~laskuja~

~kiltaa pittäät kevväil heiko jää aikan~ (hylkeet keväällä)

~kyllä nuita koiria on palijo kun on kiltan aika~ (kiltan eli kiiman)

~koira pitää panna nuorahan ja vierä latohon son niin killas ett aiva ennen 

kun kaikki kylän karvatit kerkiää sitä kiertämähän~

~se o kilta aika, kissat ja koirat ku pittää häitä~ (omat häät)

~laps eij oum muannut koko päivässä nii unillaan kiltaatuu jottei sua 

makoomaan ensinkään~ (tohmajärven kieltä)

~minä kun kiltaun niim minä tiem möki itelleni~ (innostun)

~kul lapsi kilteypi pahastin niin sehän ei asetuv vaekka sillek kuinka 

pannee tissiä suuhun~ (suuttuu, vimmastuu)

~pien laps jos o pitkeä yl nin se kilteytyy~ (valvoo pitkään)

~no jo noon noa toesii talom muoskat kiltijä, ilekojjaa ne tekköö iha 

myötääsä~ (tekee ilkeyksiä, naapurin lapset)

~oli niin kiltinä, että se uli pakko ottaam mukkaan~ (kylämatkalle, 

suuttunut lapsi)

~haapapuus ei ole kiltoja~ (sälöjä)

~hyvin kiltomus se karhu~ (häirittynä, vrt. karhun alueen kiertäminen)

~kiltonahka on liham pääl nahka kun nyletää päällimäine~ (nahka pois)

~näi pitkän poutan sav männyö nii kuivaks kiltsakaks jottei siint taho 

soahha lapijal irt mitteä~ (saven tuntijat)

~kiltsusavi~ (kova savi, nilkasavi, kuohusavi)

~kiltteikkojeä~ (tuulella jäätynyt jää)

~olis kettukik kiltti, kunne susi kunniaa saisi~ (sanonta)

~vakkaenen kiltti tyttö nuin tuhmaks ruppee~ (lapselle)

~ot hiuka vähäpoik sylihis niin kyl se pitä snuu niin kilttinn et~

(vähäpoika eli pikkupoika)

~kyl äiti nii piti kilttinä Helke, ko hän kerran ol pesänpahikko~

(nuorin lapsista)

~vanhuus se tulloo jokkaeselle, vaekk os kuin kiltti ja nuor~

(kiltti=ripeä, reipas)

~kilttimäinel laps tää o, mut huutaa tääkiv välil~

~senkeän kilttosilimä~ (omat voimasanat)

~minä se luulen että se kilttu on taimenem penikka~ (pieni 

lohensukuinen kala)

~kilttu on koutereem poeka, kiltulla eij ook koskaam mätiä~

~taimen ja kilttu ja tonko~ (kalojen nimiä)

~elä kehtoo pittee kilivahtija yhen miehen perrään~ (pitää silmällä

yhtä miestä, vrt. pitää mielessä)

~tährek kiiltävä ja taevas o nin kirkas~

~siäl se kiiltää pimiäl aikaa ruahoj joukos~ (kiiltomato)

~ennen sanovat vanahat että kuv vaen kiiltää Oulujärvi niin tulloo kylymä~

(vaalan kieltä)

~hyvim pikkunen torppa suol laijasta kiilti~ (omat asuinpaikat)

~tuo tyttö näyttää olovan kilullaan kun ajeloo poikia jälestä~

~suvet vettää iehkanata, tottaha ne kilussaa lie olt~ (ulvovat kiimassa,

juvan sudet)

~kilullaan ouvvat ja juoksoovat koirat~

~jänikset ne kilullaan kevähhangilla laokkaeloo~

~ka simmä ka toine, ka nokka ka sukku, ka tissi ka toine, ka napa ka kilu~ 

(lapsen opettamista)

~särjen kilu~ (pieni särki)

~pärttylin seuvulla on karhulla kiluaikasa~ (karhun kiima)

~se on se kilujänis huutaa niinkum mies mojottaa voe miten se huutoop paepattaa~

(vrt. mojova)

~korvarenkaassa on ne kilukaeset~ (pienet riippuvat osat)

~ei tosa saa keskel jokkiakkan uidustetuks, kon kiluka ottavak kii~

(ulpukat, kiinni uistimeen)

~kiluk~ (raate)

~kiluk~ (ruusunmarja, kiulukka)

~muun tul vattan niist kilukamarjoist kipjäks~ (ruusunmarjoista)

~kilukkaheinä, pehmeisä maisa~ (kasvaa, linnunsilmä)

