~laskuja~

~tukka ja parta on tullu niin kimoks~ (harmaaksi)

~mää polti itten nukulaisis ja se kimol viel huomeltanki~ (nokkosissa)

~kyl noi sormes sit kimoleva kamalast, ku ne ruppeva lämppymä~ (kylmettyneet sormet)

~kimopakkaane~ (kova pakkanen)

~älkiä minnuu paljo härnätkö, mie uon kimopiäl~ (vrt. kimmastua, luonnenimi kimmo)

~mikä sinne tällääsellä kimottehella lähtöö~ (kovalla pakkasella, vrt. äkäisellä)

~kyllä siälä nyt tuloo aika kimotes, kun taivas nuan selkiää~ (selkeät pakkaspäivät)

~laulo kimottel nii kimiäst~ (luonnenimi kimi)

~aurinko nii kimottelloo~ (paistaa kirkkaasti)

~älä siin meltto ja kimot koko päivä~ (kuusjoen kieltä)

~se kimottaa niin kovaa notta korvat meinaa halieta~ (huutaa, laulaa)

~kattelikkos eilenehtoolla ku taivas kimotti, että kais siittä pahat ilmap pian tulee~

(toiset pahat, toisen hyvät)

~aamusil kimottaa taivaaranta täält, jot millane pakkane nousoo~ (punertaa,

kimo-sanan monet merkitykset)

~mun otti kimotuunen nin kovaa poskihij jotta oikeen ne lähti jäätyä~ 

(kimotuunen eli pakkastuuli)

~kimpaosima hiihtamaan ja me hiihtoma yli sen tunturin~ (vrt. kimppa, 

tehdä yhdessä)

~pakkaseksi kimpaosi~

~se ku kimpaupi työntekhon, ni sille et pärjää~ (innostuu, kimmastuu)

~se on äkin haettu, kun minä juosta kimpasen, suoraan piennarpolokuva~

(omat polut, omat matkat)

~kyllä tässä tarviht olla silemät ees, että takanna, kuma kankasta kuvoij 

ja paemensin mihkä toe laps kimparoe~ (kompuroi, emojen elämää)

~leepäkorvo pittää pestä siinä on jo kimpelä hapan~ (puiset astiat)

~kimperis kamperis marjoja täötee~ (huudettiin marjaan lähdettäessä)

~tul kaheksansattoo niitä säöneenkimpiä, siinä sit ol peästelemistä~ 

(liian suuret saaliit)

~siinä oli keskellä semmonen harija ja kahta puolta nuin kimmelles se 

päälystä höylätty~ (suksissa, milläpä tehty ennen höyliä ja puukkoja,

kukaan yrittänyt suksen laatimista kivisillä työkaluilla)

~vähän niihen kimmilöitä jiäpi, kun on ken kerram perehtynyt tekkii~ 

(rakoja, kimpiastioihin)

~jiäp ulokokimmi taekka sisäkimmi~ (väärin höylättyyn astialautaan,

myöhäiset kimpiastiat)

~siinä ku on neljä karhaakkaa jokka suojaavat sitä että se pyssyy kimmelä~  

(puukarahkaa, lohimerrassa) 

~se jäi tällä laila se tikku tuohon aukik kimmele, ja ko lintu meni tänne 

loukun alle ja, hyppäsi tämäv viristikum pääle~ (loukku laukesi,

loukut ja ansat)

~ne väetti sitä ihan kimmille~ (väittivät kovaa)

~asijat männöö kimmiin~ (tiukalle)

~puhheet ei mää niin kimmilleen~ (kohdalleen)

~kimpikelles~ (halkaistun pölkyn puolisko, josta tehtiin astiakimpiä)

~parraav vahavusek kimpilauvvak kuivas ylläällä kimpiorsilla~

(orsien nimiä)

~kyllä sitä kimpipäällä seelaapi, vai valakijapäällä se on vaikijampaa~ 

(laineiden nimiä)

~kimppoja ovat erämmästi~ (tummakarvaisia, hirvet)

~kimpoutumalla se kivi sattu poikaa päähän~ 

~ku toeset lähtivät, niim minnäek kimpousil lähtemääm muijjem mukkaa~

(vrt. tein oman pääni mukaan)

~kimpan kohalla on puussa ussein janahusta~ (lylyä, kimpan=mutkan)

~Kallella oli niin kimpat sukset että kun nousi päältä pois ne kaatu heti kyljellee~

(kimpat eli jalkavat)

~kolme neljä miäst on aina kimpas ko mennään~ (hylkeenpyyntiin, merikarvia,

hylkeet eläneet koko rannikolla)

~kimppaluu~ (sääriluu / nilkkaluu)

~liijan pieni kinnake ja lyhy kimppana~ (leninki)

~kimppapuu~ (puu jonka tyvessä mutka, vrt. uhripuut)

~kyllä se päesään oleva ukko leohahti kimppinä kartanolle, kun isä pirttiin joutu~

