~laskuja~

~kyl se on erityinen kiarto tol aurinkol selvil ei siip pääse~ (auringon 

kierron muuttumisesta, vuodenajan mukaan)

~joko ne on kierrok kierretty~ (tältä päivältä)

~se tekkee kaks kilometriä kiartoo, jos mennee maantiän kautta~ (omat matkat,

vieraat tiet)

~sinn ov vähän isompi se kiarto tullee~ (ilman venettä)

~kierto~ (sukanvarren koristeneule)

~kiertoheinä oj jokseennii samallaene ku elämällanka~ (kiertävät heinät)

~kiertokalikka~ (talosta taloon kiertävä viestikapula jolla tiedotettiin

pitäjänkokouksista, vrt. sukulaiskansojen vastaavat kapulat)

~se oli sillo ko Ramstadius tuli Ahlasii kiärtoskoulun maisteriks~

(skoulujen vieraasta alkuperästä, laittomia oikeassa suomessa)

~neljä viikkoo kiertokouluu talves käin ja sitäkää ei tahtont joutaa~ 

(sisällä istuminen ja vieraiden asioiden kuunteleminen, ajan hukkaa)

~mie en uo käynt ko tätä moalima kiertokouluu~ (maailman koulua eli oikeata

elämää, vrt. todellisuutta sisätiloissa pakenevat)

~se on kaekem mualiman kiertolaene~ (särki)

~kiertolaine~ (niittykellukka)

~nehän kierrettiin kiertolavulla~ (porot, ruokintapaikan ympäri 

hiihdetty latu, vrt. omituiset aitaukset)

~kiertomato~ (mittarimato)

~kiertonuotal ennevanhaa säynävii kiersiit~ (koivisto, merisäynävät)

~kum pohoja on kuvottu, niin nostetaan ne pärreep pystööj ja, sitte 

juoksutettaan se ensimmäenen kiertopäre~ (pärekoria kudottaessa)

~kiertopeä~ (koristeommel)

~kiertoreikii mist ain otettii se varppi ylös~ (talvinuotalla oltaessa, 

vrt. valkki)

~tulin kiertoteisin, kun oikopolku ol märkä~ (tiet ja polut)

~sie olet tullu sitä kiertotietä, se om pitkempi~

~kiertoulvi~ (veneen lautojen paininpuu, vrt. ulvila)

~kiertoverkko se on se mikä on se ulimmainev verkko~ (inan eli

kierrenuotan ylimmäinen verkko)

~em mie tus sen kautta, se tekie nii suurta kierttiä~ (nastolan 

itä-suomalaiset, vrt. hollolan länsi-suomalaiset)

~sil kiertyyt nisat iha ympär~ (pöllöllä)

~sinullempa ensim poeka tulloo, kun köys kiertyy sykkyrällen sinum puolellas~

(köyttä tehtäessä, kaikesta ennustetaan)

~ei sitä huonot miehet soanukkaan närettä kiertymään~ (vitsalenkkejä 

kierrettäessä, näre=nuori kuusi)

~mie ko nosti potatsäkkii ni syväala kierty, se o nii kippie niiko mikä ikkää~

(nostaminen, alaselän tappaja)

~enemp kiertyy Antin näköseks~ (lapsi isänsä)

~en kysynä enneko kierty tuas~ (puhe siihen)

~puhheeks kierty~ (asia, puheen kiertäminen)

~se niim pijan kiertyy ilimi~ (valhe)

~kiusa kiertyy ommaan kuppiin~

~muurahaiset, tappoa kyllä kärmee, niitä, kiertyy joka puolelles sen ympärillen nii~

(käärmeiden ja muurahaisten maat)

~Maijaa nauratti se asja nii, että ves kiärty silmäh~ (ilon kautta)

~silmist ei veet kiertyneet, en junas ilent itkeekää~ (lähdettyäni etsimään

poikani ruumista viipurista, vieraat sodat, omat uhrit)

~kun ne tulistu oikeen niin siit se kiärty niist puista se pihka ja terva pois~

(tulistuvat puut)

~ne kiärtäjät tiäsi aina muutenkim misäpäin karhup piti majjaas~

(karhun kiertäjät, karhut=omat naapurit)

