~laskuja~

~kiehukkeet~ (keitetyt nokkoset)

~siihe pantii kiehukkeita kiehahtammaa~ (veteen katajan havuja, 

puhistamiseen käytettyyn)

~vesi siäl jo niin kiahuskellee et~ (elävä olento)

~vanaha metto saa kiehuksellak ennenkun on oikeen kystä~ (kiehua pitkään, kypsä)

~sem minä kiehumapessuum panin~ (vaatteen, keittämällä peseminen)

~ko mämmi tullee kiahumapykäleesee, ni se otetaam pois, ettei se palap pohjaa~

(kiehumapykälään eli pisteeseen)

~niitä panthin kiehumavethen~ (väriaineksia)

~tulloo mato ja tulloo toine ja mie mänij juoksuu ja hypsin yli matomättään, 

siel oli kiehunaa niit matoja~ (matoja eli kyitä, vrt. pesät)

~ruskistu ja kiehunnan heitti syön~ (sydän eli piirakan täyte, kypsänä)

~sittä se närhii pehmivää, kun tulella kiehunnin heittää~ (ei koskaan,

syödyt linnut ja haltijalinnut)

~kiehut~ (tanssit, karkelot)

~ne pannaa kuumaa vettee ja ne kiehuvaat siit käppyrää~ (tuohiset verkonkohot)

~jos oikeim palijon niitä lepämparkkiaki pannee ja niitä kiehuttellee~ 

(saa väriä)

~soppa ei ok kystä, akka viel kiehutan~ (kystä eli kypsä, iitin kieltä)

~eihä liika kovas löylys piäk kylpiä milloikoa, siin kiehuttoa verese~

~sotkut pittää kiehuttook~ (sotkut eli pyykit)

~kiehutettiim paassa asttiit, puuasttiit hiekalla pesttiin~

~elä kiehuta vettä tyhjään~ (veen pyhyydestä, yksi jumalaisista)

~mikäs niitä nin kiahuttaa~ (muurahaisia)

~porosta tehtiin se kiehutuslippee~ (tuhkasta, saippuaa tehtäessä)

~parasta on ku herkiit sem Mati ympärilä kiehäelemästäes, ei se sinusta 

kuitenkaa huoli~ (yksipuoliset suhteet)

~siinä kierä kiekiää, missä lievä löpsähtää~ (lankojen nimiä)

~kärpäset tosa kiäjäävät~ (kesä ja kärpäset)

~lapset on koko päivän kiejänny lupaa päästäkseen illal tulille~

(tulet, omia illanviettoja)

~se kala kiekahtaa nii vikkeläst, ettei se ihmisel lyänti ehlikkää~

(keihäällä tai atraimella lyötäessä)

~kyllä siinä päivä kataja ympär kiekahtaa~ (omat kellot)

~kiekaht istumaa parraemmale paekale~ (teki vastoin tapoja)

~kyllä miehen sukat päivässä kutuu niettä kiekahtoa~ (vrt. naisen,

miesten vaatteet=työvaatteita, koristelemattomia)

~korppi lonkkuu ja kiekahteloo~ (vrt. lentää ympyrää)

~se ol onnen kiekkaus~ (sattuma)

~siin on semmonen kiekaus jojessa~ (mutka)

~sillä on niitä kiekahauksija~ (hullutuksia)

~mie panil lapseh heijaah jos sit tarvittee vähä kiekahuttaa ni kiekahutti siit~

(elimäen kieltä)

~hiekalla ja hosijomella ne kehlot pestii ja puhtaana kiekavutettii kataaveessä~

(puuastiat)

~Jussi tek tuota kelekkua kaks viikkova, päivässähän ton tommose kiekauttua~

(hiljaa hyvä tulee)

~Hyrynsalamella sannoop pujjaotettaan kiekaottamalla~ (omat kielet,

sointuvia äännekieliä)

~on sil kimakka iän se tyttö ko kiekasuo nii kyl kuuluu~ (kirkuvat 

pikkutytöt, vrt. kaiken aitouden ihmisistä kitkevät "skoulut")

~kie kait minä tosta lankasta ja noilla vartailla miähen teruset kulon~

(kudon, teruset eli teräkkäät, hauhon kieltä)

~turhampäite kiakaloitteevat ku harakat~ (luonnossa mikään

ei ole turhaan)

~melkee joka ilta heittää meiräm pojat kiakaraa~ (puista kiekkoa)

~se meni kiakaran kiven taka~ (pyöreän)

~mytty mättähän tasanen, kiakara kiven alanen~ (madon lukuja)

~puunkiakara~ (käppyräinen puu)

~tuo meijän Sirkka ov vallaton kiekara, kun on suanut kasvvoop 

poikajoukossa~ (saanut, vrt. joutunut)

~mehijäinen tekee harssin, semmosen kiekareen, joss on loukkaita~ 

(onkaloita, kennoja, mehijäinen=kimalainen)

~ku nes simmotti lentävä ja huutava ja kiäkaroitteva joka kesi~

(tervapääskyt) 

~toiset kiekarootti lumihanges ja sittet taas saunam parrelle~

(omat juhlapyhät)