(miehen tarkoitus, suojella kotia)

~miten sinä nuin kimpin tästä läningistä teit~ (kireän, tiukan,

omat vaatteet=mukavia)

~häkylöittemise jälkke nep panttin kimppuisse vaa ja saivas sii olla siks kun 

taas harjaman keretti~ (pellavat)

~piukkiin kimpuin sirotaaj ja pannaar riittaan kauniisti~ (riittaan eli 

pinoon)

~kolm tommost vitta nim pantti yhten kimppuhu ja, heitettin tonnoi valkkiaha 

ja niit käänetti~ (vitsoja haudottaessa, omat siteet)

~sei hyyvvää tiijä ko pihilajassa nuin isot mariakimput~ (vrt. tietää

hyvää, toisen hyvä=toisen paha)

~olkaa nym mukulat siinä permannolla vähän erinäns toisistanne, ettette siinä 

yhresä kimpusa aina kiamuroitte~ (humppilan kieltä)

~siinä on kuus seittemäm miestä aina juur yhessä kimpussa~ (lohipatoa

tekemässä)

~siinä kimppu kiskottaan ennen kun on koko rahvas umpikengässä~

(perhe kengitetty, kova homma)

~minä olin sen asijan tautta niin kovassa kimpussa että sietipä se jo 

mutkille hyppijä~ (kimpussa eli suutuksissa)

~kimppurina puoloja on tuo muurasmäthän laita~ (puolukoita)

~niitä kaloja oli oikein olemalla siinä verkossa, verkko ihan kimppurina 

ja pohjhan painunu~

~ja sen vuorokauven ko mie kimppuroin ni, sen jälkee ei ole selkää kivistänt 

eikä pakottant~ (selkävaivat, helpottavat lepäämällä ja välttelemällä

vääriä asentoja ja repimistä)

~ei noille penskoille pitäs luvata mitie etukätie, ei ne lakkaa kimppuittamast 

ja marisemast ennenkö ne sen saavatten~

~kimproeloo nuo puikot ja tahtoo juostap poes neoleesta~ (puupuikoilla 

neulominen)

~älä kimpruile, että saan vaattehet päälles~ (lapselle)

~otetaan pajunkuorrii suopursuja, ne pannaa yhtteej~ (tummanruskeaa 

painettaessa, lankoihin)

~tulesta kimpsahtaa paukku~ (kuusipuun palaessa)

~se kun riista nykäs sitä lukkoo sillon se tämä kimpsahti ylös tuo ranka~

(vipurihmasen lukkoa, loukkujen osia)

~kyll on kimpsahtamavvaraa sun takihnas~ (kutistumisen)

~toine kimpsoa toisippäi, toine toisippäi~ (vääntää, kinaa, huono enne)

~mää panin kimpsuk kampsuk kasaa ja lährin kotja~

~tuus sittej juhulan aikana kimpsuunes kampsuunes~ (juhlan eli joulun,

vrt. ju-la, ju-sanalla omia ja vieraita lähteitä)

~vaemovaenoo tuli kimpsuisak kansa~ (miehen perheeseen muuttamisen

seurauksista)

~onks rätti pantu kai kimsut kamsut~ (nyyttiin, oman omaisuuden määrästä)

~mite sie uot tuollane kimpsu, jot et siijä yhtiä neuvomista~

(kimpaannut helposti)

~se on semmonen kimpsu~ (kärsimätön)

~mum pitää kohta tällätär ruaka pöytään ko mukulak kimpsuu näliisänsä~

(mouhijärven kieltä)

~onha se Liisa kimpsuvinnua, mut eihä se mittiä enempiä meinua, hyvä kaik~

(rakkaudella kimpaantuminen, tunteellisuutta)

~Emma kimpsu äitille että hän ei mee~ (kauppaan, lasten kuulijat

ja lasten pakottajat)

~mie e suvahe jot ain siin keskeniä kimpsutua, ulos joka sorkka~

(riehumiseen kyllästyneet)

~pennut koitti kimpsuttoo mukkaa, va ei se isäsä luvannu niitä~

(mikä heimo, susi, karhu, kettu, koira)

~on kuulema muka makkeempoo, jos se naesenpuol vähän niinkun kimpsuvaa 

siinä toemituksessa~ (laittaa vastaan, vrt. eläinten tavat)

~se onkin kova likkoja kimpsuttaan~

~kyllä minä sem poijaan sualasin kun kehtaakin tulla meiläl likkaa kimpsuttaan~

~oikei miä hätkähin pahemma kerra ku näin et se pojan napero ol kimpuna 

tikapuita myöte katole~ (ihmisapinat)

~ota kimpujaiset, et seä muute ultu sinne~ (tikapuut)

~siihen saakka se kimpu kutemaa, ja säynävä myös~ (lohi, jämsänkoskeen asti, 

tuhotut kutupaikat)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)