskiäj ja komennella~

(vieraat piirteet, omien vastakohtia)

~koira on isäntähenkinen, kissa on emäntähenkinen~

~kyllä meitin isäntämiesten on verettävä yhtä köyttä, muuton ne herrat kynii 

meitin puille paljaille~ (isännät ja herrat, vierauden asteita)

~ehä se nyt isäntämies lähe kävelemäl kirkolle~ (hevoset=autot, mannekansojen

piirteitä)

~isäntäteeri~ (teeriparven johtaja, soitimella)

~no emmie ossaa sanoa miesten asiihoin mithän~ (miesten ja naisten asiat)

~joka jäe äijjistä se ol isävvieruu~ (isän vieressä makaava,

äidin alkaessa odottaa uutta lasta)

~isä orpo puolorpo, äete orpo koko orpo~

~isäpakkanen~ (kova pakkanen)

~toi isäpuali tua taas kiroo~ (huonot isäpuolet)

~isäpuolesak kansas sopivat hyvästi yhtee~ (hyvät isäpuolet)

~niskuskala on se isäpuoli~ (niskus eli maiti)

~se oli tuota semmosta terreerin sukua se, sen isäpuoli ja sitte lappalainel 

lintukoira, valakia oli se emä~ (koirasukuja)

~tulee hyvin isärakas~ (isän paitaan kääritystä lapsesta)

~isärepo~ (uroskettu)

~ei saanup puhua ukkosesta siittä toruttiin, piti sannoo isäsenilma~

(vrt. oikea nimi ja kiertonimi)

~pas pellit ja ovet kiinni kun tolta länneltä nousee noin kova isäsen ilima~

~on semmosta isäsenilmaa kun on tommonem painostus ilmassa~

~se ol sitte kova isäse ilima öylö, salamoi ja jyris iha yhtenää~

~noi isäsenkuurot kastaa vain paikotellen~ (ukkoskuurot)

~ei o tänä suvena paljo satanu, sem mitä joskus juuri on tullu piäni 

isäsenkuuro~ (heinäkuussa, ukon viikot)

~isäsenkuurto~ (kuuro)

~isäsenkäynti tiäsi riitasta paria~ (hääpäivänä)

~isäsempysty~ (äkillinen ukkonen)

~tuli semmonen isäisen sajej ja sato niiv vahvastij jäetä että rupes 

paleltuuj jalakan~ (jäitä eli rakeita, paljasjalkaiset)

~isäsevvaaja~ (ukonvaaja)

~jahka toi isäsenvaaru mennee ohitte~ (vaaru eli pilvi)

~lalon poltti isäsevvalkee~ (omat salamat, vieraat ladot)

~isäsevvalkee ei mistää huali~ (huoleton, ihmisiä voimakkaampi)

~isäsevvalkee~ (ukkosen aiheuttama tulipalo)

~isäsev voimma tekee väliin suuria vahinkoita ja tappaa ihmisiäkij ja karjaa~

(kuinka monta ihmistä kesässä, vrt. liikenne, viina sun muut

todelliset tappajat)

~isäsillä olo~ (kiinniottoleikki)

~mei isäskäkkää ei humalas ole olt~ (omat isät)

~isätalvi~ (sydäntalvi)

~isäterri~ (koirasteeri)

~sanuot Matipäiväst viel oleva kakstoist isätuiskua ja joka isätuiskul 

kakstoist poikatuiskua~ (kevättuiskut)

~yksinpuolin laitettuja sanottihin isättömistä mukuloosta~

~ei siel voa olt tälläil ko tiäl Suomees on, näitä, soavat sellasii, 

isättömmii lapsii~ (inkerissä, vrt. viinarallin alku)

~myä isäukon kans laitettih tää huane asuttavah kuntoh~ (omat työt)

~minä isäukolles sanon että me lähettään kalastammaan~

~isävaarin nahast tulee liika paksut saappaav varret~ (uroshylkeen)

~se Anttiij jäi isävieruks, kun äitillet tul pienempi hoijjettava~

(toisen lapsen syntyessä)

~tuohii isävieru muoska itkee tuhers lillijä kun pienemp vielä tississä ol~

(lillijä eli maitoa, vrt. lil-sielu)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 4)