~kiekkas helmaans ja vei huoniese ja pisti saunal lämmitä~

(helmaansa vastasyntyneen)

~se kiakkaa sen asian toiseks~ (tekee vastoin tapoja)

~sittes se kiekkas tuulen toisappäin~ (kiekkas eli käänsi)

~kiekattii voa semmone sippuki, tuohesta tuota joka, niit ol lähteellä sitte~

(suppilomainen tuohiastia, sysmä)

~monillel lappoillem panttiij ja purrak kiekerrelttiim monmutkaiseks~

(lappoille eli taitoksille, haavanlehti, vrt. kääröt, poltetut lehdet)

~poro kiekertää mukkia ku lähtee kaivamhaan~ (jäkälää)

~jos mnää syä jottanki hapant nii maosan ruppe kiäkertämä ja kaakertama~

(happamia ruokia hylkivät, vrt. maito)

~kylmar se vähä simmonen kiäkerys ruuh onn olnu~ (perniön ruuhentekijät)

~hiihtäjä kiertää nek kankaat, se kiekerön kiertää~ (kierroksen)

~se kait lähti sinne kiekerölleen~ (pyydyksiään kokemaan)

~se om makkoomassa kukkulam piällä kiekerolla~ (kettu, häntä kuononsa 

suojana, oikean suomen luontoa)

~kiekerö~ (tuohikerä)

~pieni aokelma kiekerö~ (pyöreä aukea, ahossa)

~porot olit kiekerössä sielä Näätäojan kohalla~

~porroin kiekeröjä, josa ne on kaivanhe~ (talvilaitumia, kankaalla)

~ku porok kiekeröijään ja ne karkaavat ni rannio syntyy~ (rannio 

eli tokan polku, posio)

~eikä sitä tarvinnu mennä kauvaskhan kiekeröittemhän~

(savukosken poromiehet)

~kiekärökunta on asennossa~ (leirissä, porotokka paimenineen)

~kiekerökuoppa~ (poron kaivama kuoppa)

~kiekihaukka~ (käenpiika)

~kiekinen~ (käenpiika)

~ne voal lapset marjoja tuuvvak kiekittää~ (omat koulut)

~kiekiäinen~ (lapinsirkku)

~kiekijäine~ (varpushaukka)

~kiekiäishaukka~ (kie-huutava haukka)

~kiekka~ (verkon koho)

~me ooma ollu kiekalla~ (puista kiekkoa lyömässä)

~näky vaa semmonen keltanen kiekka taivaalla eikä se valassup palijo, 

aurinko oo sillon kylymä~ (ylivieskan kieltä)

~johan niistä sauoista on kiekka katkennu~ (sompa sauvoista)

~tarpoimessaki oli päässä semmonen kiekka~ (sauvat ja tarpoimet)

~oikein semmosellek kiekallet tuumaa mennä~ (koira makaamaan

käydessään)

~ympyriäinen kiekka siitä tehhään~ (ansalangasta)

~matikka se olliin semmoinen kala joka oekeem pahan kiekan tek~ 

(sotkun, verkossa)

~kuka kylän kiekka seun koin kontii~ (sanonta)

~se on semmonen vimmankiekka, että se aena koettaa pittee piänahkasa~

(vrt. päänsä, itsepäisestä)

~se onki oikein kiekka kallio~ (jyrkkä)

~ompa nin kiekka mäki~

~koevu olletikki on hyvin kiekkanen ja on kuusiik kiekkanen~ 

(kiero, visainen)

~kiekkasin äskön pojan ja nyt olin kaivol velen haus~ 

(vrt. tein vastoin tapoja)

~Maija äläst siä aina kiakkase puheitas jokahisen miäliks ja tiät 

toisist valehtelijoit~ (lasten kasvattaminen=lasten luonteen

muuttamista)

~kiekkama~ (sotku verkossa)

~mää oli sillo viäl flikkan ja paljo vikkelämpi ja kiakkamaisempi~ 

(vilkkaampi, luonnollinen luonteen muuttuminen, vrt. pakotettu)

~om mahlottoman kiekkara paatti~ (jokipaatit)

~iha jos nouset kiekkarast niiko nuorena ni se huippoo~

(huippaa, verenpaine)

~ei se jouvva vanhenemmaa yhe paeka piälä ku se o kiekkara jaloestaa~

(vilkkaat ihmiset, luotuja liikkeeseen)

~sellai kiakkaraha se kyl o, mut muute nii rehelliin~ (lanteitaan

keinuttava tyttö, oikeus omaan luonteeseen)

~voe kiekkaristen~ (voimasanat)

~harakkaki hyppele ja kiakroitte sin ja tän~ (kotiharakat)

~nihän ne asiat kiekkavuntu veärimpäe~ (käännä takaisin,

tai jatka matkaa)

~isäse sahas pölkystä kiekkerot ja tek niistä pojalle kärrit~

(omat lelut)

~siinähän on vielä kiekkerä ukko~ (vikkelä)

~kiekki~ (naisenpuvun vyön vaskirengas)

~kiekkihavukaksi sanotaaj joka kiekittää~ (pientä haukkaa, vaala)

~kiäkkinen~ (iltaisin "kiäk kiäk" huutava lintu)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)