~laskuja~

~se oli kinu mil stä parkki kinutti~ (kiskottiin, puulastalla)

~se oli kinu sen tyäkalun nimi sittek ku pään allet tuupataan, sen tuahempään~ 

(työkalu, tuohisia tanokkaita tehtäessä)

~kyl ihminen saa olla visu, muttei sen tartte olla kinu~ (kitsas)

~emäpuun molempiim päihim mä tein kuusest kinupuut, puunauloila vaa panin~ 

(lautaveneen osia)

~pitele mu hattuan, ma soal lyyvvä kipoa~ (lyödä kipaa, tehdä kärrynpyöriä)

~on sillä toas kipa peästä sinne tanssiin~ (into, halu)

~lähemä kippaa kappaa kotia~ (vrt. kipin kapin)

~huuttoo pennut ja laepijossa kipahhuu kunn eijj oup pihassa isänyk~

(isän poissaolo)

~kipastiim paljaij jalon sisään~ (saunasta talvella)

~se läks juoksee ja miä kipasemaam perää ja miä tapasij juoksussa kiinni~ 

(mäyrän, oikean suomen luontoa)

~pijanhan tuota juossa kipaset sen hakemassa~ (omat etäisyydet)

~meirän isä on niin kipakalluantoone, jottei sen kans taharo kukaap päriätä~

(kipakka, helposti kimpaantuva)

~tuuli risku niij joutuin että kipakippaa ehittiim maehin~

(hailuodon kieltä)

~älä sie haasta lapsil noi kipakast~

~se ol hyvin kipakka mies, sille ei paljo tarvinna kun se kimppautu~

~se sano hyvi kipakkoa vastoa~ (teki vastoin tapoja)

~pijan siellä nuin kipakka poeka juostah hilipasee~ (lapsien

kannustaminen, vrt. käskeminen)

~heitettiin oikeen kipakat löylyt~

~se on niin kipakka se ään~ (tuohipillissä)

~lumi naraji nii ja nii ol sellane kipakka ilma~ (talven ilmoja)

~kipakampi polttammaan kun tää oikkee vihollainen~ (rautanokkonen)

~ärhäkkee teillä on tua sahti, ihan suun kuivaks vetäsöö, niin on kipakkoo~

(ilomantsin sahdinkeittäjät)

~käyp nii kipakka tuul~

~siell on toas niin kipakka pakkanen että oekeen~

~kipakko auringonpaiste~

~kyl se on nii kipakko, jot sil ei siijjä sannuu mittiä pahast~

~menkää kakarat siitä pihalle kipakoomahan~

~jos kuu on noin seläillääj ja se on nin kipara nin sillon se tulee pakkane~

(kuulaat pakkasyöt)

~sit kiristettii ettei pääsneet kippartuun~ (vitsalla, tuohipinkka)

~mulla on semmottet unellahjat, että kuma ehtoolla kiparrun petilleni, 

nin aamulla herrään samasta mykkyrästä~

~kipasti jotta täs om mu höllöpaita~ (morsiamen anopille antama paita)

~kehnon kaleva~ (omat voimasanat)

~mitä ne tualla taas kirmaa ja kippaa~ (lapset)

~kipatooh kilipoo tuanne kivelle~ (omat kisat)

~kukas siält tulla kippaa mummun luaks~ (lapselle)

~tuuvak kippaottavat~ (lapset, marjoja metsästä)

~ne ei sitte ruohtunna lapset eikä kippeetynnä sej jäläkkeen kun ne heti~

(pestiin syntymän jälkeen)

~siinä ol minulla kipelleenneuvvot jotta mitenkä minä selevisin siitä pulumasta~

~a siel onki nii kylmä, niet se pannuo kipelehtämeä~ (kipelehtämään,

liikkumaan nopeasti)

~mie kipelsin, jot pää kolmanteen jalkaan~ (kipitin)

~siitä tulee pakkanen kum pata kipenöittee nin kovasti~ (tulesta

ennustaminen)

~ne pan tauloa kiven peällen sitten se kibenoi~ (tulta tehdessään)

~aurinkom pit sillai kipenöittemän~ (pääsiäisaamuna, vieraat narsistit

("jumalan poika"), omat päivän pyhät)

~se on niv vihanen että kipenöittee~ (tuli ja tunteet)

~ves täytys kipenöittä vaa, se ei saanuk kiahu~

~hyvimpä se jo kipenöipi, kyllä kohta rupiaapi kiehumhan~ (vesi)

~on toisellaisiikii kuottii, ne on sellasii kiperoi~ (simpukoita, kierteisiä)

