~kasvaa vähän kauheesti kiaroheinää~ (kierumataraa)
~kierohäntäkukko~ (kirjontakuvio)
~no kyllä se tuo puheem parsi kieroilee jos millä tavalla kun sitä kuuntelee tuolla
toisissa pitäjissä~ (suomen kielet)
~suusa ihmehtelee että mitä se siin kiaroilee~ (suusa eli isoisä, vrt. su-puu,
vrt. jokaisella puulla / alkuheimolla omat sukulaissanat)
~katoppas tuota koivupölkkyvä ku onki kierokasta~
~kierokirjat on ihansuus~ (hihansuussa, kirjailujen paikat)
~se om melekein sievempi tehäs se kierokoppa~ (vinopunontainen pärekori)
~em minä siähen ihmiseel luata, se tuntuu vähän kiaromaiselta~
(vieraisiin luottamisesta)
~kiarolläntäsestä päreppuusta ei saa koittamallaankan kunnon koppapärettä~
~kiarronokkia on talvella oikeem paljo~ (käpylintuja, tammelassa,
oikea häme=ikimetsää)
~kieronäveri~ (pieni kierrepora, vrt. nävertää)
~kiaro ora~ (iso kierrepora)
~älä pölästytä lasta~
~vannep pujotettaan aina yhtä silimäriviä pitkin, muuten tullee kierosilimäne~
(vino, rysästä)
~kierosuinen kontti tulloo jos ei vual lukutuohhii ouk~ (lukutuohia eli
parillista määrää, luku-sanan alkuperää, vrt. liika=pariton)
~sit kieroutta voip ollas suoraskih puussa~
~meijä välilä oj jottai kieroutta~ (väärät suhteet)
~märästä moastahan se johtuu puul lenkous kierous ja janahus~ (puutietäjät)
~kierovikkeli~ (palmikkoneule, vrt. palmikkoihin kiedottu)
~suksi on kieroveärä~
~se o nii jäykkäsivuine, sem piteä kieräijä ympär ninku vanhat kärrit~
(suden)
~mie voa kierräisii sin vanhempii vällii~ (nukkumaan)
~kierre~ (sivuhiuksien punos, joka yhistyy palmikkoon korvan takana)
~kun lievästä langasta neolotaan niin se liestyy pahasti, se oekijaa se
kierren niin vähäksi~ (lankasanastoa)
~se ol kierteillä niim monta kertoa~ (napanuora, lasten määrää enteillen)
~tuuli tekkee sel lumen sellasillek kiärteillek kun käy sellanem pyry~
~kärme on niim mukavassa kiärteessä~
~kierrettä ei se matka tee mittään~ (vrt. kiertotie)
~kyllä se kiehuu kierteessä ves koskipaekoissa~
~kala kun tekkee ymmyrkäisen kiärtee~ (pukkaa terällä, omat keihäät,
vieraat kärjet)
~aika panna kiertiet vettie~ (kierrenuotat)
~joka kevät kiertiel~ (vetämässä kierrenuottaa)
~on nii likain et lähtii kiärtehet pinnast~ (pinnasta eli ihosta)
~saunasa ollesa ku käjelläsä vähhääkää kyhynäsee, tullee ihhoon likakierteitä~
~yhö vuoskauve se ol kierties~ (mies, kosija)
~pojal o morsija kierteis~
~paatkos piällees, jos kuka sattuu tulemaa ku siinä alasti roikottelet eikä oo
ylläis rihma kierrettä~ (säämingin kieltä)
~jos sellaista kierrettä vähä ol mut eihä sitä tappelua olt~ (vieraat kylät,
vieraat kylätappelut)
~kierrehaapio~ (kierrenuotan vetoon käytetty)
~kierehheinä~ (hiirenvirna)
~kierrejää~ (lumeton jää)
~kiärrekaha~ (pajukori)
~se menee loirottamal, se menee kiärtelee ittees tol viisii noi~ (käärme,
vrt. loiri)
~lipolla kiärreltiij ja otettiim poih~ (kaloja katiskasta, haavilla,
vrt. päältä avoimet katiskat)
~tehes sää säynäviä, minä kiärtelen kulmia~ (säynävä=tikku jolla tuokkosen päät
kiinnitettiin)
~tuulienen kiertelöö heiniä jotta mänöö pyörtäesillä~ (tuulispää)
~mie kiertelii hänt myötäpäivää, mää taut maa rakkoo~ (tautia karkottaessani)
~saattaa ollan niinku kesäkaulenki että, se ei nouse olleska, muuta ku se
kiertelie pitkin ympär~ (ukkonen, liikkuu paljon)
~mie olen yks kuuskyment vuotta niis kierrelly~ (metsissä, vrt. opettajia
teeskentelevät kolmekymppiset, "new age shamaanit")
~se tie o nii monjonkkeroine, välist kiertelyö mää kuvet välist suosilmäkkeihe
