~laskuja~

~hällä se oli jonkimmoinen kiisa pöytänä, mykevä kansi joka kantile, kistu jonkillainen~

(kistu eli kirstu)

~kiisamaha~ (pieni kala)

~kiisseel ei kestä ko yli kynnyksen~ (vie nälkää)

~iltaseksi on kiisseli elikkä sittel lihavellie~ (makeat ja suolaiset kiisselit)

~kyl marjakiissel hyvil liharuvan kans sem peräräätiks sopii~

(peräräätiks eli jälkiruuaksi)

~ei niitä nii hirveest siihe aekaa taettu niitä kiissellöetä keitellä~

(jälkiruokien myöhäisestä alkuperästä)

~mustikkareimie toeset sannoo kiisseliks~

~ai sait kiisselin keittää omist marjoist~

~kiisiä lihapala~ (sitkeä)

~tyttölöil oli kiiska kassan otsas riippumas, linttiist tehty~

(nauhoista tehty kimppu)

~meil oltii punanev vyö siis senev vyön kiiskat pittää pois leikata takant~

(kiiskat eli tupsut, suojelushenkien sijoja, vrt. omien uskomusten

kieltäminen)

~tyvär oli niin kiiskeheisillähän, että Kiemunkivaaran lavalla on tanssit~

(tytär innoissaan)

~näitähä myö ollaa syöty kiiski killijäisii viiko päivät~ (syksyllä)

~syyskuussa niitä kiiskiä alethin syömhän ei niitä kesällä syöty ku oli 

parempaa kallaa~

~saatii myö siint apajasta hailii ja joku kiiskin nilkki~

~siint yhlest kiiskinsumast sain nii pal kiiskii~ (sumast eli parvesta,

kalojen määrästä)

~nii vaivasii särkii ja ahvenii ja kiiskintirrii~

~pienet kiiskitirriäiset~

~kyl siin noit kiiskei tuli ja joku piäni ahvena~

~mikäs vastarannan kiiski siä oikei olet ku siä laitat aina vastaa~

~se on kum minkä kiiski~ (kiistelijästä)

~ku hyvir riski oj ja ylyppee semmoista lasta kiiskiks sanottaa~

~ahvenen kiiskiä~ (pieniä ahvenia)

~kiiskikala se ol limaine ninku moaje~

~kiiskikukko oh haotumassa~ (kalakukot, nimetään kalan mukaan)

~siikaloh taitaa olla valkiamp, kiiskiloh vähä mustemp, yhe sorttisijaha ne o~

(lohisukuja)

~pois kalan tiält, sanos kiiskine loht, ja lohi väist juur koht~

(omat sadut, vrt. kiiski kalojen vanhin)

~kiiskistä kyllä pyyjettihin sem mäjiv vuoks~ (mädin)

~kiiskisistä se tuleeki hyvä soppa~

~kiiskinen, siin on kala ko lohesa~ (kala=kalan liha)

~kiiskipata~ (saviastiassa taikinakuoren alla haudutetut kiisket)

~kiiskispirri~ (pieni kiiski)

~keväste ikä rannas sulava laskettin kiiskisverko~

~sill ol kiisko männä kotiin~ (halu, into)

~ves o vanhi veljeksistä, tijaine ilmal lintuisista, kiiskoine vetoise kaloista~

~vähäm maannu haukottellee, paljom maannu kiskottellee~ (venyttelee)

~meilän kissa ov vähäl laiska, makkaa vaaj ja kiiskottellee~

~em mi killa kiskotta kelkala kesämaata myö~ (killa eli viitsi)

~se oksetos jos hyvin kiskottaa, se o kummetta~ (kuumetta)

~se kiskotti net poikansa keskikasvusena vaivasiksi, tehetti liijaksi töitä~

(lapsensa pilanneet, ahneuden ilmentymiä)

~se pittää olla rämhen laijasta pärepuu siinä pittää olla luppoa rungossa, 

se on hyvä kiskottamhan~ (luppoa=naavaa, kiskottamhan=halkeilemaan,

vrt. kiskoa)

~sieltähän tuo kahtoo kiiskottaa~ (lapsi kätkyestä)

~sataahan se tosiaanki ku on tuullak kiskottanu, sataahan se tuulemperästä~

(sadetta edeltävä tuuli)

~minuva nin haukotuttoa ja kiskotuttoa~ (väsymys, tautien oireita)

~tässä mennee tiku päähän ku haisee tuo kiismerä~ (häkä, katku)

~näin kesän aikana kun on hyttyysiä ja muita itikoota~

~toi jakku soon niin kiissama ettei se tahlo sopii yle~ (tiukka)

~tuah nua tenavakkin kiissaa koko ehtoon~ (vrt. kisaa)

~kiiselimpalat~ (lapasissa käytetty koristekuvio)

~kiisselsieni~ (korpirousku)

~kiisserää kup putkej juuri~ (karvasta)

~koiran pentuhan niitä kiissettää niin~ (kuljettaa vaatteita)

~se kiisu ol sellane et, ei siin olt mittää kaulusta ja hihat 

samasta kankaasta~ (naisten leveähelmainen pusero)

~sellaista kiistoaha ne ensi pitiit~ (kosijat, kääntää puhetta 

kosimiseen, tytön vanhempien puhuessa muusta)

~kiista perräähä ne veivät~ (pojan kouluun, koulut=vasurien 

keksintöä, taustalla vieraaseen uskontoon pakottaminen, 

kristinusko=maailman laajimmalle levitetty vasemman käden 

uskonto)

~yksinnääh huasttaissa ei tulek kiisttoo~

~pannaan kiista kahtija~

~kyllä siellä kiistaksi voipi käyväk kum Maela ei ymmärrä~

(Maila, omia nimiä)

~kiista niill oli, kiistelit~ (oudoksutut kiistelijät)

~ei sinun pukukankaastas jääny muuta ku soukka kiista vaatetta jälelle~

(soukka=kapea, kiista=kaistale)

~ne ol ymmyrjäesiä ne ol iha eheitä, mutta sellasista kiistaleista 

tehtyn niiku koppone~ (nuotan sommat, kopone=tuohivirsu, 

joutsan kieltä)

~lapset juoksiit kiistasiit~ (juoksivat kilpaa)

~se on nii vähäpätöistä, käyvä kiistoamoa jostakin asiasta~

~niihä ne kiistas niinku hullut, ol niilä kiistanteko~

(kiistely, hullujen hommaa)

~se taetaa olla että ne ei kiistoa ollenkaa~ (meiän lapset)

~a siint ei maksa kiistellä~

~elekee penskat ainaak kiistelläk~

~ei se kiistelemällä paranes se asija~

~saatta leikkijäk kuhan että kiistele~ (lapsille, kiistely

=omien tapojen vastaista)

~kiistoks ja rähinäks ne sannoo jos vastakkaen kaserttaa~

(nahistelua, nilsiän kieltä)

~kiistokas~ (kilpakosija)

~kuustoistannelha ne kiistapiijat naitii~ (kiistapiiat

eli tyttäret joilla oli enemmän kuin yksi kosija)

~kiistapiikoiha ne olliit siu tyttäreis kaik, ko jo viimistä 

viijää~ (nuorina naituja)

~kiistopalla~ (kivenheittoleikki)

~paremp on koittook kun kiistee~ (kiistelyn vieraudesta,

vrt. koitella voimia)

~ei maksak kiistee hullun kansa~

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)