~et hiirentuli silmis kiperoit~ (kipunoi, lyödessäni pääni)

~non niin kiperröksis että niist on huono teherä roppista~ (roppista 

eli tuohista, lapväärttin kieltä)

~ei kiperrys se nokka niinkun nyt, jeäpi suoraksi öyhöttämmään~ (suksi)

~kyl se oli tavalise leviä ja kärki kiperä~ (suksi ennen, vrt. ei kiperää nokkaa)

~lapikkooh on nokka vähän kiperä ja pitkät varret on poloveen sookka~

(lapikkaassa)

~ja se ol viel niiko kiperä tänneppäi, ni et kynsinee pit raataa issesä ylös~

(jyrkässä rinteessä, antrean kieltä)

~onk heäl loiva, vain onk heäl lopen kiperä~ (uusi kuu)

~hää on nii paljo itsehee päi kiperä, jottei toisele sois mittää~

(vieraat piirteet)

~mehtä lakos, se ol nin kiperänä pitkältä kun se löi~ (salama,

ukkonen metsää vahvempi)

~siinä pit ollakkii kynnet kiperänä~ (morsiamella, lahjoja valmistaessaan,

älyttömyyksiin menneet häätavat, vähiten omaa)

~tarttee ottaak kiperäst tyähöön kii~ (työhön tarttuminen)

~pijettii kiperii kohtuloi~ (puseroita, kohtu)

~kyllä minä oits heitäl löylyj ja kiperän sittek~

~kem pit kiperänennää sorriimpan ja kel loivanennää~ (kiperä eli pystynenää)

~kiperäpalttuo pittiit naiset~ (ylhäältä tiukkaa, alaspäin levenevää takkia)

~onks naisil kipetkuu, jot saahais saijuu~ (kiehuvaa vettä, teetä)

~ne kippeykset oli itte hoinnettava~ (oma hoito, paras hoito)

~ninku mie oisi syönt kippeyve issellei~ (heti syötyäni sairastuttuani,

ruokamyrkytys)

~tytöltä minä en ollu oekee, oekee kipeä ensinkää~ (helppo synnytys)

~sajetta ennustaa kum muurhaiset ahnhesti koifhun nousevat ja sääskek kipijästi purevat~

(inarin kieltä)

~tulliit kipiäks ko niin kovast heitä pieksettii siel~ (naisia palveluspaikassa, 

palkkatyötä edeltänyt orjatyö)

~nek kipiää kipristää~ (kusiaiset)

~muk kova mää olim menemään, ei jalat tehnyk kipjää~ (nuorena, menon aikaa,

vrt. luonnoton paikalleen pakottaminen, "skoulut")

~kaaruun tuan sääreni porraskivehej ja otti nii hirviän kipiää~ (vieraat

portaat, vieraat vammat, vrt. ihmisille rakennetut kodat)

~mukula sai kaatujesansa niin kipiää että sitä pitää pari päivää makoottaa~

(kaatumavammat)

~se on oikeen taurinkipijä~ (kipeät ja taudit)

~kaikkii kipeisiinkin ne pani tervaa vaa~ 

~hiir potemoa, harakka sairastamoa, lapse kipijä tervieks~ (kipeään 

kohtaan puhallettaessa)

~nokkee pantii kippee pääle ja hämähäki kino siteheks~ (omia hoitoja)

~mullon tähä ikkääm männessä kerinnä ollav vaekka minkälaesta kippeetä~

(kipeille alttiit, vrt. huolimattomat)

~kirroo kippeikseis, mannaa makkeikseis, suustais ulos, sieramistais sissää~

(loitsusanoja)

~kipijästit tarvittis saaraj jo kenkävärkkijä tuleelle~ (tulemaan, syksyllä)

~kulla kipiämp nälkä, tulkoh syämäh~

~niin on kipjä löyly jot ei tarkii kylpeekkää~

~vesi tempajaa senen kippeem maum pois, hää om paljo maukkaampa~

(kitkerän, veellä laimentaminen)

~häne on niin kauvva aena lapsesak kippeemahasia, ku ne pelekällä imulla on~

(imetetyt lapset, ihmisen maitoa hylkivät)

~silmät tulliit punaiseks ja kipijämukaseks~ (tulehduksessa)

~se on ollu semmonen kippeennuju jo monta päivää~

~min ̮oon olluk kipijännuusassa koko viikov vaikk oonnij jalakeella 

hoeppuroenu~ (kipeän pitkittäjät)

~se men kippiämpäite ulos kylmähä ja siit se taut vast oikke pahenus~

(kipeästä taudiksi)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)