~ol ihan ilkosen alast, ei sit ripo rihman kiertämää päällää~ 

~en silimänkiertämätä oon nukkunu~

~voi kiertävän kiertävä, kun mulla on kiirus~ (omat voimasanat)

~se meillä sitte tuota siellä ne puhheet kiertäösi niim monnee eri laehen~

(vrt. liian moneen, oikea puhe)

~sehän kiärtää maatakir rikki~ (salama, maahan iskiessään)

~jalat eellä tupah, tuvashaan se vasta ympär kiärrettih~ (kuollut)

~kaks munoa, nii suurta munoa~ (tekee kuikka)

~verkol tul välist nii paljo ko mies jakso kiertää venneesee~

(oikeat veet=oikeat saaliit)

~kierrähä tuo tuost selkähäis, ni tunnet vähä luissais, et siin on painoo~

(luissa tunteminen)

~lapset kiersiit, nii paljo ol lunta~ (lumipalloja, lumitalvet)

~panta pittää kierteet tiukka, eikä se suas suljoop poes~ (suljoo 

eli luistaa, vastaa tehtäessä)

~vetovaula kiärretti, kuusisest puusta~ (reen vetolenkki)

~enne oli aivan kieretyitä reiviä ne olip pahat sekkainthuu~ (kierretyt 

uistimen siimat)

~isävainaa kans ni se kiärsi mäntypillij ja sil soitteli~ (väänsi sisuksen 

pois puukapulasta, omat pillit)

~välil ain kiärrettiin, sit taas tappomel~ (hakattiin pyykkiä)

~jos se kasvaessaa oj jo se puu kiertännä se viäntyilöö vielä puinakii~

(suonenjoen kieltä)

~mitel liek kiertännä puhheeksi~ (vrt. liian pitkään puhuminen)

~en ymmär mikä on kun kiärtä päästän nin kamalaste~ (pyörryttää,

häkä vai verenpaine)

~kyl mu jonkun kerra miältän nin kiärtä~ (kuvottanut, kananmuna,

jokainen hylkii jotakin)

~kärmet tökkäs siärvarteen ku mie mäniv vastakseej ja kyllä se kiers ilekeestip~

(pisto=viimeinen puolustuskeino, katso mihin astut)

~alako kierteek keuhkoja~ (kirkossa istuttuani, tauteja levittävät 

vieraat pyhäköt, voitteko poistaa)

~oikie veen kiertiä silmist ko vastetuulta tulin~

~vaik yöl kui örnähelkyö, ni päiväl toine silmä vettä kiertiä~ 

(sanoo maaliskuu, elävät kuut)

~silmist ves kiers, ko nii kovasti tuul käi~ (tuuliset päivät)

~ei muuta ko alko kierteä itkuu koi luvattu viijä kylleä~ (lapsi)

~nät Haapa-Kaate kiertä männä jo sauna~ (omat nimet)

~ei nuarena vilu tuus sillai ko vanhan tullee~ (verenkierron 

heikkenemisestä)

~ne kiärsi ukkosev vaajalla sen kasken~ (tuli ja ukkonen, 

vrt. tulen antaja)

~kettu kiärtää issoo lenkkiä, mettäjänes piäntä~

~hääpöytää ei pitäny ympär kiertämä~ (vrt. kotaa, tulta) 

~tarhakärme kiers ylös puuhun~ (omat kotieläimet, 

vrt. vieraat kissat ja koirat)

~ympärsee ain kierrettii nuo lammit~ (omat rantatiet)

~se kun kierti sen kuusikon~ (metso soitimella)

~hyvän merkki jos tuul kierteä vastapäivää, se tieteä aina huonuu ilimoa~

(tuulen tuntijat)

~liekki kiersi ympäri pattaa~

~sanovat, että karhu oh herkkä lähteem pesästä syyspualeen, se piti 

kiärtääv varovasti~ (tammelan karhut, montako jäljellä)

~jos kävi sore ni sitten kierrettii nuotta, ja veettii maihi~

(sore eli kalojen pore, suursaari)

~ne ko kyttäiliit ne kierremiehet siel näkkiit mis se hyppäs lohi, 

sillo kiiriest perä vettie ja ala kierteä ja kovast soutoa~

(käkisalmen lohet)