sivusse~ (luontoa mukailevat tiet)
~kankahaja kiertelee, semmosia kuivempia paikkoja~ (polku)
~sehän niin laulaav visertelee ja kiertelee ylläälä leiponee~ (leivonen, kiuru)
~kyllä se tuo vesi saa kierrelläm monet mutkat, pyörteet ja kaarteet ja kosteet
ennen kun se um meressä~ (veen tuntijat)
~niitä pit kierrellä pajupuskii ja kivilöi~ (heinäntekijöiden, vrt. puiden
ja kivien pyhinä pitäminen)
~riekko ja pyy, ja naarahteeri nek kyllä pakkasit niin ku kiertelheen~ (ansoja)
~mitä kiertelet siinä ja pukkaat sitä toiselle~ (syytä, vieraat piirteet)
~halkasi rohki asian, ei kierrely~
~ruutukkaista sekä kierrennäistä~ (koristelua kepissä)
~se puno sellase kierentäise mil kursi kenkijää~ (kierteisen langan)
~punotaa kierennäist minenkää paikataa uulettimmeet ja kengät~
(uulettimmeet=naisten kannattomat arkikengät)
~umpluuvoilt pyyvetää kierrenuotal~ (umpiluodoilta)
~järv lainehtii oikee kierreppäissä~ (vrt. vaahto)
~kiäarruah~ (kierreruoho, kierumatara / kiertotatar)
~jaohovakkoja ol tuohesta, nuin ku kierrevvakkoja pärreestä tehtii~
(tuohi ja pärevakat)
~kierrevveessä ov vaikijampi hallitav venettä~ (kosken pyörteissä)
~kierri~ (vaivaiskoivu, vrt. ki-eri, haltijanimet)
~verkko levitetähän siihen kiertimillek kuivaaha~
~kierinäist, näät niiko mustal ja harmaal kerrattuu~ (lankaa)
~kierrokas~ (kahden värisestä säikeestä kerrattu lanka)
~tei aika kiaroksen ku öksysi ja tlii viimätteks samam paikka~
(metsän peitossa, vrt. päivän mukaan liikkuminen)
~läks lentoo, pölästy, tek kierroksej ja tul samaa puuhu~ (teeriparvi,
kesyt teeret sukupuuttoon ampuneet "metsästäjät")
~ympär käytii ja yhtie tultii, on siin kierros jo~ (sanonta)
~kieroksesta menhäl langat sinnep perhäj juuri~ (merrassa, kieros=suuaukko)
~niillähän oli suurek kierokset, koko kaira~ (ansapolkuina)
~sil kal saap kierrosmatehii~ (avantoon pannulla rysällä, ennen kutua)
~kierotethan irtis se parkki ja sitte kuorithan pois~ (pajun kuori)
~kyllä se jiät kieryttellöö~ (jään pinnalle jäätynyt vesi, tekee liukkaaksi)
~ei se enne tulek kesä enne ko jiät kieryttää~
~juuripaula tehtän käsissä, ensin kahenkertaseksi, sitte kolmas vielä kierytethän~
(juurista punottu verkon aina, omat verkot)
~muikiita sahtii ku janosta join, ni sekös sitte syväalasta kierrälti ilkiist~
(omat ja vieraat sahdit, harlu)
~kiernäine punottii kakskertaseks, sil kolmat säjjettä pääl ei lyöty~
(säikeistä punotut nuorat)
~kieräntäine~ (palmikkoneule)
~sekii voa kierrättel kelkkoinie niit kierijä paikkoja myöte~ (jäällä,
lumettomia kohtia)
~pittää kierätelläv vua niitä lumisija kohtia~ (keväällä)
~on toisek kuitenki kierättelemäläki ajaneet~ (peuroja hautoihin,
tuliaseita vanhempaa perinnettä, vaikeaa, vaatii kuntoa ja taitoa,
vrt. pylleröt haulikkomiehet, vastakohtia)
~se veitellää sen kierättel~ (tuohisen, taikaa tehdessään)
~tuota mie kierättelij jotten uskaltanna sannoo~ (kiertelijät)
~toeset ne ei kierrättelen ne huasttaa ihan kohti~ (kohti haastajat)
~niin kierrätellen koittel ilimottoo Jussin kuolemasta, jottei Elli säikähtäs~
(vieraat sodat, omat uhrit)
~sielt ol kierratostie alaan~ (alas vuorelta, omat pyhäköt)
~kierrätöstuoh~ (kiertäen irrotettu tuohinauha)
~kuusi, se o enemin kierttelist kuin mänty~ (kierresyistä)
~kol neljäkierteilliisest lankast kulottut turpehpuskijan sukka~
(turpeenpuskijan, vrt. kävelijän)
~katsottii kui päivä kiertijää, ikkunaa pantii merkki~ (omat kellot)
~kiertiäine~ (vesihyönteinen)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)