~ne on niitä lasten kilusia~ (leluja, puupalikat)

~kiluvarvas~ (pystykeiholehti)

~mitähän siitä alituisesta juoksusta ja killuumisesta lähtöö, oess yhem 

pyhäpäeväm pihassakkii~ (kiteen kieltä)

~olokee kiluamata~ (lapsille)

~yhtäkkiä tuli että kilvaahti, piti semmosen kilvaukse~ (selkä vihlaisi,

aika lepuuttaa, parantava selällään makaaminen)

~kyllä sitä elonleikkuukseski oli ennen mukavaa, kilivanhenges leikattiin~

(työnteon muuttumisesta)

~kuka oikei kilvattava ol~ (neito, sai eniten tuomisia, markkinoilta)

~jokahine kilpajaat kuka enemmä kerkijää korihee saaha~ (kilvan

kerääminen, omaa vai vierasta)

~ko oj joku särkemys ni se kilvauttelee sillai~ (vihloo)

~tualta ristiluilta poikki seljän kilvautti niin ettem päässym minkää~

(vihlaisi poikki selän, hermoradat)

~kiliveiköissä ne kalat paraasta päästä majailee~ (vesikasvit

=kalojen koti)

~kilivekhet~ (näkinkengät)

~kilvenkotti~ (lumpeen tai ulpukan siemenkota)

~kilpi ja kilvenkukka ja ulpukka~ (vesikasvien nimiä)

~ne valkejat kilvenkukkaset on nii koreit~ (vrt. keltaiset)

~kilvenlakka~ (lumme, vrt. lakan kukat)

~niihäm me aina pestiin kilvellehlil kasvojamme, et valkosiks tul~

(omat saippuat)

~kilvempumppuset~ (lumpeen tai ulpukan hedelmät)

~sivakka om paha kilpeämhään ku ei ole olasta~ (lipeämään)

~enne pantii haavaa tuohekilvoo, ni se ei vuotant eikä se kilvo käynt kiine~

(tuohen sisintä kalvoa)

~lavastani kilvoo~ (vihloo, yläselkä)

~kyllä siittä tullee vissiir rivo ilma kom paikkojani nin kilvoo~

~empä kimallakaa mene~ (kiusallakaan)

~sille on paras antaa kima kimasta~ (vastine, vastus)

~pannaan kima kimasta~

~tyvikimaa~ (koivun tyven sitkeää puuta)

~päivä vähä paistoa kimahteluo~ (pilkahtelee pilven takaa)

~kimahtel siinä Oatum mökin kohallaej jotennii~ (ukkonen)

~jos se hyvin kimahti niin tuli rikkautta~ (hääsaunassa kiukaalle 

heitetty sahti)

~aenaes se pakkanen kimahtaa sillon kun luveppohjasellet tuuli männöö~

(luoteeseen)

~huutoak kimahutti että mäet kaeku~

~kyl jano paahe lähtöö ko sen kimahutan~ (kulautan, kesäkuumalla)

~se pilivissä aekana ei kuv vähä paesttaa jotta se kimmaottaa semmoisesti~ 

(päivä, paistaa pilvien välistä)

~puisest haarikast juatii, kyljest vaaj jokainen kimais~ (pidoissa,

yhestä astiasta juominen)

~se löiki vähä kimakkaste~ (salama)

~semmosen kimakar räylätys iänem pittää~ (kettu kiimassa)

~se niim pimahttaa kimakastis soimmaan~ (kiuas lämmitessään)

~oikkeen kun kimakastip päivvee paisttaa, suattaa ukompilivi tullak~

(kesän ilmoja)

~on niin kimakkata tuo päeväpaeste että silimiin koskoo, se on niin tulista 

ettei kestäk kahtoa~ (tuliset päivät)

~siel onkih tavallisen kimakka pakkain~

~oamuisel ku jalkaisi lähettii sen ku lum säkenöittel, nii kimakka pakkaine ol~

~se on nii teräväpuhehine ja mies on nii hiljane~ (vastakkaiset luonteet)

~sare tulee kun kimalaiset niin kovast häärää~

~nii työ oltta ku kimalaiset~ (lapsille)

~nii o korrie ko kimalaine kanno pääs~

~kimalaisen juurta imekseltiin kivien välist~ (kallioimarretta)

~kimalaine~ (niittykellukka, myös kimalaisenkukkane)

~kimalaisenkukkane~ (jalokiurunkannus)

~tääl on koko kimalaisvärvi katavapenssas~ (varvi eli parvi,

vrt. ampiais, vai kesyjä mehiläisiä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)