~siikoa alettii heinäkuu alussa kierteä~ (sortavalassa, 

laatokan kaloja)

~koirat ne kiertää porot tunturisa, ei niilä mittään aitoja ole lappalaisila~

(tauteja levittävät poroaitaukset, laittomia oikeassa suomessa)

~sit piirileikki siin sit kiärretti~

~ol marh se lysti, ku elotansis kieretti~ (tanssittiin, piiritanssit)

~helavalkeella sittev vähä kiärrettii~ (kokkoa)

~tulin tom mäen kautta kiärtäin kaartain, etteivät klasista mun tullooni näkis~

(vieraat klasit, lähekkäin asumisen vieraudesta)

~n on niiv viekkaita ne ketut~

~elähä sie kierrä sielt takkua pois jiäp tuo Sylvi viel vanhaks piijjaks~

(pöytiin yhistetty naimaonni, vrt. tuleen, kodan puolet)

~on se ainai tähän astik kaivon kiertänyj ja valakejav väistäny~ 

(elänyt järkevästi)

~kalamapaekkoa kaokoa kiertivät~ (vältellyt kalmistot,

vrt. omituinen hautausmailla käyminen, omat kuolleet=asuvat kotona, 

jälleensyntymiseen asti)

~se on ihan semmone pitkä niämi minkä se kiärtää~ (joki)

~teä on nii järvistä, teäl kierteät järvet joka puol~ (järvi-lemi,

vrt. keinotekoinen suomi)

~Kiltovesta veet kiertää Hoapajärveen~

~täi siu sukseis kiertää kovast~ (kiertää eli puoltaa)

~se ol sorakieline, se kierti ärreä~ (vrt. omalla ärrällä puhuvat

linnut)

~se kiersi viijennellek koota~ (k-vika eli oma koo,

heimokielten jäänteitä)

~se kierti eri puustameksi~ (ärrän, eri kirjaimeksi, vrt. r=l)

~jos meä minkä kerra sano nin em meä kierräkkeä~ (sanansa pitävät)

~se ei kierräm mithän se puhhuu suorastik kaikki~

~muata mualimmoo kierttää ja kulukkoo~

~kyllä me kierrimmä ja hajimma~ (puolukoita)

~aamulla kun noustii ylös niin se ol jo monastik kiertänyp pyyvykset~

(isä, aamukala)

~kyllä se kevväälä kiertää jiä~ (lumettomaksi, kierijää)

~loimilanka täytys olla vähä enempi kieru ku see et kurelanka~

~hän puhus niin kiaruste~ (vieras puhe)

~joven kiaru~ (pyörre)

~ne menee kiärtää ittesä oikee moneen kiaruunki~ (käärmeet)

~pikkuunen kiaru sinnet toisellem pualej jokija~ (kiertomatka)

~vanahanaikases kairas ei olluk kierua, sool survomalla vähän 

survottava~ (omalta kuulostava sana, vieraat kärjet)

~kysys sä kiarun kautt et mitä hän siit makso kute mä viit itek kyssy~

(kysymistä vältellään, liian tungettelevaa / suorasukaista)

~mihes sää nys simmosen kiarun kans menet~ (kiireen, outo asia)

~hikihelmek kiarusi otast alas~ (sairaalla)

~se kieruili sielä pitkim mehtää~ (polku, omat valtatiet)

~siellä lokit kieruilee Mustikkalahem päällä~ (lokin vuosi,

aikainen palaaja)

~tuo kissa kieruilee aevaj jalossa, ettei tahop päästä ei kävelemmää~

~Salli on semmonen kiarukaira, ettei siitä selevee ota~ (oma

salamyhkäisyys, vieras kieroilu)

~eipähä se solomuu mänt mutta jos se kieruke johonki kiepahtoa toesep päe~

(suoli kääntyi, ähkyssä, vatsatautien tuntijat)

~tehtiil lepästä ja pajusta semmosta kiarukeppii~ (taipuisat puut)

~keppi kuarittiin kiarukepiks ja paperoittiij ja ontues se viätiim morseimelle~

(omat kepit, vieraat paperit, vrt. virpomisvarvat)

~ruusuheinee elikkä kierukkoo käötetäär ruusul liäkkeeks~ (poimulehteä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)